S1 Minä ihmisenä/Ihmiselämän vaiheet

Wikikirjastosta

Raskausaikana ihminen kehittyy äidin kohdussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva-animaatio näyttää sikiön kehityksen äidin vatsassa.
Kuva-animaatio näyttää sikiön kehityksen äidin vatsassa 9 kuukauden aikana.

Ihmiselämän kehitys alkaa hedelmöityksestä. Hedelmöityksessä miehen siittiösolu yhdistyy naisen munasolun kanssa, ja äidin kohdussa alkaa kehittyä uusi ihmiselämä. Tällöin sanotaan, että nainen on raskaana. Yhdeksän kuukautta äidin vatsassa kehityttyään lapsi syntyy.

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieni vauva tarvitsee paljon läheisten huolenpitoa ja huomiota.
Pieni vauva tarvitsee paljon läheisten huolenpitoa ja huomiota.

Lapsuuden ensimmäistä vaihetta kutsutaan vauvaiäksi. Vauvaikäinen tarvitsee runsaasti läheisten huomiota ja huolenpitoa, sillä se ei vielä osaa montaa asiaa itse. Vauva kuitenkin kasvaa ja kehittyy nopeasti. Se oppii kääntymään vatsalleen, ryömimään, konttaamaan, seisomaan ja lopulta kävelemään. Pikkuhiljaa se oppii myös sanoja ja kokonaisia lauseita.

Hieman vanhempi lapsi...

Suomessa lapset aloittavat koulun sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta.

Lapsuusaikaan kuuluvat esimerkiksi leikit ja uusien asioiden oppiminen koulussa kavereiden kanssa. Kuvassa indonesialaisia lapsia museossa.
Lapsuusaikana tärkeää on esimerkiksi leikit ja uusien asioiden oppiminen koulussa kavereiden kanssa. Kuvassa indonesialaisia lapsia museossa.

Nuoruus ja murrosikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruudeksi kutsutaan vaihetta, jolloin ihminen ei ole enää lapsi, mutta ei myöskään vielä aikuinen. Nuorena voit saada jo lapsia enemmän vapauksia ja oikeuksia. Saat jo päättää enemmän omista asioistasi. Nuoruuteen kuuluu itsenäistyminen. Nuorena saatat alkaa viettää enemmän aikaa ystäviesi kanssa ja vanhempien merkitys vähenee. Nuoruutta kutsutaan joskus myös teini-iäksi.

Murrosiäksi kutsutaan nuoruuden vaihetta, jolloin ihminen alkaa muuttua lapsesta aikuiseksi. Murrosiässä ihmisen kehossa tapahtuu muutoksia, jotka valmistavat ja siirtävät ihmistä kohti aikuisuutta. Murrosikä ei ala kaikilla samaan aikaan.

Aikuisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruuden jälkeen ihminen on aikuinen. Suomessa täysi-ikäisyyden raja on lain mukaan 18 vuotta. Aikuisilla on monenlaisia vapauksia ja he saavat tehdä monia asioita, joita lapset eivät saa. Samalla aikuisella on kuitenkin myös paljon enemmän vastuuta.

Osa aikuisista tekee omia lapsia, jolloin heistä tulee vanhempia. Vanhemmaksi voi tulla myös esimerkiksi adoptoimalla lapsen. Kaikki aikuiset eivät kuitenkaan hanki lapsia.

Vanhuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhukset ovat kokeneet pitkän elämän.
Vanhukset ovat kokeneet pitkän elämän.

Aikuisuuden loppupäässä koittaa vanhuus.

Tehtäviä ja pohdittavaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Selvitä, minkä ikäisenä sinä opit ensimmäiset sanasi tai kävelemään.
  2. Keskustelkaa, mikä sinusta tulee aikuisena.

Lue lisää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]