Filosofia/Ontologia
Wikikirjasto
Ontologia eli oppi olevaisesta on filosofian osa-alue, jossa pohditaan millainen todellisuus perimmiltään on. Ontologia esittää kysymyksiä todellisuuden luonteesta ja siitä, mikä on todellista.
[muokkaa] Perinteiset ontologiset näkökulmat
[muokkaa] Mitä todellisuus on?
- Materialismi eli aineellinen todellisuuskäsitys: todellisuus on ainetta tai energiaa.
- Idealismi eli henkinen todellisuuskäsitys: todellisuus on henkeä tai ideoita.
[muokkaa] Onko todellisuus olemassa?
- Realismi: todellisuus on olemassa meistä riippumatta.
[muokkaa] Riippuuko todellisuus meistä vai onko se itsenäinen?
- Subjektivismi: todellisuuden olemassaolo riippuu meistä.
- Objektivismi: todellisuus on olemassa meistä riippumatta.
[muokkaa] Montako todellisuutta on olemassa?
- Monismi: todellisuus on viime kädessä yksi.
- Dualismi on olemassa kaksi itsenäistä olevaisen lajia eli perusainesta (substanssia).
- Pluralismi: on olemassa useita itsenäisiä perusaineksia.
[muokkaa] Onko vapaa tahto vain harhaa?
- Determinismi eli lainalaisuusoppi: ihmiset eivät ole tietoisia niistä seikoista, jotka heidän toimiaan ohjaavat.
- Indeterminismi eli satunnaisuusoppi: on joko aitoja sattumia tai ihmisillä on vapaa tahto, jota he toteuttavat.
[muokkaa] Mitä olemassaolo on?
Mitä olemassaolo tarkoittaa? Yleensä sitä, että jokin kuuluu todellisuuteen.
Onko olemassaolo, oleminen tai todellisuuteen kuuluminen jonkin asian ominaisuus? Ominaisuuksilla on vastakkaisia ominaisuuksia, ja ei-olemassaolo tai ei-oleminen tai todellisuuteen kuulumattomuus ei ole minkään asian ominaisuus. Täten olemassa olevilla, todellisilla asioilla on ominaisuuksia, mutta olemassaolo tai todellisuuteen kuuluminen itsessään ei ole ominaisuus.
Olemassaolo sisältyy kaikkeen. Antiikissa Parmenides ajattteli, että vain todellisuus on, ei-todellista ei ole. Todellisuus on ykseys, siitä erillistä todellista ei voi olla.
[muokkaa] Mitä todellisuuteen kuuluu?
Mitä on olemassa? Aineellisia kappaleita. Niiden lisäksi ihmiset voivat hahmottaa erilaisia luokitteluja, esimerkiksi olioiden ominaisuuksia, olioiden välisiä suhteita, käsitteellisiä olioita, tapahtumia, mahdollisuuksia ja niin edelleen. Ovatko kaikki nämä tai jotkin näistä todellisia? Luokittelun tulee nimetä todelliset perusluokat.
Kuinka paljon luokkia tarvitaan? Wilhelm Ockhamilainen esitti Ockhamin partaveitsenä tunnetun periaatteen: luokkia on oltava mahdollisimman vähän. Ockhamin partaveitsin on yksi muoto yksinkertaisuuden periaatteelle. Oikeastaan tarvitaan vain yksi luokka: aineelliset kappaleet. Näillä olioilla on erilaisia ominaisuuksia. Ovatko kaikki nämä ominaisuudet todellisia? Jos ajatellaan, että on vain aineellisia kappaleita, muut oliot voidaan palauttaa yksilöolioiksi tai osoittaa epätodellisiksi. Ockhamilaisen mukaan yleisiä ominaisuuksia on vain sanoina ihmisten kielissä.
[muokkaa] Yksi perusluokka
Yksinkertaisuusperiaatteen toteuttavat parhaiten todellisuuskäsitykset, joissa perusluokkia on vain yksi.
- Aineellinen todellisuuskäsitys: on vain yksi todellisuuden luokka, aineelliset oliot.
- Fysikalismi: on vain yksi fysikaaliset ilmiöt.
- Havaittaviin ilmiöihin perustuva todellisuuskäsitys: on vain havaintoainesta tai mieliainesta.
[muokkaa] Useita perusluokkia
- Kaksijakoinen todellisuuskäsitys: on aineellisia olioita ja sielullisia olioita
- Monijakoinen todellisuuskäsitys
[muokkaa] Oliot ja ominaisuudet
Todellisuutta on luokiteltu seuraavien luokkien kautta:
- Yksilöoliot
- Yleiset ominaisuudet
- Olio-olemassaolokäsitys: on vain yksilöolioita.
- Ominaisuus-olemassaolokäsitys: yksilöolioiden lisäksi on yleisiä ominaisuuksia (tai vain yleisiä ominaisuuksia)
[muokkaa] Käsitteelliset ominaisuudet
Yksilöoliot eivät ole sama asia kuin aineelliset kappaleet. Yleiset ominaisuudet eivät ole sama asia kuin käsitteelliset ominaisuudet.
Aineelliset kappaleet sijaitsevat ajassa ja avaruudessa. Vain yksi aineellinen kappale voi sijaita yhdessä ajallis-avaruudellisessa paikassa.
Aineellisen kappaleen sijasta voidaan puhua myös todellisesta kappaleesta. Todellisuuden kappale voi olla aineeton esimerkiksi havaittaviin ilmiöihin perustuvassa todellisuuskäsityksessä.
[muokkaa] Kysymys yleisten ominaisuuksien olemassaolosta
Oliolla voi olla esimerkiksi käsitteellinen ominaisuus punaisuus. Kysymys siitä, onko ominaisuus yhteinen kaikille punaisille olioille, kuuluu kiistaan yleisistä ominaisuuksista (kiista universaaleista).
Onko moninaisuudessa mitään ykseyttä? Onko olemassa esimerkiksi samuutta? Vähintään on olemassa samankaltaisuutta, osittaista samuutta, jonka monet eri ihmiset tunnistavat. Sen ansiosta voimme puhua mielekkäästi esimerkiksi väreistä. On siis joitain ominaisuuksia, jotka voidaan tunnistaa samanlaisina eri yksilöissä.
Millä tavalla yleiset ominaisuudet voivat olla olemassa? Miten esimerkiksi mustuus "kytkeytyy" mustaan kissaan tai märkyys veteen?
[muokkaa] Yleiset ominaisuudet
Ominaisuuksia voidaan jaotella monella tapaa:
- alkukantaiset ja johdetut ominaisuudet
- suhdeominaisuudet
- mahdollisuutta ilmaisevat ominaisuudet
- taipumukselliset ominaisuudet
- ensisijaiset ja toissijaiset ominaisuudet
Ominaisuus-olemassaolokäsitys (käsiterealismi): kaikki punaiset oliot jakavat saman yleisen ominaisuuden. Yleiset ominaisuudet ovat toistuvia, sanotaan, että ne voivat toteutua useissa yksilöolioissa tai muissa yleisissä ominaisuuksissa.
- Yksipaikkaiset yleiset ominaisuudet (ominaisuudet, tarvitsevat yksilöolion toteutuakseen)
- Monipaikkaiset yleiset ominaisuudet (suhteet, tarvitsevat toteutuakseen useita yksilöolioita)
Kielenkäyttömme vaatii ominaisuuksien tunnustamista. Nimisana ”nainen” nimeää yksilöolion. Nimisanamuotoinen sana ”kauneus” on yleisen ominaisuuden nimi. Lause ”Nainen on kaunis” voidaan kääntää lauseeksi ”nainen toteuttaa kauneuden”.
Vanha ”toteutumisen” käsite on kuitenkin epämääräinen ja ongelmallinen.
[muokkaa] Ykseys moneudessa
Parmenides ajatteli, että todellisuus on ykseys. Jos ykseyden ajatellaan toteutuvan, tarvitaan yleinen ominaisuus toteutuminen. Jotta toteutumisen toteutuminen olisi mahdollista, tarvitaan toteutumisen toteutuminen, ja niin edelleen.
Millä tavoin yksilöolio ja sen ominaisuus ovat sidoksissa toisiinsa?
Ominaisuus-olemassaolokäsitystä voidaan rajata. Voidaan ajatella, että toteutuminen ei ole yleinen ominaisuus, joka vaatii toteutumista.
[muokkaa] Ominaisuus-olemassaolokäsityksen rajaaminen
Erilaisia ominaisuuksiin viittaavia käsitteitä on lukemattomia. Tulisiko hyväksyä, että kaikkia näitä käsitteitä vastaa jokin yleinen ominaisuus? Vai onko yleisiä ominaisuuksia vain rajallisesti käsitteisiin nähden?
Esimerkiksi käsite ”kaunotar” on nimi yleiselle ominaisuudelle ”kaunotar”. Tämä ominaisuus koostuu toisista ominaisuuksista, se sisältää yleiset ominaisuudet naispuolinen ja kaunis. Voidaanko käsite ”kaunotar” palauttaa ominaisuuksien naispuolinen ja kaunis yhdistelmäksi?
Mitä ominaisuuksia on olemassa? Onko olemassa perustavia ominaisuuksia, joista on johdettu toisia ominaisuuksia? (Tieteessä käsitellään palauttamisen ongelmaa. Kari Enqvist on tehnyt tunnetuksi käsitteen karkeistus. Ominaisuuksien täyttämä todellisuutemme on karkeistettu todellisuus. Emme näe alkeishiukkasia, joista todellisuus muodostuu. Kokonaisuus on vähemmän kuin osiensa summa.)
[muokkaa] Olio-olemassaolokäsitys (nominalismi)
Olio-olemassaolokäsitys noudattaa yksinkertaisuusperiaatetta ja karsii yleiset ominaisuudet pois.
[muokkaa] ”Karut” oliot
”Karun” olio-olemassaolokäsityksen mukaan on vain todellisia yksilöolioita. Ominaisuuksia ei ole. Samankaltaisuuden eli tunnistettavan samuuden ominaisuus voidaan palauttaa yksilöolioihin, jotka ovat erilaisia.
Ongelmana on, että ominaisuuksien ”kääntämistä” kielessä olioiksi ei pystytä tekemään järjestelmällisesti, ainoastaan tapaus kerrallaan. Selittäminen osoittautuu monimutkaiseksi.
[muokkaa] Ominaisuudet yksilöolioiden joukkoina (joukkonominalismi)
Joukon tai luokan käsitteen avulla on pyritty ratkaisemaan ominaisuuksiin viittaaminen. Ominaisuudet palautetaan ominaisuuksien joukkoihin, jotka muodostuvat yksilöolioiden joukoista. ”Naispuolinen” määrittää tietyn yksilöolioiden joukon. Joukot ovat käsitteellisiä olioita, eivät todellisia.
Ongelmana on joukkojen ja ominaisuuksien välinen suhde. Kuinka pystytään erottamaan kaksi joukkoa, joiden jäsenet ovat samat? Entä ominaisuudet, jotka viittaavat tyhjään yksilöolioiden joukkoon (yksisarviset)?
[muokkaa] Ominaisuudet niminä (predikaattinominalismi)
Ominaisuus-olemassaolokäsityksessä ajatellaan, että ominaisuudet selittävät kielenkäytön, jossa viitataan ominaisuuksiin. Ominaisuudet voidaan kuitenkin päinvastoin selittää kielenkäytöllä: ominaisuudet palautuvat nimiin. Ominaisuuskäsitteet ovat metatason käsitteitä.
Käsitystä on arvosteltu siitä, että se johtaa mielivaltaisuuteen merkityksellisen kielenkäytön sijaan. Keinotekoisia ominaisuuskäsitteitä voidaan sepittää mielin määrin.
[muokkaa] Ominaisuus-ja-olio-olemassaolo eli ominaisuudet mielen koosteina (konseptualismi)
Konseptualismin mukaan kielen sanat viittaavat mielen käsitteisiin. Mielellä on luokittelukykyjä, mutta itsenäisiä yleisiä ominaisuuksia ei ole.
Ongelmat ovat pääosin samat kuin edellä olevassa käsityksessä. Miten käsitteet ovat toistettavia? Jos toistettavuutta selitetään toisilla käsitteillä, joudutaan päättymättömään ketjuun. Arkielämässä käytetään ominaisuuskäsitteitä melko johdonmukaisesti. Osoittaako se, että yleisiä ominaisuuksia on aidosti olemassa?
[muokkaa] Käsitteelliset yksilöoliot, yksilöominaisuuskäsitys (trooppiteoria)
Yksilöominaisuuskäsityksen mukaan ominaisuudet ovat yksilöolioista riippumattomia yksilöominaisuuksia, käsitteellisiä yksilöolioita. On sekä yksilöolioita että niiden käsitteellisiä ominaisuuksia. Käsitys on siis osittain olio-olemassaolokäsitystä edustava.
Toisen, Stoutin käsityksen, mukaan todellisia yksilöolioita ei ole, ainoastaan käsitteellisten ominaisuuksien yhdistelmiä.
Käsitykselle on esitetty perusteluna se, että yksilöolioissa ei voida havaita täydellistä samankaltaisuutta. Samuus on pelkästään laadullista, ei mitattavaa. Ominaisuuksia voidaan olettaa ilman toistettavuuden ja toteuttamisen ongelmia.
[muokkaa] Yhteenveto
| 1 luokka: käsitteelliset oliot | 2 luokkaa: käsitteelliset ja avaruus-ajalliset oliot | 1 luokka: avaruus-ajalliset oliot | |
| Ei yksilöolioita, vain yleisiä ominaisuuksia | 1 luokka: ominaisuudet | ||
| ominaisuus-olemassaolokäsitys (käsiterealismi) | 2 luokkaa: ominaisuudet ja yksilöoliot | ||
| Stoutin yksilöominaisuuskäsitys (trooppiteoria) | ominaisuudet joukkoina (joukkonominalismi) / ominaisuudet yksilöolioiden joukkona (Locken trooppiteoria) | karut ominaisuudet / ominaisuudet niminä (predikaattinominalismi) / konseptualismi | 1 luokka: yksilöoliot |
