Metsät/Maailman kasvillisuusvyöhykkeet

Wikikirjastosta

Maanosat jaetaan erilaisiin kasvillisuusvyöhykkeisiin, jotka määräytyvät melko pitkälle ilmastovyöhykkeiden mukaan.

Trooppinen vyöhyke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trooppinen kasvillisuusvyöhyke sijaitsee päiväntasaajan alueella, yleensä leveysppiirien 0 ja 20 välillä. Trooppinen vyöhyke on kasvillisuusvyöhykkeistä merkittävin biomassan tuottaja. Vyöhykkeellä sijaitsee kuumaa ja kosteaa sademetsää, mutta myös kylmien ja karujen alueiden vuoristokasvillisuutta ja aavikkoa. Talven ja kesän lämpötilaerot ovat olemattomat, mutta sateisuus vaihtelee vuodenajan mukaan, jopa sademetsissä.

Subtrooppinen vyöhyke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella sijaitsevat lähes kaikki maailman kuivuus aavikoista. Subtropiikista löytyy myös rehevimmistä kasvillisuusvyöhykkeistä välimerenkasvillisuus sekä subtrooppiset sademetsät. Subtrooppiset alueet sijaitsevat leveyspiirien 20 ja 40 välillä. subtrooppisella alueella on pitkä kuuma kesä ja hieman viileämpi talvi. Aluella on myös selviä eroja sateisuuden suhteen riippuen vuodenajasta.

Temperaattinen, eli lauhkea vyöhyke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temperaattinen vyöhyke sijaitsee pääsääntöisesti leveyspiirien 45 ja 60 välillä Euroopassa, ja pohjois-amerikassa välillä 30-50. Sateisemmilla alueilla kasvaa pääsääntöisesti talveksi lehtensä tiputtavia lehtimetsiä, joissa voi kasvaa myös jonkin verran havupuita. Kuivemmilla alueilla on aroja, ja jopa aavikoita. Talvet ovat alueella leutoja ja kesät lämpimiä.

Boreaalinen vyöhyke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boreaalinen vyöhyke sijaitsee Euroopassa leveyspiirien 60 ja 70 välillä, Pohjois-Amerikassa leveyspiirien 50 ja 60 välillä. Alueen vallitsevaa kasvillisuutta ovat havumetsät. Boreaalisella vyöhykkeellä sataa usein vähemmän kuin temperaattisella vyöhykkeellä, mutta enemmän kuin arktisella vyöhykkeellä. Veden haihtuminen on viileiden ilmasto-olosuhteiden takia vähäistä, ja sadevesisuot ovatkin alueella tavallisia. Boreaalisella vyöhykkeellä on pitkä, luminen, pimeä ja kylmä talvi. Kesät ovat lyhyitä, mutta hyvin valoisia ja lämpimiä.

Arktinen vyöhyke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arktinen vyöhyke sijaitsee pääsääntöisesti leveyspiirin 70 pohjoispuolella. Alue sulkee sisäänsä lämpimämmän tundran, sekä kylmemmän kylmyysaavikon jossa ei kasva mitään, vaan maa on paksun jääkerroksen alla vuoden ympäri. Tundran talvet ovat pimeitä, pitkiä ja armottoman kylmiä. Kuitenkin kesän tullessa alueella on lauha ilmasto pari-kolme kuukautta. Usein maa ehtii sulaa lyhyen kesän aikan vain hieman pinnasta, ja syvemmällä onkin vain ikiroutaa. Tundra kasvaa sen lämpimissä osissa pensaita ja matalia varpukasveja, ja kylmemmissä osissa lähinnä jäkäliä ja sammalta. Kylmyysaavikoilla Talvi kestää lähes koko vuoden ympäri, mutta keskikesäisin on myös lauhempi jakso, kuitenkaan lumet, eikä routa ehdi juuri lainkaan sulaa sen aikana. Tundralla ja kylmyysaavikolla sataa vain vähän.