Maailman historia/Toinen maailmansota

Wikikirjastosta

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen maailmansota käytiin vuosina 1939-1945.

Molotovin-Ribbentropin sopimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Neuvostoliitto oli käynyt liittoutumisneuvotteluja länsivaltojen kanssa Moskovassa kesällä 1939 ja niissä ei päästy tulokseen, niin Neuvostoliitto solmi Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen. Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotovin-Ribbentropin sopimus) salaisessa pöytäkirjassa sovittiin Neuvostoliiton ja Saksan etupiirien raja. Tarkistusten tuloksena määritelty etupiiriraja oli seuraava: Saksan ja Neuvostoliiton etupiiri kulki Puolan halki niin, että Saksa sai Puolan länsiosan ja Neuvostoliitto Itä-Puolan, Baltian maat ja Suomen sopimuksen mukaisesti etupiiriinsä.

Sota alkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen maailmansota alkoi Euroopassa Saksan hyökkäyksellä Puolaan 1.9.1939. Kun Neuvostoliitto myöhemmin hyökkäsi Puolaan, niin Puola joutui kahden rintaman sotaan ja kukistui. Kun Puola oli lyöty, niin Saksa otti Länsi-Puolan ja Neuvostoliitto Itä-Puolan.

Neuvostoliitto laajenee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliitto solmi syksyllä 1939 Baltian maiden kanssa avunanto- ja tukikohtasopimukset. Kun Suomelle tarjottiin vastaavaa sopimusta, niin Suomi kieltäytyi. Suomen ja Neuvostoliiton välille syttyi talvisota, jonka seurauksena Suomi menetti Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, Salla-Kuusamon ja Jäämeren rannalta Kalastajasaarennon Neuvostoliitolle. Talvisodan jälkeen Neuvostoliitto perusti itä-Karjalasta ja Suomelta saaduista alueista karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan. Kesällä 1940 Neuvostoliitto miehitti Baltian maat ja liitti ne itseensä neuvostotasavaltoina.

Saksan laajentuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1940 aikana Saksa valtasi pohjois-Ranskan lukuun ottamatta Vichyn Ranskaa joka perustettiin v. 1940, Tanskan, Belgian ja Alankomaat. Keväällä (1941) Saksa valtasi Kreikan ja Jugoslavian ja Italia oli miehittänyt Albanian jo vuonna 1939 Saksa kävi myös tuloksetonta ilmasotaa Iso-Britanniaa vastaan vuonna 1940.

Operaatio Barbarossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operaatio Barbarossa eli Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesäkuun lopulla 1941. Suomi tuli hyökkäykseen mukaan heinäkuun alussa. Saksan eteneminen pysähtyi joulukuussa 1941 ja talvella Neuvostoliiton puna-armeija pystyi moniin vastahyökkäyksiin. Saksa jatkoi kesällä 1942 hyökkäystään ja pääsi Stalingradiin, mikä sijaitsee Volgan varrella. Stalingradin taistelu päättyi alkutalvella 1943 Neuvostoliiton voittoon ja Saksan tappioon. Kenraali Pauluksen joukot jäivät talvehtimaan Hitlerin käskystä Stalingradiin ja Neuvostoliiton joukot piirittivät kaupungin. Luftwaffe epäonnistui lupauksistaan huolimatta joukkojen huollossa ja tueksi lähetetty panssaroitu armeijakunta ei päässyt perille Neuvostoliiton sitkeän puolustuksen ansiosta. Ankarana talven kourissa saksalaiset sairastivat ja näkivät nälkää. Lopulta Paulus Hitlerin käskyä uhmaten antautui 31. tammikuuta 1943. 250 000 saksalaista jäi sotavangiksi ja sodan loputtua vain 6000 palasi kotimaahansa muiden kuoltua kylmyyteen, sairauksiin ja raskaaseen pakkotyöhön.

Yhdysvallat toisessa maailmansodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7. joulukuuta 1941 Japani hyökkäsi Pearl Harboriin yllätyshyökkäyksellä josta Yhdysvaltoja tosin olivat varoittaneet sen liittolaiset Kaakkois-Aasiassa ja josta annettiin tutka-asemalta ilmoitus, mutta johon reagoitiin liian hitaasti. Aivan kuin iskua ei olisikaan haluttu torjua vaan varmistaa sotaan pääseminen.

Yhdysvallat aloittivat laajat offensiivit Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Euroopassa.

Yhdysvallat kävivät kuitenkin sodan aikana kauppaa saksalaisten yritysten kanssa. Esimerkiksi IG Farben joka kehitti Zyklon B:n, oli yksi Auschwitzin päärakennuttajia ja toimitti suurimman osan kaasukammioista ja jonka päätyövoimaa olivat keskitysleirien vangit kävi jatkuvasti kauppaa US Standard Oil Companyn kanssa jonka omisti Yhdysvaltain keskuspankin, FED ,perustajajäsen John D. Rockefeller. Ilman SOC:n öljyä natsien panssarit eivät olisi vyöryneet varsinkaan Saksan epäonnistuttua valtaamaan Kaukasuksen öljykentät.

Normandian maihinnousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan rintamatilanteen nopea huononeminen jatkui Normandian maihinnousun jälkeen joka tapahtui kesällä 1944 Ranskassa, kun länsivallat suorittivat maihinnousun. Normandian maihinnousun jälkeen saksalaisten rintamatilanne heikentyi entistä kovempaa vauhtia.

Toisen maailmansodan loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen maailmansota loppui, kun Saksa antautui 8.5.1945. Saksa jaettiin Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen, Ranskan ja Iso-Britannian miehitysvyöhykkeisiin. Myös Berliini ja Itävalta jaettiin miehitysvyöhykkeisiin.