Elämänkatsomustiedon sanasto

Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

A[muokkaa]

Agnostismi on käsitys, jonka mukaan ei voida tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa.[1] Käsitettä käytetään myös laajemmin käsityksestä, että ei ole mahdollista saada mitään tietoa joistakin asioista.[2] Käsitteen agnostikko eli agnostismin kannattaja otti käyttöön Thomas Henry Huxley 1800-luvun loppupuoliskolla. Vaikka agnostikko kieltää tiedon mahdollisuuden, agnostikko ei välttämättä ole ateisti eli hän saattaa silti uskoa jumalan olevan olemassa. Hän voi jopa myöntää ateistien perustelujen olevan parempia, mutta silti uskoa ”tunteellisin perustein”.[3]

Aineellinen todellisuuskäsitys: Käsitys, jonka mukaan todellisuus koostuu aineesta.[4][5] Ainetta ovat sekä aine että energia.[6] Aineellinen todellisuuskäsitys eroaa henkisistä (idealistisista), kaksijakoisista (dualistisista) ja monijakoisista (pluralistisista) todellisuuskäsityksistä. Aineellisen todellisuuskäsityksen vastakohta on käsitys, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen.[7] Aineellisen todellisuuskäsityksen käsite on lähellä luontoon perustuvan (naturalistisen) todellisuuskäsityksen käsitettä, koska aineen tutkimuksessa eli fysiikassa aine voidaan käsittää samaksi kuin luonnontutkimuksen tutkimuskohde yleensä.[8]

Ammattietiikka: Tietyn ammatin moraaliohjeet.

E[muokkaa]

Elämänkäsitys: Elämänkäsitys on osa todellisuuskäsitystä. Yksilöllä on käsitys omista arvoista ja tavoitteista, vaikka arvot ja tavoitteet eivät ole Humen lain mukaan tosia tai epätosia.[9][10] Sana ”katsomus” viittaa vain näköaistiin.[11][12]

Käsitys on asenne, jonka vallitessa asioita tarkastellaan.[13] Ihmisen käsitysten kokonaisuus muodostaa todellisuuskäsityksen.[14] Todellisuuskäsitys ja totuus ovat eri asioita. Inhimilliset käsitykset todellisuudesta ovat usein epätäydellisiä ja virheellisiä.[15]

M[muokkaa]

Moraali: Tietoinen, järkevä olento pystyy ottamaan toimintansa lähtökohdaksi moraaliset arvot ja säännöt. Mistä tahansa tosiasiasta, mukaan lukien teot ja käyttäytymistaipumukset, voidaan kysyä, onko se todella oikein. Humen lain mukaan tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja moraalisääntöjä.[16]

O[muokkaa]

Optimismi ja pessimismi: Optimismi viittaa myönteiseen ja toiveikkaaseen elämänasenteeseen ja kykyyn nähdä asioiden hyvät puolet. Optimismi on vastakohta pessimismille.[17][18] William Jamesin mielestä todellisuudessa hyvyyden toteutuminen ei ole varmaa mutta on kuitenkin mahdollista. Tällöin onnellisuuden toteutuminen on jotakin tavoittelemisen arvoista. Jamesin mielestä optimismi lamauttaa toiminnan, kuten pessimismikin. Jos ihminen on varma siitä, että kaikki tulee kääntymään hyväksi, hänellä ei ole vaikutinta toimia ihmiskunnan ja maailman kehittämiseksi.[19]

T[muokkaa]

Todellisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.[20]

Todellisuuskäsitys sisältää perustavat käsitykset todellisuuden luonteesta sekä tiedosta. Todellisuuskäsitys on yksilön käsitys siitä, millaisessa ympäristössä hän elää ja mitä siinä on mahdollista tehdä. Laajimpana yhteisön taustakäsityksenä todellisuuskäsitys jättää jälkensä yhteiskunnan eri osa-alueisiin.[21] Käsitykset todellisuudesta ovat karkeistuksia ja usein virheellisiä. Koska elämä on todellisuuden osa, elämänkäsitys on osa todellisuuskäsitystä.[22][23]

Lähteet[muokkaa]

  1. Korpela, Jukka K.: Pienehkö sivistyssanakirja: agnostismi Jukka K. Korpela. Viitattu 12.7.2010.
  2. Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 14. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: A–J. Espoo: WSOY, 1981. ISBN 951-0-07253-2.
  3. Selin, Risto: Jumalan olemassaolo. Teoksessa Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4. Artikkelin verkkoversio.
  4. Hartikainen, Erkki: Aineellinen todellisuuskäsitys Vapaa ajattelija. 2–3/2004. Viitattu 13.9.2010.
  5. Stack, George J.: Materialism. Teoksessa Craig, Edward (toim.): The Shorter Routledge Encyclopedia of Philosophy. London, New York: Routledge, 2005. ISBN 0-415-32495-5.
  6. Hartikainen, Erkki (toim.): Posthumanismi Vapaa ajattelija. 1/2004. Viitattu 10.9.2007.
  7. Esim. Hartikainen, Erkki (toim.): Erilaisia todellisuuskäsityksiä Todellisuus ja todellisuuskäsitys: Lukion elämänkatsomustieto 2. Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 10.9.2007.
  8. Lacey, Alan: ”Materialism”. Teoksessa Honderich, Ted (toim.): The Oxford Companion to Philosophy. New edition. New York: Oxford University Press, 2005. ISBN 0-19-926479-1. (englanniksi)
  9. Hartikainen, Erkki (päätoim.): Inhimilliset käsitykset ja todellisuus Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 13.7.2010.
  10. Kun ihminen alkaa puhua, hän ei yleensä aloita sanoilla ”Minun katsomukseni on..” vaan ”Minun käsitykseni on...”. Erkki Hartikainen (toim.): Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi? Hyvä elämä ja hyvät juhlat: Peruskoulun elämänkatsomustieto 3. Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 28.5.2010.
  11. Hartikainen, Erkki (päätoim.): Todellisuuskäsitys vai maailmankatsomus Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 13.7.2010.
  12. Hartikainen, Erkki (toim.): Käsityksen (katsomuksen) käsite Elämänkäsitys, todellisuuskäsitys ja hyvä yhteiskunta: Peruskoulun elämänkatsomustieto 9. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 2.2.2008.
  13. Hartikainen, Erkki (toim.): Käsityksen (katsomuksen) käsite Elämänkäsitys, todellisuuskäsitys ja hyvä yhteiskunta: Peruskoulun elämänkatsomustieto 9. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 2.2.2008.
  14. Hartikainen, Erkki (toim.): Usko, uskomus, vakaumus Ajattele seurauksia: Peruskoulun elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 2.2.2008.
  15. Hartikainen, Erkki (päätoim.): Inhimilliset käsitykset ja todellisuus Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 13.7.2010.
  16. Pihlström, Sami: Tiede ja edistyksen myytti Tieteessä tapahtuu. 1/2005. Viitattu 13.9.2007.
  17. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  18. Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  19. Pihlström, Sami: Tiede ja edistyksen myytti Tieteessä tapahtuu. 1/2005. Viitattu 13.9.2007.
  20. ”todellisuus: 1. se mikä on todellista, todella olemassa olevaa;” Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  21. Kallio-Tamminen, Tarja: Kvanttilainen todellisuus: Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muokkaajina, s. 205–206, 240. Helsinki: Yliopistopaino, 2006. ISBN 951-570-625-4.
  22. Hartikainen, Erkki (päätoim.): Elämänkäsitys vai elämänkatsomus Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 13.7.2010.
  23. Hartikainen, Erkki (toim.): Usko, uskomus, vakaumus Ajattele seurauksia: Peruskoulun elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 2.2.2008.