Ateistien ehdotus lukion elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi

Wikikirjastosta

Ateistien ehdotus lukion opetussuunnitelmaksi (tiivistelmä)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämänkatsomustiedon opetuksen perusarvoja ovat vapaus ja tasa-arvo ja elämän arvostaminen. Käsitykset, moraali ja ihmisten yhteiskunnat ovat puhtaasti inhimillistä alkuperää.

Elämänkatsomustiedon opetus

  • pyrkii antamaan valmiuksia ymmärtää ja tutkia todellisuutta ja hallita omaa elämäänsä
  • pyrkii lisäämään uskontokuntiin kuulumattomien omanarvontuntoa, oman ryhmän ja muiden ryhmien ihmisoikeuksien ymmärtämistä ja kunnioittamista sekä tosiasioihin perustuvaa harkintaa arjen päätöksen teossa
  • pyrkii antamaan valmiuksia kohdata käsityksellinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä
  • kunnioittaa uskontokuntiin kuulumattomien kotien käsitys- ja moraaliperinteitä
  • antaa valmiudet ymmärtää elämän mielekkyys ja tarkoitus ilman uskontoja
  • antaa valmiudet puolustaa uskonnotonta todellisuuskäsitystä
  • korostaa järjen käytön ja vapaan tutkimuksen merkitystä hyvän elämän ehtoina
  • on jumalatonta, eikä tue uskoa yliluonnolliseen
  • opettaa havaitsemaan hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen rajat.

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppilas

  • oppii luottamaan elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä tunnistamaan ilmiöiden syitä ja seurauksia
  • oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä järjen käyttöä arkipäivän ongelmien ratkaisemisessa
  • tutustuu monipuolisesti ateistiseen kulttuuriin ja etiikkaan
  • tutustuu muihin uskonnottomiin ja uskonnollisiin käsityksiin
  • tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen
  • tiedostaa seurausten merkityksen
  • arvostaa omaa todellisuuskäsitystään ja minäkäsitystään sekä ymmärtää muita käsityksiä ja kulttuureja
  • ymmärtää tiedon, totuuden ja arvojen merkityksen ratkaisuja tehtäessä
  • ymmärtää pääpiirteissään sen, miten inhimillinen tieto syntyy
  • ymmärtää pääpiirteissään sen, miten väitteitä perustellaan
  • ymmärtää luonnontieteen todellisuuskäsityksen merkityksen
  • pystyy arvioimaan asioita oikeudenmukaisuuden kannalta

1. Ihmisen elämä ja etiikka (ET1)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää, että ihmisen moraalinen kasvu jatkuu koko elämän ajan
  • arvostaa rehellisyyttä, avoimuutta ja totuudenmukaisuutta
  • oppii huomioimaan tekojen syitä, vaikuttimia ja seurauksia (esim. hyväksyminen tai paheksuminen)
  • tiedostaa oman elämän hallinnan tärkeyden
  • tiedostaa järjen ja perustelujen käytön ratkaisujen teossa
  • on valmis auttamaan ja osallistumaan
  • osaa arvioida syitä ja seurauksia luonnossa ja ihmisyhteisöissä
  • pystyy perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
  • osaa vastata kysymykseen elämän tarkoituksesta
  • osaa arvioida erilaisia arvo- ja uskomusjärjestelmiä
  • pystyy perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
  • tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja uskonnottoman etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaan ja toimintaansa

Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • mitä ihmisen pitäisi tehdä elämälleen?
  • onko uskonnosta moraalin perustaksi
  • millaisia moraalikäsityksiä on esitetty
  • moraaliajattelun luonne ja sisältö
  • moraalisanoja ja moraalikäsityksiä: periaatteet, normit, hyvä, paha, oikea, väärä jne.
  • arvot ja tieto, ovatko arvot suhteellisia
  • moraalin alkuperä
  • moraali ja yksilöiden käyttäytyminen
  • moraali ja yhteiskunta, esim. itsekkyys ja yhteishyvä
  • onko elämällä tarkoitusta, elämä luonnonilmiönä, elämä yhteisöissä
  • elämän kehitys luonnossa
  • ihmiselämän vaiheet
  • ihmisen moraalinen kehitys
  • käsityksiä onnellisuudesta
  • vapaus ja välttämättömyys luonnossa ja ihmiselämässä
  • elämänkäsitys ja käyttäytyminen
  • oman elämän hallinta, emootioiden hallinta
  • ihmisten erilaisuus
  • uskonnottoman elämä kehdosta hautaan evankelis-luterilais­enem­mis­töisessä Suomessa
  • uskonnottoman oikeusasema Suomessa
  • uskonnoton tapa- ja juhlakulttuuri Suomessa
  • ihmissuhteet ja elämäntavat, ihmissuhderistiriidat
  • moraali ja yhteiskunta, esim. itsekkyys ja yhteishyvä
  • rikkaus, köyhyys jne.
  • suomalaisten elämän muutokset sadan viimeisen vuoden aikana
  • suomalaisten tulevaisuudennäkymiä
  • etiikan käsitykset uskontokuntiin kuulumattomien kannalta (seurausetiikat, velvollisuusetiikat, hyve-etiikat jne.)
  • sovellettua etiikkaa (esim. abortti)
  • taide ja elämän sisältö

2. Todellisuus ja todellisuuskäsitykset (ET2)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelija

  • tuntee ilmiöiden luonnontieteellisen selittämistavan
  • osaa erottaa tieteellisen tiedon valetieteestä
  • osaa arvioida syitä ja seurauksia luonnossa
  • tuntee kaikkeuden ja maapallon kehityksen
  • tuntee elämän synnyn ja kehityksen maapallolla
  • ymmärtää ihmiselämän kiertokulun
  • osaa vastata kysymykseen ”Mitä on olemassa”
  • ymmärtää, kenellä on todistusvelvollisuus (väitteen esittäjällä)
  • ymmärtää ympäristön ja kulttuuriperinnön vaalimisen tärkeyden
  • kokee elämän mielekkääksi
  • pystyy välttämään petetyksi tulemista
  • pystyy käyttämään nykyaikaisia viestintävälineitä todellisuuskäsityksensä päivittämiseen
  • pystyy arvioimaan viestintävälineiden välittämiä tietoja
  • pystyy ennakoimaan tulevaa kehitystä
  • pystyy toimimaan ennalta arvaamattomissa tilanteissa
  • on valmis toimimaan ympäristön ja kulttuuriperinnön puolesta
  • osaa arvioida hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen vaikutuksia yhteisön elämään
  • tiedostaa todellisuuskäsityksensä muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa etsiä uutta tietoa
  • tiedostaa järjen ja perustelujen käytön ratkaisujen teossa
  • osaa arvioida oman maan ja maailman tulevaisuutta erilaisten ratkaisumallien valossa

Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • elämänkäsitysten käsitteitä ja käsitteiden vaikutus todellisuuskäsitykseen
  • erilaisia todellisuuskäsityksiä
  • käsityksiä hyvästä tieteestä ja hyvästä tieteellisestä menetelmästä
  • tieto, totuus ja todellisuuden luonne
  • mitä on olemassaolo ja mitä on olemassa
  • havainnot ja toimintojen suuntaaminen niiden avulla
  • lainalaisuusoppi, satunnaisuusoppi, vapaus luonnontieteen näkökulmasta
  • uskontojen, alkoholin, huumeiden jne. vaikutus tahdonvapauteen
  • ajattelu aivotutkimuksen valossa
  • mieli
  • jumalatodistusten kumoaminen
  • hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen erottaminen
  • elämä biologisena ilmiönä
  • kuolema biologisena ilmiönä
  • elämän synty ja kehitys maapallolla
  • onko luonnonilmiöllä elämä tarkoitusta (Charles Darwinin käsitys asiasta)
  • kaikkeuden synty ja kehitys
  • todellisuuskäsitykseen vaikuttavia tekijöitä
  • kasvatuksen vaikutus todellisuuskäsitykseen
  • arvojen vaikutus todellisuuskäsitykseen
  • viestintävälineiden välittämä todellisuuskäsitys
  • erilaisia käsityksiä taiteesta
  • ateismin historiaa
  • muiden käsitysten historiaa (esim. valistus, marxismi, positivismi, looginen empirismi, naturalismi, materialismi)
  • uskontokuntiin kuulumattomien aseman kehitys Suomessa ja muissa maissa
  • arkikäsitteet ja tiedon luotettavuus
  • tiedon hankintamenetelmiä
  • käsitetieto ja kokemustieto
  • havainnot ja yleistäminen
  • tiedon hankkiminen ja arviointi
  • kenellä on todistuksen taakka
  • ristiriidattomuus ja yksinkertaisuus
  • virhepäätelmien välttäminen
  • oman elämänkäsityksen perusteleminen

3. Ihminen ja yhteisö (ET3)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelija

  • ymmärtää, että kansanvaltaan kuuluvat myös vähemmistöjen oikeudet
  • osaa luetella tärkeimmät ihmisoikeudet ja ymmärtää käytettyjen sanojen merkityksen
  • ymmärtää käsitteet tasa-arvo, tasapuolisuus ja kansanvalta
  • osaa käyttäytyä kohteliaasti
  • osaa sopia pienet erimielisyydet neuvottelemalla
  • osaa arvostaa toisten koululaisten oikeuksia ja koulun työrauhaa
  • osaa arvostaa avoimuutta, totuutta ja rehellisyyttä
  • tuntee uskontokuntiin kuulumattomien aseman Suomessa ja muualla maailmassa
  • osaa puolustaa ihmisoikeuksia, suvaitsevuutta ja oikeudenmukaisuutta erityisesti uskontokuntiin kuulumattomien ihmisoikeuksien osalta
  • on valmis osallistumaan uskonnottomien yhteistoimintaan
  • tuntee tärkeimpien ihmisoikeusasiakirjojen sisällön
  • ymmärtää vallan käyttöön liittyviä käsitteitä ja ongelmia
  • osaa arvioida syitä ja seurauksia ihmisyhteisössä
  • ymmärtää vapauden merkityksen
  • ymmärtää oikeudenmukaisuuden merkityksen ja osaa toimia oikeudenmukaisesti
  • tuntee tavallisimmat yhteiskuntatyypit ja ymmärtää yhteiskunnallisen osallistumisen tärkeyden
  • tuntee tulevaisuuden mahdollisuudet ja vaarat

Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. Kulttuuritaidot (ET4)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelija

  • tutustuu ateistiseen kulttuuriin
  • tutustuu uskonnottomiin kulttuureihin
  • tutustuu muihin kulttuureihin
  • tuntee ateistista ja muuta uskonnotonta kirjallisuutta
  • tuntee uskonnottomien järjestöjä Suomessa ja muualla maailmassa
  • on valmis osallistumaan uskonnottomien yhteistoimintaan ja tiedostamaan suvaitsevuuden merkityksen
  • oppii arvostamaan uskonnotonta kulttuuria
  • osaa ymmärtää hyvien tapojen merkityksen riippumatta sellaisista uskonnollisista taikauskomuksista, joilla tapakulttuuria usein perustellaan
  • tuntee uskonnottomien katsomusten levinneisyyden
  • on saanut käsityksen uskonnottomien ja muiden kulttuurien keskinäisistä suhteista, eroista, yhtäläisyyksistä ja historiallisista juurista
  • tuntee viestintää uskonnottomasta näkökulmasta
  • tuntee taiteita uskonnottomasta näkökulmasta
  • tuntee kulttuurihistoriaa uskonnottomasta näkökulmasta
  • tuntee elämää uskonnottomissa ja muissa yhteisöissä
  • pystyy perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
  • tuntee uskonnottomiin kohdistuvan syrjinnän muodot Suomessa
  • tuntee uskonnottomien syrjinnän historian Suomessa
  • tuntee ateistisen elämänkäsityksen perusteet sekä muita uskonnottomia ja uskonnollisia elämänkäsityksiä
  • tuntee inhimilliset perustarpeet
  • tuntee pääpiirteissään olosuhteiden vaikutukset elämänhallintaan
  • tuntee elämän, kulttuurin ja aatteiden kehityksen Suomessa luontaistaloudesta tietoyhteiskuntaan
  • ymmärtää nykyaikaistumisen hyötyjä ja haittoja
  • syventää tietojaan tietoyhteiskunnasta
  • tuntee uskonnottomien syrjinnän Euroopassa
  • tuntee uskonnottomien syrjinnän muissa maissa
  • ymmärtää uskontojen merkityksen vallankäytön välineinä
  • ymmärtää uskontojen vaikutukset käsitteellisiin ja aatteellisiin kiistoihin
  • tuntee uskontojen toiminnan sotien yhteydessä
  • tuntee ihmisoikeusajattelun historiaa
  • tuntee kehityksen eri ryhmien ihmisoikeuksissa
  • osaa arvioida nykyisen ihmisoikeusajattelun puutteita

Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ateistinen kulttuuri
  • uskonnottomat kulttuurit
  • muut kulttuurit
  • hyvien tapojen merkitys riippumatta sellaisista uskonnollisista taikauskomuksista, joilla tapakulttuuria usein perustellaan
  • uskonnottomien käsitysten levinneisyys
  • uskonnottomien ja muiden kulttuurien keskinäiset suhteet, erot, yhtäläisyydet ja historialliset juuret
  • elämän, kulttuurin ja aatteiden kehitys Suomessa luontaistaloudesta tietoyhteiskuntaan
  • valistusajattelun ja teollisen vallankumouksen merkitys
  • nykyaikaistumisen hyötyjä ja haittoja
  • tietoyhteiskunta
  • viestintä uskonnottomasta näkökulmasta
  • oman elämänkäsityksen puolustaminen
  • elämä uskonnottomissa ja muissa yhteisöissä
  • taiteet uskonnottomasta näkökulmasta
  • kulttuurihistoria uskonnottomasta näkökulmasta
  • ateistisen elämänkäsityksen perusteet sekä muita uskonnottomia ja uskonnollisia elämänkäsityksiä
  • inhimilliset perustarpeet
  • olosuhteiden vaikutukset elämänhallintaan
  • uskonnottomiin kohdistuvan syrjinnän muodot Suomessa
  • uskonnottomien syrjintä Suomessa verrattuna vähemmistöuskontoihin kuuluvien syrjintään (esim. juutalaiset, ortodoksit ja muslimit)
  • uskonnottomien syrjinnän historia Suomessa
  • ateistinen ja muu uskonnoton kirjallisuus
  • uskonnottomien järjestöt Suomessa ja muualla maailmassa
  • uskonnottomien yhteistoiminta ja suvaitsevuuden merkitys
  • uskonnottomien elämä evankelis-luterilaisenemmistöisessä Suomessa
  • ihmisoikeusajattelun historiaa
  • kehitys eri ryhmien ihmisoikeuksissa
  • uskonnolliset ja poliittiset hyökkäykset ihmisoikeuksia vastaan
  • nykyisen ihmisoikeusajattelun puutteet

5. Uskontojen kumoamisen perusteet (ET5)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppilas

  • saa käsitteellisiä välineitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja eritellä käsityksiin liittyviä kysymyksiä
  • kykenee muodostamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa elämänkäsitystään ja kulttuurisidonnaisuuttaan sekä arvostaa uskonnottoman kulttuurin ja muiden kulttuurien käsitysperinteitä
  • ymmärtää, että arvostelu on olennainen osa tiedettä
  • ymmärtää, että virheellisistä käsityksistä saattaa olla suurta vahinkoa
  • ymmärtää hyvän tieteellisen selittämisen ja myyttisen selittämisen eron
  • tuntee uskontojen kumoamisen perusteet
  • tuntee muita käsitysperinteitä
  • osaa vertailla eri käsitysperinteitä
  • tuntee ateismin historian
  • tuntee muiden käsitysten historiaa ja niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä
  • tuntee käsitysten poliittisia, sosiaalisia, psykologisia jne. syitä
  • ymmärtää, mitä on selittäminen tieteessä
  • ymmärtää kenen on todistuksen taakka
  • ymmärtää, mitä muita merkityksiä selittämiselle on eri aikoina annettu
  • tuntee aineellisen tavan selittää maailmaa

Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • selittäminen tieteessä
  • arvostelu on olennainen osa tiedettä
  • kenen on todistuksen taakka
  • aineellinen tapa selittää todellisuutta
  • mitä muita merkityksiä selittämiselle on eri aikoina annettu
  • tieteellisen selittämisen ja myyttisen selittämisen ero
  • virheellisistä käsityksistä saattaa olla suurta vahinkoa
  • selittäminen suomalaisessa kulttuurissa kivikaudelta nykypäivään
  • selittäminen eri aikoina ja eri kulttuureissa
  • ateismin olemus
  • kiista uskonnon määritelmästä (deskriptiiviset, funktionaaliset jne. määritelmät, uskonto on järjestäytynyttä jumaluskoa)
  • Suomen eduskunnan määritelmä uskonnolle
  • oikea määritelmä uskonnolle
  • muiden käsitysten historiaa ja niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä
  • uskontojen kumoaminen (mm. jumalatodistusten kritiikki)
  • ateismin puolustaminen (mm. pahan ongelma)
  • uskontojen geneettinen selittäminen
  • uskontojen sosiologinen selittäminen
  • uskontojen poliittinen selittäminen
  • uskontojen psykologinen selittäminen
  • uskontojen biologinen selittäminen
  • ateismin historia
  • uskonnottomien järjestötoiminta Suomessa
  • uskonnottomien järjestötoiminta muualla maailmassa
  • uskonnottomien julistuksia ja ohjelmia Suomessa ja muualla
  • ateistien ajatuksia nykyään
  • ateismin ja kristinuskon välinen taistelu länsimaissa
  • ateismin ja uskontojen välinen taistelu muualla
  • uskonnollinen fundamentalismi ja muita tulevaisuuden uhkia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]