Siirry sisältöön

S4 Suurten sotien aika/Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy

Wikikirjastosta
Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913 Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917 Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918 Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925 Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953 Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939 Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933 Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945 Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940 Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945 Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945 Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946 Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945 Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945 Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990 Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968 Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970 Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014 Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001 Itä-Eurooppa vapautuu
  • Valtion muutostarpeet ja kyllästyminen sotimiseen johtivat yhteiskunnalliseen levottomuuteen.'
  • Keisarinvalta kukistui armeijan tuella helmikuun vallankumouksessa 1917.
  • Bolševikit eli kommunistit kaappasivat lokakuun vallankumouksessa väliaikaiselta johdolta itselleen.
  • Venäjä päätyi kommunistien ja muiden väliseen pitkään ja veriseen sisällissotaan..
  • Sisällissota johti suureen nälänhätään.
Neuvostoliiton kansallishymnit
Neuvostoliiton kansallishymni vuodesta 1922 vuoteen 1944: ”Internationaali”
Kansallishymni vuodesta 1944 vuoteen 1991

Väliaikainen hallitus kaatuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmikuun vallankumouksessa kuolleiden hautajaiskulkue.

Vuosi 1917 oli Venäjällä tapahtumarikas. Ensimmäisen maailmansodan koettelemukset tekivät lopun tsaari Nikolai II:n horjuvasta valta-asemasta. Pietarissa puhkesi mellakoita. Niihin liittyivät myös kaupungin sotilaat. Tsaarilla ei enää ollut armeijan tukea, ja hän joutui luopumaan kruunusta. Maaliskuussa 1917 Venäjällä otti vallan vaaleilla valitun Duuman puolueiden muodostama väliaikainen hallitus. Tapahtumaa on kutsuttu helmikuun vallankumoukseksi.

Väliaikainen hallitus ei kuitenkaan kyennyt ratkaisemaan Venäjän ongelmia. Erityisen kohtalokas oli väliaikaisen hallituksen päätös jatkaa mukana ensimmäisessä maailmansodassa. Ongelmat, tyytymättömyys, nälänhätä, talousongelmat sekä maassa vallitseva poliittinen kaaos johtivat lokakuussa toiseen vallankumoukseen. Oikeastaan kyse oli Vladimir Leninin bolševikkipuolueen vallankaappauksesta. Bolševikit olivat kommunisteja, jotka halusivat ottaa kaiken omaisuuden valtion haltuun. Tätä he perustelivat sillä, että näin taattaisiin kaikille tasa-arvoiset ja hyvät oltavat.

Bolševikkien joukot miehittivät nopeasti sillat, rautatieasemat, postitoimistot ja lennättimet. Kaappaus eteni huomaamattomasti, eikä se kohdannut minkäänlaista vastarintaa. Tekijäjoukko oli melko pieni, muiden muassa joitain tuhansia varuskunnan sotilaita ja joitain satoja bolševikkeja, mutta väliaikainen hallitus oli käynyt niin heikoksi, että vastustus oli olematonta. Bolševikkien noustua valtaan he eivät enää luopuneet siitä.

Kommunistit voittavat sisällissodan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myötäpäivään ylhäältä: Valkoisten Donin armeijan sotilaita vuonna 1919; valkoisten jalkaväkidivisioona maaliskuussa 1920; punaisten ratsuväkeä; Lev Trotski vuonna 1918; tšekkoslovakialaisten joukkojen hirttämiä punaisia.

Vaikka lokakuun vallankaappaus sujuikin kohtalaisen helposti, eivät bolševikkien vastustajat luovuttaneet taistelutta. Erityisesti bolševikkien Saksan kanssa solmima rauhansopimus sai heidän vastustajansa nousemaan kapinaan.

Vuosina 1917–22 käydyssä Venäjän sisällissodassa bolševikkien muodostamaa puna-armeijaa vastaan taisteli hajanainen, useista eri ryhmittymistä ja kansallisuuksista koostunut valkoinen armeija. Valkoisten puolella soti muiden muassa tsaarin kannattajia, eräiden tsaaria kaatamassa olleiden venäläispuolueiden tukijoita ja monia muita ryhmiä. Lisäksi valkoinen armeija sai tukea Venäjän kanssa ensimmäisessä maailmansodassa taistelleilta Isolta-Britannialta ja Ranskalta sekä Yhdysvalloilta. Nämä toivoivat Venäjän liittyvän takaisin sotaan niiden rinnalle.

Molemmat sisällissodan osapuolet, mutta erityisesti Lev Trotskin johtama puna-armeija, kävivät sotaa armoa tuntematta. Vuonna 1922 käytiin taisteluita vielä kaukana maan itäosissa, mutta käytännössä bolševikit olivat voittaneet sodan jo edellisenä vuonna.

Neuvostoliitto syntyy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kommunistisen puolueen kokous vuonna 1920. Oikeassa laidassa Vladimir Lenin.

Venäjän keisarikunta oli lopullisesti lakannut olemasta, ja sen tilalle oli syntynyt bolševikkien johtama Neuvosto-Venäjä. Hieman myöhemmin maan nimeksi vaihdettiin Neuvostoliitto. Neuvostoliittoon kuului suurin osa Venäjän keisarikuntaan kuuluneista alueista. Itsenäistymään pääsivät kuitenkin muun muassa Suomi, Baltian maat ja Puola.

Sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjä oli taloudellisesti raunioina. Sisällissodassa oli kuollut yhdeksän miljoonaa ihmistä kommunistien lähes verettömän lokakuun vallankumouksen jälkeen. Viljasato oli menetetty kahtena viimeisenä sotavuonna, mistä oli seurannut miljoonia kuolonuhreja vaatinut nälänhätä. Lisäksi miljoona ihmistä pakeni ulkomaille sotaa, puutetta sekä bolševikkien tiukkaa hallintoa ja julmia tuomioita.

Elämää 1920-luvun Neuvostoliitossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viimeinen kuva Leninistä ennen kuolemaa vuodelta 1923.

Neuvosto-Venäjän johdossa oli sisällissodan jälkeen bolševikkijohtaja Lenin. Bolševikit olivat joutuneet käymään julman sisällissodan pysyäkseen vallassa. Ehkä juuri siitä syystä yksi heidän hallintonsa piirre oli poliittisiin vastustajiin kohdistettu väkivalta ja armoton terrori. Salainen poliisi jahtasi bolševikkien ”vastavallankumouksellisiksi” nimittämiä vastustajia, heitä laitettiin vankileireille ja teloitettiin.

Kohentaakseen sisällissodan raunioittamaa taloutta, hallitus alkoi sallia yksityisyritteliäisyyttä, vaikka bolševikit olivatkin ottaneet tehtaat valtion haltuun. Sisällissodan aikana maanviljelijöiltä oli otettu sadot valtiolle ja puna-armeijalle, mutta sodan jälkeen satojen takavarikointi korvattiin verolla. Talouskasvu pysyi kuitenkin heikkona, samoin ihmisten elintaso.

Leninin terveys oli sisällissodan jälkeen heikko. Hän kuoli vuonna 1924, mutta valta jäi bolševikkien hallitukselle. Kommunistien tavoite tasa-arvosta ja hyvästä elämästä kaikille ei ikinä toteutunut. Heidän johdollaan Neuvostoliitto ajautui hirmuhallintoon, minkä vuoksi kymmenet miljoonat venäläiset kuolivat seuraavien vuosikymmenten aikana. Vaikka he nousivat valtaan väkivaltaista ja epätasa-arvoista tsaarin hallintoa vastustaen, heidän omasta valtakaudestaan tuli tässä suhteessa paljon pahempi.

Tapahtumat
Venäjän vallankumous, Venäjän sisällissota
Käsitteet
Bolševikit, Venäjän valkoinen armeija, Puna-armeija
Valtiot
Ranska, Yhdysvallat, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto
Henkilöt
Nikolai II, Lev Trotski, Vladimir Lenin

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]