Kiinan kieli/Mandariini - Opi kiinaa
Johdanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mandariini on opinto-ohjelma, jonka avulla voit itseopiskella lähes miljardin ihmisen äidinkieltä, mandariinikiinaa. Ennen Mandariini-kurssin aloittamista kannattaa tutustua muihin wikikirjaston tarjoamiin materiaaleihin, jotka johdattelevat aiheeseen. Mandariini-ohjelma perustuu kappaleisiin, joiden alussa on tietty keskustelu, jonka ohessa on aiheeseen liittyvä sanasto ja selityksiä. Keskustelut on kirjoitettu yksinkertaistetuilla merkeillä.
Kiinalaisiin merkkeihin tottuminen saattaa tuntua vaikealta länsimaalaisesta latinalaisiin aakkosiin tottuneesta henkilöstä, mutta ne ovat täysin opittavissa. Suositeltu tapa on kirjoittaa uusi merkki paperille ja toistaa merkkiä uudelleen kunnes pystyy kirjoittamaan sen ilman mallia. Näin myös tottuu kiinalaisiin radikaaleihin, jotka ovat merkkien perusrakenneosia. Merkit eivät siis ole täysin sattumanvaraisia, vaan ne muodostuvat muutamasta sadasta eri radikaalista, jotka tulevat nopeasti tutuksi, kun merkkejä kirjoittaa. Kirjoittamalla oppii myös paljon nopeammin lukemaan merkkejä kuin pelkästään silmäilemällä niitä. Toinen tapa oppia lukemaan merkkejä on tehdä opiskelulappuja, jonka toisella puolella on merkki ja toisella puolella suomennus ja pinyin-muoto.
Kappale 1 - Tervehtiminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskustelussa suomalainen ja kiinalainen tapaavat toisensa kadulla ja tervehtivät toisiaan ja kiinalainen kysyy suomalaiselta, onko tämä kiinalainen. Kun suomalainen vastaa kieltävästi ja kertoo olevansa suomalainen, ihmettelee kiinalainen suomalaisen hyvää kiinan kielen taitoa. Suomalainen kiittää ja he hyvästelevät. Uusia merkkejä: 19
- 中国人： 你好！
- 芬兰人： 你好！
- 中国人： 你是中国人吗？
- 芬兰人： 我不是中国人，我是芬兰人。
- 中国人： 你中文说得很好！
- 芬兰人： 谢谢你！
- 中国人： 再见！
- 芬兰人： 再见！
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Merkki | Pinyin | Suomennos | Selitys |
|---|---|---|---|
| 中国 | Zhōngguó | Kiina | Suoraan käännettynä: "Keskimaa/Keskivaltio" |
| 中国人 | Zhōngguó rén | Kiinalainen | 人 yhdistettynä maan nimeen muodostaa maan kansalaisen |
| 芬兰 | Fēnlán | Suomi | |
| 芬兰人 | Fēnlán rén | Suomalainen | |
| 人 | Rén | Ihminen | |
| 你 | Nǐ | Sinä | |
| 好 | Hǎo | Hyvä | |
| 你好! | Nǐ hǎo! | Hei! | |
| 是 | Shì | Olla | Yhtäsuuruuden tapainen oleminen. Ei voida esimerkiksi käyttää "olen nimeltäni"-rakenteessa. |
| 吗 | Ma | Kysymyspartikkeli | Sijoitetaan aivan lauseen loppuun. Tekee toteumuslauseesta kysymyslauseen. |
| 我 | Wǒ | Minä | |
| 不 | Bù | Kieltosana | Kääntää lauseen merkityksen kielteiseksi |
| 中文 | Zhōngwén | Kiinan kieli | |
| 说 | Shuō | Puhua | |
| 得 | De | Lausepartikkeli | Käytetään monesti lauseissa, jotka kuvaavat toimintaa |
| 很 | Hěn | Todella, erittäin | Ei vastaa täysin suomennostaan, vaan on lievempi ilmaus, jota käytetään puherytmin helpottamiseksi |
| 谢谢! | Xièxiè! | Kiitos! | |
| 再见! | Zàijiàn! | Näkemiin |
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisin kuin suomessa, kiinan sanajärjestys ei ole vapaa. Yleensä sanajärjestys on subjekti + verbi + objekti. Jos tälläisessä lauseessa halutaan merkitys muuttaa kielteiseksi, lisätään 不 (Bù) ennen verbiä
Poikkeuksia kuitenkin on, kuten lauseessa "你中文说得很好！ (Nǐ zhōngwén shuō de hěn hǎo!)", missä objekti tulee jo ennen verbiä.