Polkupyörän huolto ja korjaus/Vaijereista

Wikikirjastosta

Mutta miksi?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tahmaava vaihteiston vaijeri sotkee vaihteiston toiminnan
  • Tahmaava jarrujen vaijeri saa jarrut tuntumaan jäykiltä
  • Tahmaava vaijeri rasittaa kahvaa ja vaijeria (kun joutuu vääntämään enemmän kuin pitäisi)

Yleinen huolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaijereiden perushuolto on se että vaijeri puhdistetaan ja vaijerin sekä vaijerikuoren väliin laitetaan öljyä. Vaijerin tulisi kulkea lähes vastuksetta kuoressaan. Talvisin vaijeri voi jäätyä jos kuoren ja vaijerin väliin on päässyt vettä. Lukkosula auttaa jäätyneeseen vaijeriin.

Vaijerin saa yleensä irti kiinnikkeistään irroittamatta sitä kummastakaan päästä (avaamatta pultteja). Esim. vaihteistossa siirrä ensin vaihtaja kireälle ja käännä kahva löysälle jolloin vaijeri löystyy. Tosin kunnon vaijerihuolto vaatii koko vaijerin irroituksen, koska vain siten voidaan öljytyllä rätillä pyyhkiä vaijerista epäpuhtaudet pois.

Soveltuvaa öljyä on esimerkiksi lukkoöljy, mutta jokin teflonia sisältävä öljy on parasta. Myös aseöljy sopii.

Vaijerin kiinnitys kohteeseen tapahtuu yleensä pultilla. Momentti on 6-8 Nm.

Sopiva vaijeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaijereita on erilaatuisia ja eri hintaisia.

Perusvaijerit ovat normaalisti punottuja vaijereita. Nykyään on saatavissa lisäksi ns. sileitä (slick wire) vaijereita (esim. Jag Wire), joiden pinta on todella sileä. Vaijeri kulkee kuoressa todella liukkaasti eikä jumiudu kovinkaan helposti, vaikka vaijerin ja kuoren välissä olisikin ohutta kuraa. Lisäksi on saatavana myös teflon-päällysteisiä vaijereita. Teflon vähentää kitkaa, jolloin vaijeri liikkuu liukkaasti kuoressa.

Ei ole sama millaisia kuoria käytetään vaijereiden kanssa. Aina kannattaa valita kuori, jossa on teflon-sisäputki. Tällöin vaijerin öljyäminen on lähinnä sitä, että pari kertaa vuoteen öljyrätillä vedetään irrotettu vaijeri puhtaaksi. Teflon-sisus auttaa myös silloin, jos vaijerissa on jyrkkä mutka.

Vaijereissa on käytännössä (ainakin) kolmea erityyppistä päätä (eri kohteisiin soveltuvia vaijereita, kahvan pää ratkaisee):

  • Vaihdevaijeri (poikki- tai pituussuuntainen sylinterimäinen pää, pienempi kuin jarruvaijerissa)
  • Maantiepyörän jarruvaijeri (pituussuuntainen pää)
  • Maastopyörän jarruvaijeri (poikittaissuuntainen sylinterimäinen pää)

Vaijereita myydään lisäksi eri pituisina. Takavaihtajalle menevä vaijeri on pisin. Esimerkiksi normaaliin 56-koon maantiepyörään ei välttämättä riitä 180cm pitkä vaijeri. Tandemille ei yleensä riitä myöskään normaali takajarrun vaijeri. Jos vaijerin pituus ei riitä, täytyy luotettavasti liittää kaksi vaijeria sellaisella välillä, jossa vaijeri kulkee vapaana (ilman kuorta). Huom: etummainen vaijeri täytyy ennen liittämistä pujottaa paikoilleen. Liitoksen voi hätätilassa tehdä solmimalla, esim. merimiessolmu, mutta liitos on joka tapauksessa syytä varmistaa yhdellä tai kahdella pienellä lyttyyn puristettavalla putkenpätkällä.

Jarruvaijerit ovat paksumpia kuin vaihdevaijerit.

Vaijerin katkaisu ja pään sitominen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaijerin katkaisuun on olemassa oma pihtinsä, joiden käyttö on erittäin suositeltavaa. Tavallisilla sivuleikkureilla ja linjapihdeillä, joissa on leikkuuterä, homma onnistuu, kunhan varmistaa, että leikkuuterä on tarkoitettu tarpeeksi paksulle metallilangalle.

Vaijerin päähän saa pieniä puristettavia päitä jolloin pää ei lähde rispaantumaan. Tällaiset valmiit vaijerin päihin laitettavat "tupit" ovat alumiinisia, mutta samaan tarkoitukseen käy myös vanhat tai uudet pyörän pinnoissa käytettävät nippelit.

Vaijerin kireys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaijerin oikea kireys (eli pituus) on etenkin vaihteistossa hyvin kriittistä. Tästä lisää vaihteistojen puolella.