Äidinkieli/Tekstin yksinkertaistaminen

Wikikirjastosta
Äidinkieli/Tekstin yleistajuistaminen ja Äidinkieli/Tekstin yksinkertaistaminen sisältävät päällekkäistä tietoa, joten ne pitäisi yhdistää.
Tarkennus:Keskustelu:Äidinkieli#Yleistajuistaminen

Yksinkertaistamisen keinoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääasia alkuun

Tärkeätä tekstin yleistajuistamisessa on määritellä pääasia ja tuoda se otsikkoon sekä ensimmäiseen tiivistelmäkappaleeseen. Useimpiin teksteihin sopii uutisrakenne, jossa on kertova otsikko, kiteyttävä ingressikappale ja itse juttu tärkeästä vähemmän tärkeään.


Otsikot kertovat pääsian

Otsikoilla on suurin merkitys silmäiltävyyden ja luettavuuden parantamisessa. Hyvä otsikko kiteyttää koko asian ja parhaimmillaan vielä houkuttelee lukemaan siitä lisää. Helppolukuisessa tekstissä on paljon kertovia otsikoita.


Lyhyet sanat

Karta viranomaiskielelle tyypillisiä pitkiä ilmauksia ja korvaa ne lyhyillä, esimerkiksi sanan lähtökohtaisesti voi useimmiten jättää kokonaan pois ja yleensä korvaa sanan pääsääntöisesti. Usein sanoja kuormitetaan turhaan yleistävillä loppuosilla "-alue", "-kenttä", "-olosuhteet", "-prosessi", "-ratkaisu", "-tapahtuma", "-taso", "-toimenpide", "-toiminta". Nämä kannattaa karsia, jos ne eivät tuo mitään oleellista lisämerkitystä.


Yleiskieliset sanat helpottavat lukemista

Vanha hyvä yksinkertaistamisen keino on "käyttää tavallisia sanoja ja sanoa epätavallisia asioita". Kielessä on useita erikoiskieli, joilla on oma terminologia ja lyhenteistö. Yleensä erikoiskieli oletetaan tutummaksi kuin se on, siksi yleistajuistamiseen ei suhtauduta kovin vakavasti. Hyvä ohje on aina suosia yleiskielistä ilmausta, jos erikoistermi ei tuo tekstiyhteydessä mitään lisäarvoa.


Selkeä virkerakenne

Selkeä virkerakenne ei suinkaan tarkoita sitä, että virkkeet koostuvat pelkistä lyhyistä päälauseista niin kuin 70-luvulla ymmärrettiin. Virkkeen ei tarvitse olla lyhyt, kunhan se on selkeästi rakennettu ja sen lauseet ovat suhteellisen keveitä. Usein sivulauseet jopa parantavat tekstin luettavuutta, koska ne ilmaisevat asioiden välisiä suhteita. Virkepituus voi siis vaihdella sisällön mukaan, mutta tietysti monen rivin virkkeet ja varsinkin ylipitkät lauseet kuormittavat turhaan lukijan muistia.


Pääjäsenet alkuun

Pääasiat alkuun -periaate pätee paitsi koko tekstissä myös sen pienemmissä jaksoissa, kappaleissa ja virkkeissä. Kun pääjäsenet subjekti (kuka) ja predikaatti (mitä) selviävät lukijalle, hän voi alkaa täydentää ydintä yksityiskohdilla.


Sivulauseet pitkien määriteketjujen sijaan

Sivulauseet eivät vaikeuta tekstiä, niin kuin usein luullaan. Huomattavasti pulmallisempaa on, jos sivulauseiden sisällöt upotetaan pitkiksi määriteketjuiksi päälauseeseen. Tällöin pääjäsenet joutuvat erilleen toisistaan, ja keskeinen ajatus jää epäselväksi. Keveät sivulauseet ovat helppolukuisia, varsinkin jos virke rakennetaan selkeäksi.

Hallinnon tekstit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillistä hallinnon teksteille on se, että ne kirjoitetaan leikkaa–liitä-periaatteella. Tekstijaksoja siirrellään asiakirjoista toiseen sellaisenaan, vaikka tekstin lukijat ja käyttötarkoitus vaihtuvat. Esimerkiksi listatekstit kootaan monista eri lähteistä, ja tekstien kokoaja ei välttämättä niitä kirjoita itse ollenkaan – vaikeitakaan tekstejä ei näin juuri uskalleta yksinkertaistaa. Kuitenkaan asiantuntijakirjoittajilla ei usein ole osaamista, tahtoa eikä aikaa paneutua yleistajuistamiseen.

Listatekstit

Esityslistojen isoimpia ongelmia on, että se koostuu monen kirjoittajan tekstistä.


Pöytäkirjat

Muistiot

Muistioiden kirjoittamista pidetään yleisesti ongelmallisena, koska muistio kirjoitetaan yleensä menettelytavoiltaan epävirallisemmasta kokouksesta kuin pöytäkirja. Keskustelu etenee hyvinkin vapaasti, ja keskustelun tulos ja päätökset jäävät usein epäselväksi. Sihteerin pulmaksi jää, mitä pitäisi kirjata muistioon ja miten tarkka pitäisi olla. Vakiovastausta ei ole, koska tarkkuus pitää arvioida tilanteittain muistion käyttäjien tarpeiden mukaan. Kuitenkin käyttäjän kannalta on aina hyvä, jos pääasiat kiteytetään ja nostetaan selvästi esiin, niin etä ne eivät huku yksityiskohtien joukkoon.

Strategiat

Tiedotteet

Talouteen liittyvät asiakirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Talousarvio

Toimintakertomus

Tilinpäätös

Vakuutusala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteelliset tekstit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opinnäytetyöt

Tutkimusraportit


Kasvatus ja opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Opinto-oppaat

Verkkolähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirj/

http://www.kotus.fi/

http://www.yksityinenkielitoimisto.net/

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieliblogeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

http://kielikuvia.blogspot.com/