Kääntäjä yksityisyrittäjänä

Wikikirjastosta

Tämä wikikirja on tarkoitettu ensisijaisesti vastavalmistuneille kääntäjille ja käännöstieteen opiskelijoille sekä myös niille, jotka suunnittelevat ryhtyvänsä kääntäjä-yrittäjäksi. Sen tehtävänä on toimia käsikirjana, josta kääntäjän yksityisyrittäjyydestä kiinnostunut saa tietoa yrityksen perustamisesta, tarkoituksenmukaisten varusteiden hankkimisesta, taloudesta ja markkinoinnista. Artikkeli ei käsittele työsuhteista tai freelancerperusteista kääntämistä.

Yrityksen perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminimen perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityisyrittäjyys on Suomessa yrittämisen yleisin muoto. Toiminimen perustamisen taustalla on aina toimiva yritysidea, mutta tärkeimpään osaan oman yrityksen perustamisessa nousevat huolellinen suunnitelmallisuus sekä käytännöllisten asioiden kuten rahoituksen järjestäminen.

Halutessaan perustaa toiminimen yrittäjän on tehtävä siitä ilmoitus kaupparekisteriin, jonka lomakkeita on saatavilla patentti- ja rekisterihallituksesta, maistraatista tai paikallisesta rekisteritoimistosta. Ennen ilmoitusta yrittäjän on maksettava patentti- ja rekisterihallitukselle kuitenkin käsittelymaksu. Yksityisyrittäjänä kääntäjä ottaa kaiken vastuun liiketoiminnastaan: sopimusten tekeminen omalla nimellä ja henkilökohtainen taloudellinen vastuu yrityksen toiminnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjällä on oikeus nostaa vapaasti yrityksen varoja samalla myös altistaen henkilökohtaisen omaisuuden ulosottotilanteissa.

Työtila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääntäjän yksityisyrityksen toimipiste voi sijaita ulkopuolisessa konttorissa tai kotona. Tärkeintä on, että työtila tarjoaa rauhallisen ympäristön suurta keskittymistä vaativalle työlle.

Työtilan sijainti tulee määräytyä yrittäjän omien tarpeiden mukaan. Toiset kokevat käytännölliseksi yhdistää työpaikan ja kodin. Tämä mahdollistaa työ- ja kotielämän joustavan suhteen ja on hyödyllinen vaihtoehto kääntäjille, joiden työtilanne on vaihteleva tai perhe-elämä vaatii suurempaa läsnäoloa. Kuitenkin on myös kannatettavaa erottaa työ ja kotielämä ja tämä onnistuu hyvin esimerkiksi asentamalla kotiin erillinen puhelinlinja työasioille. Toisille kääntäjille taas kodin ulkopuolinen toimisto on lähes elinehto, varsinkin jos tavoitteena on asettaa selkeät rajat työlle ja vapaa-ajalle.

Kääntäjän työskentely on melko staattista, jolloin työtilan ergonomisuudella on huomattava vaikutus terveyteen ja jaksamiseen. Työasennon kannalta on oleellista, että työtuoli on tarpeeksi laadukas. Olisi myös hyödyllistä mikäli työpöydän korkeus olisi säädeltävissä ja että työtaso on tarpeeksi tilava. Näppäimistön ja hiiren tulisi olla sellaisella korkeudella, että niihin ei olisi mitään tarvetta kurkotella. Tietokoneen näytön tulisi olla oikeassa kulmassa silmiin nähden ja työtilan valaistuksen tarpeeksi kirkas.

Työvälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokone ja tulostin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietotekniikalla on merkittävä osuus kääntäjän ammatinharjoittamisessa. Kirjoituskoneet ovat vahvasti jääneet menneisyyteen ja tietokoneet ovat korvanneet ne. Sopivia käyttöjärjestelmiä on lukuisia, esimerkiksi Windows, Mac, Linux ja niiden välillä ei ole merkittäviä eroja. Ratkaisevaa onkin, että koneet ovat tarpeeksi tehokkaita ja että niillä on vähintään 2 GB:n muisti. Tietoturvallisuuden takia on suositeltavaa, että vapaa-ajan käyttöön olisi tarkoitettu eri kone.

Tietokonetta käytettäessä käännösten laatimiseen on pidettävä huolta varmuuskopioiden tekemisestä tietokoneelle, sekä siitä että olisi käytössä kaksi kovalevyä, mikäli toinen tuhoutuu.

Näyttöruudun laadusta ei kannata tinkiä, sillä se on kääntäjän keskeisimpiä työvälineitä ja vaikuttaa silmien terveyteen. Kuvatarkkuuden tulisi siis olla suuri ja näytön mahdollisimman vähän muita valonlähteitä heijasteleva. Myös kuvan kirkkauteen ja kokoon (vähintään 20”) kannattaa panostaa.

Tulostimen tärkeys käännöstyössä on kiistaton eikä sen tarvitse olla toiminnoiltaan kaikenkattava, tavallinen yksivärinen lasertulostin on riittävä. Tosin markkinoilla on nykyisin tarjolla myös edullisia monikäyttötulostimia, joissa on sekä faksi, skanneri ja kopiointikone.

Nopean Internet-yhteyden käyttö on korvaamaton apu käännöstoimeksiannon nopeuden ja tehokkuuden lisäämisessä.Internetin käytössä on kuitenkin pidettävä huolta tietoturvallisuudesta, jotta työtietokoneen hakkerointi estettäisiin ja kallisarvoisen tiedon katoamiselta vältyttäisiin. Tietoturvallisuuden ylläpito vaatii ehdottomasti palomuurin, viruksentorjuntaohjelman sekä huolellisen sähköpostin ja salasanojen käytön.

Ohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisten tietokone-ohjelmien hankinta omalle työkoneelle on nykyään välttämätöntä yksityisyrittäjille, sillä hintavampien ja monipuolisempien ohjelmien tuottamat palvelut käännösten lopputuloksiin ovat selvä kilpailuvaltti työmarkkinoilla. Eri ohjelmien tarpeellisuus riippuu suuresti siitä, millaisia aineistoja kääntäjä työssään käsittelee.

Tärkeimpinä perusohjelmina kääntäjän työssä voidaan pitää toimisto-ohjelmistopaketteja kuten Microsoft Officea tai Open Officea. Joskus on tarpeellista käyttää myös hintavampia ohjelmia kuten FrameMaker, InDesign tai Quark XPress, mutta vain silloin kun näille ohjelmille on tarvetta suuremmissa tekstikokonaisuuksissa. Kirjanpito-ohjelmien hankinta tulee kysymykseen vain silloin kun kääntäjä on itse siitä vastuussa.

Lisäksi nykyisessä nopean yhteydenpidon yhteiskunnassa ei olisi haittaa, jos kääntäjä hankkisi myös Skype-ohjelman, joka mahdollistaa ilmaisen yhteydenpidon ympäri maailmaa olevien virkatovereiden tai asiakkaiden välillä.

Käännöstyökalut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneavusteisessa kääntämisessä kääntäjä käyttää apunaan kääntämiseen suunniteltuja tietoteknisiä työkaluja. Käännöstyökalut tunnetaan yleisesti nimellä CAT-työkalut (Computer aided translation). Kääntäjille on tarjolla useita erilaisia käännöstyökaluja, jotka vaihtelevat tarjonnaltaan ja siten myös kustannuksiltaan. Yleisempiä ohjelmia ovat Trados, SDLX, Déjà Vu ja Wordfast. Ohjelmista on tarjolla erilaisia versioita, sekä perus että ammattimaisempaan käyttöön. Jokaisella työkalulla on omat puutteensa ja puolensa – kyse on siis makuasiasta.

Enemmistö kääntäjistä käyttää työssään jonkinlaisia CAT-työkaluja, sillä nykyään suurin osa asiakkaista edellyttää sitä. Tietokonetuettuun kääntämiseen liittyy myös monia myyttejä ja epäluuloja. Nämä asenteet ovat peräisin pelosta, että konekääntäminen syrjäyttää lopulta kääntäjän ja että konekääntäminen luo liian yksinkertaisia käännöksiä. Näiden näkökulmien taustalla on usein tietämättömyys CAT-työkalujen toiminnasta ja niiden mahdollisuudesta tukea käännösprosessia.

Käännöstyökalut muodostuvat usein toimitusosiosta, käännösmuistista ja termitietokannasta. Käännöstyökaluilla käännökset tallennetaan käännösmuistiin, josta on erityisesti hyötyä käännöksissä, joissa on paljon yhteistä jo käännösmuistissa olevien tekstien kanssa. Ohjelman muodostamista sanastotiedostoista on käyttöä teksteissä, joissa on paljon toistoa eli esimerkiksi silloin kun kääntäjä keskittyy työssään tiettyä ammattisanastoa sisältäviin teksteihin. CAT-työkalujen avulla kääntäjä voi tarkastella vierekkäisillä palstoilla olevia lähdetekstin ja käännöksen lauseita rinnakkain.

Käännöstyökalut mahdollistavat yhdenmukaisemmat käännökset ja parantavat työn suorituskykyä 10–20 %. Käännöstyökalujen hinnat vaihtelevat 490–1395 euroon, mutta työn tehostumisen ansioista maksavat itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa. Lisäksi on selvää, että mitä monitasoisemmat CAT-työkalut yksityisyrittäjänä toimivalla kääntäjällä on, niin sitä parempi kilpailuvaltti myös työmarkkinoilla.

Sanakirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanakirjoilla on itsestään selvä merkitys kääntäjän ammatissa. Yleisenä sääntönä pidetäänkin, että sanakirjoja ei voi omistaa liian runsaasti. Nykyisin kuitenkin on suositeltavaa, että kaikki kääntäjän käytössä olevat sanakirjat olisivat tietokoneella sähköisessä muodossa, sillä sanakirjojen selaileminen on hankalaa ja hidasta toimintaa.

Kääntäjällä tulisi olla käytössä ammattikieltensä sanakirjat sekä tietysti myös mahdollista erikoissanastoa sisältävät sanakirjat. Kääntäjän työnkuvaan kuuluu lähtökielen ja kohdekielen hallinta sekä niiden välisten erojen havaitseminen minkä vuoksi sanakirjojen merkitystä ei voida väheksyä.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hinnoittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hinnoittelu on vaikeaa kokeneemmallekin kääntäjälle. Kääntäjien palkkiot ovat keskimäärin melko pieniä. Hintaa miettiessä tulee ottaa huomioon, kuinka paljon pystyy kääntämään päivässä ja minkälaisia käännöstöitä ottaa vastaan. Liian korkeat hinnat karkottavat asiakkaat, mutta toisaalta palkkioilla pitäisi pystyä pyörittämään yritystä ja elättämään itsensä. Yksityisyrittäjän täytyy myös välillä pitää lomaa ja palkkioiden pitäisi olla sen verran suuria, että rahaa jää myös säästöön

Kääntäjä sopii itse toimeksiantajan kanssa veloitusperusteista. Käännöspalkkio määräytyy yleensä toimeksiannon pituuden ja kääntämiseen käytetyn ajan perusteella. Yleisin veloitusperuste on käännöksen sanamäärä. Muita veloitusperusteita ovat merkkimäärä, rivimäärä ja sivumäärä. Lisäksi käännöspalkkioon vaikuttavat työn vaativuus ja kielipari . Kääntäjät voivat käyttää myös tuntiveloitusta, mutta se on harvinaisempaa. On vaikeaa arvioida, kuinka kauan kääntäminen ja tarkastaminen kestävät ja kuinka toimeksiantoja voidaan tarjota ja kilpailuttaa, jos ei ole yhteistä tapaa mitata työtunteja. Tärkeää on, että kääntäjä ja toimeksiantaja ovat etukäteen sopineet veloitusperusteista.

Toimeksiantajalta voi pyytää 50–100% hinnankorotusta, mikäli käännöstyö on poikkeuksellisen kiireellinen ja vaatii normaalia pidempiä työpäiviä. Toimeksiantaja puolestaan voi ehdottaa hinnan alennusta, jos kääntäjää käyttää työssään käännösohjelmia.

Kääntäjän kannattaa hinnoitellessaan olla tarkka, ettei tee työtä liian halvalla. Alhaiset hinnat ovat haitaksi kääntäjälle itselleen, ja myös koko käännösalalle. Palkkiot ovat ennestään pieniä, joten hintojen nostaminen olisi koko alalle hyödyllistä. Käännösalan vaarana on jatkuva hintojen laskeminen, mikä näkyy laadun heikkenemisenä. Kääntäjät työskentelevät jatkuvalla kiireellä saadakseen kohtuullista palkkaa, ja päivät venyvät pitkiksi. Kääntäjien tulisi pyrkiä siihen suuntaan, että heille maksettaisiin tuntipalkkaa, kuten suurimmalle osalle Suomen työntekijöistä.

Laskutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännösalalla maksumoraali on yleisesti ottaen hyvä. Useimmat kiistat johtuvat enemmänkin väärinkäsityksistä kuin ostajan haluttomuudesta maksaa. Suurta työtä vastaanottaessa kääntäjän kannattaa kuitenkin tarkastaa ostajan luottotiedot. Ennen käännöstyön aloittamista myyjän ja ostajan tulee olla yhtä mieltä käännöksestä, palautuspäivästä, palkkiosta sekä palkkion maksupäivästä. Tarjous kannattaa lähettää kirjallisena asiakkaalle ja odottaa myös kirjallista vastausta ennen työn aloittamista. Välittömästi käännöksen toimittamisen jälkeen tulee asiakkaalle lähettää lasku, jossa selkeästi lukee hinta sekä arvonlisävero . Suomessa kääntäjien arvonlisävero on 24 % tulojen noustessa yli 8500 euron.

Kirjanpito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityisyrittäjänä kääntäjän tulee huolehtia kirjanpidosta ja tuoda julki kaikki liiketoimet. Monet turvautuvat kirjanpitäjään, mutta olisi kuitenkin tärkeää itse ymmärtää kirjanpidon perusteet. Kääntäjä säästää rahaa hoitamalla kirjanpitonsa itse.

Laki määrää jokaista yksityisyrittäjää pitämään kirjaa toiminnastaan ja tekemään tilinpäätös. Tilinpäätöksen perusteella määräytyvät verot. Lisäksi kirjanpidosta pystyy itse seuraamaan omaa liiketoimintaa, ja pankille pitää esittää tilipäätös lainaa hakiessa.

Kääntäjän tulee pitää kirjaa kaikista liiketoimistaan. Liiketoimia ovat kaikki, jotka vaikuttavat yrityksen talouteen. Kaikista liiketoimista pitää säilyttää tosite, esimerkiksi kuitti tai lasku. Tietokoneelle voi ostaa kirjanpito-ohjelman, johon kirjataan koko vuoden liiketoimet. Kirjanpito koskee ainoastaan yrityksen tuloja ja menoja, joten on tärkeää erottaa yksityisomaisuus näistä.

Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvonlisäveron lisäksi yrittäjä maksaa tuloistaan ennakkoveroa, joka määräytyy tilikauden arvioidun liikevaihdon mukaan. Yrittäjän kannattaa huolehtia, että ennakkovero on oikean suuruinen. Maksetut ennakkoverot luetaan lopullisessa verotuksessa yrittäjän tulosta maksettavien verojen hyväksi. Jos ennakkoveroa on maksettu tuloihin nähden liian vähän, peritään puuttuva osa yrittäjältä. Yrittäjä voi myös hakea ennakkoveroa alennettavaksi, mikäli vero on tuloihin nähden liian suuri. Ennakkovero ei mukaudu tuloihin veroprosentin tapaan vasta kuin lopullisessa verotuksessa. Ennakkoveroa täytyy siis maksaa, vaikka välillä olisi jaksoja, jolloin tuloja on vähemmän.

Taloudellinen turva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrittäjän pysyvä huolenaihe on varmasti oma taloudellinen tilanne. Mitä tehdä jos jääkin työttömäksi ja millä taata riittävä toimeentulo eläkkeelle jäädessä? Yrittäjien eläkelaki, YEL, määrää yrittäjiä järjestämään itselleen työeläketurvan. YEL-vakuutusmaksun suuruus määräytyy yrittäjän työtulon perusteella. Yrittäjä voi myös jonakin vuonna maksaa enemmän vakuutusmaksuja parantaakseen omaa eläkettään. YEL-vakuutukseen sisältyy vanhuuseläke, osa-aikaeläke, työkyvyttömyyseläke ja työttömyyseläke. Yritystoiminta saattaa syystä tai toisesta loppua ja yrittäjä jää työttömäksi. Yksityisyrittäjän olisi järkevää liittyä Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT) turvatakseen itsensä ja perheensä toimeentulon. SYT-kassaan liittyminen on vapaaehtoista ja jäsenmaksu määräytyy tulojen mukaan.

Uuden yksityisyrittäjän olisi viisasta myös heti alusta alkaen ottaa yritykselleen hyvä ja kattava vakuutus. Se suojaa odottamattomilta taloudellisilta tappioilta. Kääntäjät toimivat useimmiten omassa kodissaan, mutta pelkkä kotivakuutus ei ole riittävä. Kotivakuutus ei korvaa omaisuutta, joka on ostettu yrityksen varoilla ja vaikka yritys olisi pieni ja omaisuutta vähän, vakuutus on tarpeellinen. Kääntäjäkin voi tehdä virheitä. Joskus virheelliset käännökset saattavat aiheuttaa toimeksiantajalle taloudellista vahinkoa, jonka kääntäjä yleensä joutuu korvaaman. Tällaisissa tapauksissa kaiken kattava vakuutus on hyvä olla. Yksityisyrittäjälle koituu paljon harmia, jos asiakas jättää maksamatta. Varsinkin pienyrittäjälle saamatta jääneet palkkiot vaikuttavat suoraan omaan talouteen. Riitatilanteet ovat usein hankalia, mutta yritysvakuutus kattaa myös riitatilanteista aiheutuvat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut.

Markkinointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääntäjä asiantuntijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännösyrittäjän pitää tiedostaa olevansa asiantuntija. Hänen on kerrottava myös asiakkailleen ja muille maallikoille, että kääntäminen vaatii erityistä ammattitaitoa ja osaamista. Käännösalalla on monikerroksista osaamista: on erikoisalojen ja ammattikielten sekä yleiskielten kääntäjiä. Varmistaakseen asemansa markkinoilla ja välttääkseen hintasodan kääntäjän kannattaa hankkia tietoa ja taitoa joltakin erikoisalalta kehittyäkseen erikoisosaajaksi. Saatuaan jalansijaa markkinoilla hän voi vähitellen laajentaa tarjontaansa. Käännösalan yksityisyrittäjän on kääntämisen lisäksi kyettävä myös markkinoimaan ja myymään osaamisensa kilpailukykyisenä palveluna. Hyvä ammatillinen itsetunto on ratkaiseva, kun neuvottelee toimeksiannoista ja hinnoista asiakkaan kanssa. Kääntäjän on oltava vakuuttunut kyvystään selviytyä käännöstehtävästä päästäkseen hyvään neuvottelutulokseen. Hänen on kuitenkin opittava tuntemaan myös omat rajoituksensa, jotta hän osaa kieltäytyä toimeksiannoista, joiden aihepiiri on hänelle liian vieras tai vaikea. Näin hän välttyy vaarantamasta käännöstyönsä laatua.

Hyvä käännöspalvelu markkinoi itse itseään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden suosittelijaverkosto on tärkeää asiantuntijapalveluiden markkinoinnissa. Siksi käännöspalvelunkin markkinoinnissa pätevät edelleen vanhat käsitykset Hyvin tehty työ on parasta mahdollista markkinointia ja Viidakkorumpu on paras markkinointikanava. Hyvää käännöspalvelua saanut asiakas kertoo kääntäjästä yhteistyökumppaneilleen, asiakkailleen ja muille kääntäjää tarvitseville. Onnistunut käännöspalvelu täyttää asiakkaan tarpeet ja toiveet – mieluiten jopa ylittää ne. Keskeistä on käännösten tasaisen korkea laatu, josta kääntäjän kannattaa varmistua tekemällä yhteistyötä kielentarkistajan kanssa. Kielentarkistaja korjaa mahdolliset kielivirheet ja viimeistelee tyylin yhtenäiseksi. Tärkeä laatukriteeri on luotettavuus, jota asiakkaan kanssa tehtyjen sopimusten ja sovittujen aikataulujen noudattaminen vahvistaa. Kääntäjän pitää olla helposti ja nopeasti tavoitettavissa sekä vastattava ripeästi tiedusteluihin ja tarjouspyyntöihin. Kääntäjä tarvitsee erityisesti sosiaalisia taitoja, sillä hyvän käännöspalvelun merkittäviä kriteereitä ovat kohtelias – asiallinen ja ystävällinen – käytös sekä myönteinen ja joustava neuvottelutaito.

Markkinointistrategian kehittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukaan ei synny vaan kehittyy myyjäksi, ja hyvääkin laatua on myytävä. Jotta käännösyrittäjän markkinointi olisi menestyksekästä, hänen on kehitettävä kannattava ja pitkäjännitteinen markkinointisuunnitelma. Markkinointi pitää suunnitella ja toteuttaa kohderyhmän erityistarpeiden mukaan. Kääntäjän on hyvä alusta alkaen rajata kohderyhmänsä ja miettiä, mitkä alat hän hallitsee parhaiten tai mistä aloista on kiinnostunut. Oman erikoisalan löytämiseksi on tarpeellista pohtia myös ei-kielellisiä kykyjään ja henkilökohtaisia kokemuksiaan. Aloittelevan kääntäjän kannattaa tehdä yksinkertainen markkinatutkimus ja selvittää, millaisia käännöstarpeita markkinoilla on ja millaiset kasvumahdollisuudet kohderyhmällä on. Hänen on hyvä miettiä, millaisia käännöksiä hän itse pystyisi tarjoamaan ja tutkia päivä- ja ammattilehtien työpaikkailmoituksia nähdäkseen, ketkä asiakkaat voisivat kiinnostua hänen palveluistaan. Näiden selvitysten pohjalta kääntäjä voi kehittää yrityksensä palveluajatuksen eli liikeidean ja päättää ydinpalveluistaan sekä mahdollisista oheispalveluistaan. Oheispalveluja voivat olla esimerkiksi kielentarkistus ja tulkkaukset. Kääntäjän kannattaa myös pohtia, onko hänellä jokin erityinen kilpailuetu muihin kääntäjiin verrattuna.

Sitkeys ja jatkuvuus ovat markkinoinnin avainsanoja. Markkinoinnille pitää varata taloudelliset resurssit myös lamakausina, jotta kääntäjä voi huolehtia siitä, että hän ja hänen palvelunsa pysyvät näkyvästi esillä. Kääntäjä voi saada toimeksiantoja vain, jos asiakkaat löytävät hänen luokseen. Aloittamiansa mainoskampanjoita ei pidä kohta lopettaa, vaan on tärkeää jatkaa yhteydenpitoa käännöspalveluista kiinnostuneiden kanssa ja olla heidän tavoitettavissaan.

Verkottuminen on tärkeää sekä käännösalan sisällä että ulospäin. Alan sisällä voi verkottua esimerkiksi liittymällä Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoon ja Kääntäjien ammattijärjestöön sekä ottamalla yhteyttä myös muihin käännöstoimistoihin, joiden yhteistyöjärjestönä toimii Suomen käännöstoimistojen liitto. Alan ulkopuolella voi luoda suhteita eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja liittyä esimerkiksi yrittäjäjärjestöön. Kääntäjän ei pidä unohtaa myöskään sukulaisten, ystävien, tuttavien ja naapureiden verkostoa, vaan kertoa heillekin työstään.

Onnistunut markkinointistrategia on yksilöllinen: on tärkeää kehittää selkeä ja uskottava kääntäjäprofiili, joka erottuu muista. Kääntäjän kannattaa käyttää useita eri markkinointikanavia rinnakkain niin, että ne välittävät hänestä yhtenäisen kuvan.

Markkinointikanavia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääntäjän persoonallisuus, tavoitteet, varat ja tietysti kohderyhmä vaikuttavat markkinointikanavan valintaan. Henkilökohtainen kontakti on aina suositeltava, ja siihen on hyvä valmistautua huolellisesti. Ystävällisen puhelinkäyttäytymisen ja vakuuttavuuden merkitys korostuu markkinoitaessa käännöspalvelua, jonka tasoa asiakkaan on vaikea arvioida etukäteen objektiivisin perustein. Ennen yhteydenottoa kääntäjän on etsittävä tietoa potentiaalisesta asiakkaasta; paras tietolähde on internet. Aloittelevan kääntäjäyrittäjän kannattaa kerätä onnistuneita käännöksiään työnäytteiksi portfolioon eli työkansioon, jota voi käyttää referenssinä asiakkaille. Verkkosivut, lomake- ja kirjepohjat, käyntikortit ja muu informaatiomateriaali kannattaa antaa ammattilaisten suunniteltavaksi, koska graafinen ilme on osa yritysidentiteettiä ja sen pitäisi välittää käsitys pätevästä ja luotettavasta asiantuntijasta. Yritystä ja sen palveluja esittelevä teksti kääntäjän on sen sijaan laadittava itse tai annettava se jonkun muun taitavan kirjoittajan tehtäväksi.

Internet ja sähköposti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska sekä yritykset että kotitaloudet yhä enenevässä määrin etsivät tietoa tuotteista ja palveluista internetistä ja käännösala on viestintää, pitäisi kääntäjäyrittäjällä olla helppokäyttöiset ja päivitetyt verkkosivut. Verkkosivuosoite kannattaa lisätä kaikkiin lähetyksiin ja ilmoituksiin. Mahdollisuus jättää tarjouspyyntö verkkosivuille on myös suositeltavaa asiakaspalvelua. Erään saksalaisen tutkimuksen mukaan useimmat yritykset pitävät verkkomarkkinoinnissa tärkeimpänä verkkosivujensa helppokäyttöisyyttä ja hakukoneoptimointia, seuraavaksi markkinointia sähköpostitse, tulosmittausta ja markkinointia hakupalvelujen avulla. Asiantuntijoiden mukaan myös yksityisyrittäjien pitäisi käyttää kaikkia näitä keinoja. Tulosmittaus on markkinoinnin tehon mittausta. Hakukoneoptimoinnilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan verkkosivuston löydettävyyttä hakukoneissa, esimerkiksi Googlessa. Sitä pidetäänkin tärkeimpänä hakukoneena. Hakukoneoptimoinnin tavoitteena on saada yrityksen tuotteista ja palveluista kiinnostuneita kävijöitä sivustolle ja siten lisätä asiakaskontakteja. Kääntäjä voi mainostaa myös Googlen hakukone AdWordsin avulla käyttämällä valitsemiaan hakusanoja. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton verkkosivuilla oleva hakupalvelu on myös tehokas ja tärkeä markkinointikanava, jonka avulla asiakas voi etsiä kääntäjää tämän kieliyhdistelmän, erikoisalan ja asuinpaikan perusteella. Kääntäjän pitää muistaa päivittää siellä olevat tietonsa.

Sähköposti on nopea ja edullinen viestintäväline, jota ilman kääntäjä ei tule toimeen. Ensimmäiseen yhteydenottoon ei kuitenkaan kannata käyttää sähköpostia, ellei siihen ole painavia syitä. Vastaanottaja saattaa hävittää viestin, koska roskapostia on niin paljon. Kääntäjien sähköisillä postituslistoilla, esimerkiksi Translat, kannattaa pysyä mukana, sillä niiden kautta välitetään myös työtarjouksia.

Käyntikortti, esite, myyntikirje ja ilmoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyntikortti on edelleen käyttökelpoinen, helppo ja luonteva tapa välittää tietoa itsestään. Sekin kannattaa suunnitella huolellisesti. Korttiin painatetaan yrityksen nimi ja logo, oma nimi, osoite, työpuhelinnumero, sähköposti- ja verkkosivuosoite sekä mahdollisesti faksinumero. Tärkeitä ovat lisäksi suoritettu tutkinto, työkielet ja mahdolliset erikoisalat. Myös tiedot kuulumisesta ammattijärjestöihin olisi hyvä mahduttaa korttiin.

Mainosesitteiden tarkoituksena on herättää uteliaisuutta: niitä voi jakaa messuilla ja konferensseissa ja liittää kirjeisiin. Kääntäjän ja hänen ammattipätevyytensä pitää olla esitteen keskeisin asia; liialliset yksityiskohdat on jätettävä pois. Mahdollisista kuvista pitäisi näkyä, kuinka kääntäjän ammattitaito ja persoona liittyvät yhteen.

Myyntikirje on suunniteltava strategisesti: ennen kirjoittamista on mietittävä, miten seuraavaksi ottaa yhteyttä asiakkaaseen. Sisältö pitää muokata vastaanottajan mukaan, joten tästä on hankittava mahdollisimman paljon tietoa. On hyödyllistä asettua asiakkaan asemaan ja kuvitella kirje myyntikeskusteluksi, jossa hänet pitää saada vakuuttuneeksi. Oman osaamisen hyöty on selitettävä asiakkaalle selkeästi. Kirje kannattaa laatia siten, että lukija kokee tulevansa puhutelluksi henkilökohtaisesti; muuten asiat on esitettävä lyhyesti ja tiiviisti.

Kääntäjän kannattaa selvittää, mitä lehtiä asiakkaat lukevat ja ilmoitella käännöspalveluistaan niissä, esimerkiksi oman erikoisalan lehdissä. Ilmoitus toimii tehokkaimmin, kun se on toistuvasti esillä ja kun ilmoitusten väliajat eivät ole liian pitkiä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sveriges Facköversättarförening [[1]]
  • Facköversättaren 4/2009
  • Facköversättaren 2/2009
  • Facköversättaren 1/2009
  • Facköversättaren 5/2008
  • Facköversättaren 3/2008
  • Facköversättaren 2/2008
  • Facköversättaren 1/2007
  • Facköversättaren 3/2006
  • Facköversättaren 1/2006
  • Ahrnell, B-M. & Edman, R. 2002. Att sälja och ta betalt för kunskap, s. 20 ja 123
  • Helin, Irmeli 2006. Kääntäjä yrittäjänä, s. 128
  • Sipilä, Jorma 1998. Asiantuntija ja asiakas, s. 30
  • Bokföringsnämnden [[2]]
  • Skatteförvaltningen [[3]]
  • Sökmotorkonsult [[4]]
  • Wikipedia: Sökmotoroptimering [[5]]
  • Yrittajat.fi [[6]]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]