Opetushallituksen ohje lukion elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi
Opetuksen tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetuksen tavoitteet
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen
- muodostaa minuuttaan ja elämänkäsitystään
- saada tietoa tieteellisestä todellisuuskäsityksestä
- kehittää arvostelu- ja toimintakykyään
- sisäistää ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja luonnon säilyttämisen periaatteita
1. Hyvä elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä ja miten sitä voidaan tavoitella.
Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvojensa mukaisesti
- kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnista ja luonnosta arvojensa mukaisesti
- kehittää kykyään havaita kokonaisuuksia erilaisten elämänkäsitysten ja valtarakenteiden keskellä ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa arvokäsitystään
- oppii arvioimaan elämänkäsityksiä koskevia väitteitä
- kehittää taitojaan ilmaista omia käsityksiään ja tuntemuksiaan.
Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- peruskäsitteet: elämänkäsitys, arvokäsitys, hyvä elämä, minuus
- erilaisia käsityksiä hyvästä ja pahasta
- ihmisen elämän valinnat, yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä
2. Todellisuuskäsitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurssilla pohditaan todellisuuskäsityksen muodostumista ja todellisuuskäsitysten keskinäisiä eroja. Kurssilla perehdytään todellisuuden tutkimiseen tieteellisen menetelmän avulla, totuuden merkitykseen ja kulttuurin vaikutukseen todellisuuskäsitykseen.
Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii tuntemaan erilaisia todellisuuskäsityksiä
- oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden perusteluja
- kehittää ymmärrystään valtarakenteen merkityksestä todellisuuskäsitysten muokkaajana ja välittäjinä
- jäsentää omaa todellisuuskäsitystään pitäen sen avoimena järkiperäisille perusteilla ja siveelliselle keskustelulle.
Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- todellisuuskäsityksen, elämänkäsityksen ja arvokäsityksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde
- todellisuuskäsityksen eri osat: luontokäsitys, yhteiskuntakäsitys, ihmiskäsitys
- uskonnot ja uskonnottomuus todellisuuskäsityksen perustana
- rajanveto tieteen sekä näennäistieteen ja uskontojen välillä
- koulutus, viestintävälineet ja taide todellisuuskäsitystä muokkaavina ja välittävinä laitoksina
- länsimaisen todellisuuskäsityksen muutokset
- käsitysten synty ja luotettavuus
- todellisuuskäsitysten ja käsitysten muodostamisen keinojen järkiperäinen arviointi
3. Yksilö ja yhteisö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja kansanvallan toteutumiseen.
Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä
- oppii tarkastelemaan yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa osana vallankäyttöä
- oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen
- ymmärtää ihmisoikeuksien, kansanvallan ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.
Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ihminen yhteiskunnallisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen
- vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
- käsityksiä yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta
- ihmisoikeudet ja niiden historia
- poliittiset aatteet
- kansanvalta
- oikeudenmukaisuus
- hyvä kansalainen ja maailmankansalainen
4. Valtarakenteet
Kurssilla käsitellään valtarakenteita ja niiden suhdetta omaan elämänkäsitykseen.
Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii tuntemaan erilaisia valtarakenteita ja elämäntapoja Suomessa ja muualla maailmassa
- perehtyy suomalaisen valtarakenteen muotoihin
- ymmärtää erilaisten yksilöiden syrjinnän ihmisoikeusloukkauksena
Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- valtarakenteen käsite
- kansallisuuden merkitys valtarakenteisiin samastumisessa ja sitoutumisessa
- suomalaiset, eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset valtarakenteet
- eri valtarakenteiden väliset suhteet
- omakeskisyys
- syrjinnän ja ajatuksenvapauden historiaa
5. Todellisuuskäsitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurssilla pohditaan erilaisia todellisuuskäsityksiä ja perehdytään niiden syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.
Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee erilaisia todellisuuskäsityksiä ja niiden historiaa
- oppii arvioimaan erilaisia todellisuuskäsityksiä
- oppii uskonnollisten todellisuuskäsitysten historiallisen synnyn
- tuntee hyvän tutkimuksen todellisuuskäsityksen ja uskonnottomuuden keskeisiä piirteitä ja historiaa
Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- tarujen ja uskontojen kaikkeuskäsitykset
- uskonnon ja uskonnollisuuden luonne
- uskontojen yhteiskunnallinen ja moraalinen arvostelu sekä tiedollinen uskontokritiikki
- uskonnottomuuden historia ja nykyisyys