Ruotsin kieli/Sanajärjestys
Wikikirjasto
Ruotsin kielessä on kolme erilaista sanajärjestystä yleisesti käytössä; päälauseen suora ja käänteinen sekä sivulauseen sanajärjestys.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Päälauseen suora sanajärjestys
Suora sanajärjestys tarkoittaa, että subjekti on ennen predikaattia. Kieltosanat sekä muut liikkuvat määreet tulevat päälauseissa ensimmäisen predikaattiverbin jälkeen.
[muokkaa] Päälauseen käänteinen sanajärjestys
Päälauseen käänteinen sanajärjestys merkitsee, että predikaatti tulee ennen subjektia. Liikkuva määre tulee tällöin subjektin jälkeen.
Käänteistä sanajärjestystä käytetään, kun lause alkaa jollain muulla kuin subjektilla. Käytännössä ensimmäinen sana on siis joku seuraavista:
- ajan määre
- paikan määre
- objekti
- lauseadverbi
- syy / tavan määre
- kokonainen sivulause
- kysymyssana
[muokkaa] Sivulauseen sanajärjestys
Sivulauseen sanajärjestys on aina:
- konjunktio - subjekti - liikkuva määre - kieltosana - predikaatti - muut sanat
muistisääntönä KonSuLiKiePre
Konjunktion paikalle voi tulla relatiivilausessa relatiivipronomini (som, vars tai vilket) tai relatiivinen adverbi (där, då, dit), ja epäsuorassa kysymyslauseessa kysymyssana, tai om, mikäli kysymyssanaa ei ole.
[muokkaa] Liikkuvat määreet
Liikkuvia määreitä ovat seuraavat sanat:
- kieltosanat:
- inte
- aldrig (ei koskaan)
- ingen, inget, inga
- ingenting (ei mitään)
- knappast / knappt (tuskin)
- lauseadverbit:
- vanligen/vanligtvis (tavallisesti)
- verkligen (todella)
- säkert (varmasti)
- möjligen (mahdollisesti, oletettavasti)
- antagligen (luultavasti)
- naturligtvis (tietenkin)
- väl (kai)
- gärna (mielellään)
- hellre, helst (mieluummin)
- nog (tarpeeksi)
- kanske (ehkä)
- egentligen (oikeastaan)
- ju (-han, -hän)
- troligen (todennäköisesti)
- epämääräistä aikaa ilmaisevat adverbit:
- ibland (joskus)
- sällan (harvoin)
- ofta (usein)
- förr/tidigare/förut (aikaisemmin)
- alltid (aina)
- snart (pian)
- genast (heti)
- nyligen (äskettäin)
