Saksa/Kielioppi
Wikikirjasto
| Saksan kieli
|
|
|---|---|
|
|
| Saksan kielen kappaleet | |
 Etusivu Yleistä |
 Kielioppi Sanasto |
|
|
|
| Näytä malline | |
|
[muokkaa] Nominit
[muokkaa] Substantiivit
Saksan kielessä jokainen substantiivi kirjoitetaan suurella alkukirjaimella. Jokaisella substantiivilla on oma artikkelinsa, joka riippuu sanan suvusta. Artikkelia ei käytetä yleensä silloin...
- kun puhutaan henkilön ammatista tai kansalaisuudesta — Herr Virtanen ist Lehrer. Er ist Finne.
- kun puhutaan aineosista — Ich trinke oft Wasser.
- kun puhutaan käsitesanoista — Freundschaft ist schön.
- jos substantiivin edellä on genetiivi tai jokin pronomini — Mikkos Bruder heißt Janne. Sein Opa wohnt in Zürich.
[muokkaa] Yksikkö
Substantiiveilla on kolme eri sukua:
- maskuliini (der-sukuiset)
- feminiini (die-sukuiset)
- neutri (das-sukuiset).
Jokaisella substantiivilla on myös epämääräinen sekä määräinen artikkeli. Epämääräistä artikkelia (ein, eine) käytetään silloin kun esine tai asia on tuntematon, tai mainitaan ensimmäistä kertaa:
- Es ist ein Hund (mask.). Se on koira.
- Ich finde eine Katze (femin.). Löydän kissan.
- Da ist ein Mädchen (neutri). Tuolla on tyttö.
Määräistä artikkelia (der, die, das) käytetään esineista tai asioista silloin kun ne ovat tuttuja tai jo aiemmin mainittuja:
- Der Hund ist allein. Koira on yksin.
- Die Katze ist schwarz. Kissa on musta.
- Das Mädchen ist sehr schön. Tyttö on erittäin kaunis.
[muokkaa] Monikko
Monikolla ei ole koskaan epämääräistä artikkelia. Määräinen artikkeli — suvusta riippumatta — on die. Monikossa olevat sanat saavat päätteen, mikä vaihtelee sanakohtaisesti.
- Es gibt Kinder hier. Täällä on lapsia.
- Die Kinder sind böse. Lapset ovat ilkeitä.
Substantiivien monikko saadaan lisäämällä sanakohtainen pääte yksilöllisen sanan perään. Päätteet on opeteltava ulkoa. Jos monikon päätteessä on +, se tarkoittaa vokaalimukausta monikossa (Umlaut) eli:
- a > ä — die Hand, -e+ > die Hand, die Hände
- u > ü — der Stuhl, -e+ > der Stuhl, die Stühle
- o > ö — das Wort, -er+ > das Wort, die Wörter
Yhdyssanoissa Umlaut koskee vain sanan jälkimmäistä osaa:
- der Bahnhof, -e+ > der Bahnhof, die Bahnhöfe.
[muokkaa] Substantiivien sijamuodot
Substantiivit taipuvat neljässä sijassa, nominatiivissa, akkusatiivissa, datiivissa ja genetiivissä. Nominatiivi on sanan perusmuoto, akkusatiivi on objektin eli tekemisen kohteen sija. Datiivin perusmerkitys on jollekin, jollekulle, mutta sillä on myös erikoiskäyttöjä mm. prepositioiden kanssa. Genetiivi ilmaisee omistajuutta ja se on saksan kielessä pääsanan jäljessä (esim. Dunkelheit der Nacht, yön pimeys). Genetiivi korvataan usein varsinkin puhekielessä prepositioilmauksella von + datiivi. Sijoihin taipuneina sanat ja erityisesti niiden artikkelit taipuvat.
Epämääräisen artikkelin taipuminen eri sijamuodoissa:
|
Määräisen artikkelisanan taipuminen eri sijamuodoissa:
|
Esimerkki artikkeli sanojen taipumisesta eri sijamuodoissa ja suvuissa:
| Sijamuoto | Mask. | Fem. | Neutri | Mon. | |
|---|---|---|---|---|---|
| Nominatiivi | Epäm. | ein Hund | eine Blume | ein Kind | Kinder |
| Määr. | Der Hund | Die Blume | Das Kind | Die Kinder | |
| Akkusatiivi | Epäm. | einen Hund | eine Blume | ein Kind | Kinder |
| Määr. | Den Hund | Die Blume | Das Kind | Die Kinder | |
| Datiivi | Epäm. | einem Hund | einer Blume | einem Kind | Kindern |
| Määr. | Dem Hund | Der Blume | Dem Kind | Den Kindern | |
| Genetiivi | Epäm. | eines Hundes | einer Blume | eines Kindes | einer Kinder |
| Määr. | Des Hundes | Der Blume | Des Kindes | Der Kinder | |
[muokkaa] Substantiivien ryhmittely
Saksassa on joitakin muistisääntöjä, joista voi muistaa sanan suvun. Sanojen suvut on kuitenkin opeteltava ulkoa, sillä on olemassa erilaisia poikkeuksia.
[muokkaa] Maskuliinit (der-sukuiset)
- Biologiselta sukupuoleltaan miespuoliset henkilöt ja koiraseläimet: der Mann, der Junge, der Onkel, der Hahn 'kukko'
- Vuorokaudenajat, vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät: der Morgen, der Frühling, der Januar, der Montag
- Useimmat maa- ja kivilajit: der Stein, der Sand, der Granit, der Marmor
- Ilmansuuntien nimet: der Osten, der Süden
- Sateiden ja tuulten nimet: der Monsun, der Schnee, der Regen
- Alkoholijuomien nimet: der Sekt, der Wein
- Automerkit: der Mercedes, der Saab, der Audi
- Vuorten nimet: der Mount Everest, der Montblanc
- er -loppuiset tekijänimet sekä kansallisuudet: der Lehrer, der Amerikaner
Kirjaimiin -en tai -er päättyvät sanat eivät saa monikossa mitään päätettä, esim. der Wagen auto > die Wagen autot.
Muotoon perustuen:
| Pääte | Esimerkki |
|---|---|
| -er | der Planer, der Arbeiter, der Computer |
| -ig | der Honig, der Pfennig |
| -ling | der Liebling, der Zwilling |
| -s | der Fuchs, der Dachs |
[muokkaa] Neutrisukuiset (das-sukuiset)
- substantiiveinä käytetyt verbien perusmuodot: das Essen
- chen, -lein -päätteiset substantiivit: das Mädchen, das Fräulein
- um, -ment -päätteiset substantiivit: das Museum, das Dokument
- Ge -etuliitteiset substantiivit: das Gebäude
Kirjaimiin -en tai -er päättyvät sanat eivät saa monikossa mitään päätettä, esim. der Wagen auto > die Wagen autot.
[muokkaa] Feminiini (die-sukuiset)
- naispuoliset henkilöt ja naaraseläimet: die Schülerin, die Tochter
- useat kasvien ja hedelmien nimitykset: die Rose, die Orange
- useat kaksitavuiset -e -loppuiset ei elollista oliota merkitsevät sanat: die Schule, die Reise
- ei, -heit, -in, -keit, -schaft, -ung loppuiset sanat
Kirjaimiin -er päättyvät feminiinisukuiset sanat saavat päätteen -n, esim. die Schwester sisko > die Schwestern siskot.
[muokkaa] Yhdyssanat
- Yhdyssanan suvun määrää sen viimeinen osa: die Schule + der Hof > der Schulhof
[muokkaa] Adjektiivit
Saksassa predikatiivina oleva adjektiivi ei taivu, mutta adjektiiviattribuuttien taivutus on sitäkin monipuolisempaa.
| Sijamuoto | Mask. | Fem. | Neutri | Mon. | |
|---|---|---|---|---|---|
| Nominatiivi | Epäm. | ein brauner Hund | eine schöne Blume | ein kleines Kind | kleine Kinder |
| Määr. | Der braune Hund | Die schöne Blume | Das kleine Kind | Die kleinen Kinder | |
| Akkusatiivi | Epäm. | einen braunen Hund | eine schöne Blume | ein kleines Kind | kleine Kinder |
| Määr. | Den braunen Hund | Die schöne Blume | Das kleine Kind | Die kleinen Kinder | |
| Datiivi | Epäm. | einem braunen Hund | einer schönen Blume | einem kleinen Kind | kleinen Kindern |
| Määr. | Dem braunen Hund | Der schönen Blume | Dem kleinen Kind | Den kleinen Kindern | |
| Genetiivi | Epäm. | eines braunen Hundes | einer schönen Blume | eines kleinen Kindes | einer kleiner Kinder |
| Määr. | Des braunen Hundes | Der schönen Blume | Des kleinen Kindes | Der kleinen Kinder | |
[muokkaa] Adjektiivien vertailuasteet
Saksan kielessa adjektiivi ei taivu ollessaan sein (olla) verbin määreenä: Das Mädchen ist schön. Tyttö on kaunis.
[muokkaa] Komparatiivi
Komparatiivi saadaan muodostettua -er -päätteellä. Vertailu sana on als: Ich bin schöner als du. Olen kauniimpi kuin sinä.
- schön — kaunis
- schöner — kauniimpi
Yksitavuisilla adjektiiveilla on usein Umlaut, eli vokaalimuutos:
- a > ä — warm, wärmer
- o > ö — groß, größer
- u > ü — kurz, kürzer
[muokkaa] Superlatiivi
Sein-verbin kanssa adjektiivin superlatiivi muodostetaan: am [perusmuoto]+ sten: Sie ist am schönsten. Hän on kaunein.
Jos adjektiivin perusmuoto päättyy kirjaimiin -d, -t, -s, -ß, -sch tai -z muoto on yleensä: am [perusmuoto]+ esten.
- alt, älter, am ältesten — vanha
- süß, süßer, am süßesten — makea
- kurz, kürzer, am kürzesten — lyhyt
Umlaut on myös superlatiivissa:
- a > ä — warm, wärmer, am wärmsten
- o > ö — groß, größer, am größten
- u > ü — kurz, kürzer, am kürzesten
[muokkaa] Epäsäännöllisiä
- gut, besser, am besten — hyvä
- groß, größer, am größten — suuri
- gern, lieber, am liebsten — mielellään
- viel, mehr, am meisten — paljon
-e- katoaa komparatiivissa:
- dunkel, dunkler, am dunkelsten — pimeä
- teuer, teurer, am teueresten — kallis
[muokkaa] Pronominit
| Nominatiivi | Akkusatiivi | Datiivi | ||
| y. 1. p. | ich | mich | mir | |
| y. 2. p. | du | dich | dir | |
| y. 3. p. | m. | er | ihn | ihm |
| f. | sie | sie | ihr | |
| n. | es | es | ihm | |
| m. 1. p. | wir | uns | uns | |
| m. 2. p. | ihr | euch | euch | |
| m. 3. p. | sie | sie | ihnen | |
| teitittely | Sie | Sie | Ihnen | |
Omistus- eli possessiivi pronominit saavat samat sijapäätteet akkusatiivissa, datiivissa kuin epämääräinen artikkeli yksikössä.
| Mask. | Fem. | Neutri | Mon. | |
|---|---|---|---|---|
| Minun | mein | meine | mein | meine |
| Sinun | dein | deine | dein | deine |
| Hänen (mask.) | sein | seine | sein | seine |
| Hänen (fem.) | ihr | ihre | ihr | ihre |
| Sen (neutri) | sein | seine | sein | seine |
| Meidän | unser | unsere | unser | unsere |
| Teidän | euer | eure | euer | eure |
| Heidän | ihr | ihre | ihr | ihre |
| Teitittely | Ihr | Ihre | Ihr | Ihre |
Demonstratiivipronominit:
- tämä: dies (saa päätteet adjektiivin tavoin)
- tuo: das
- se: er (m.), sie (f.), es (n.) (taivutus kuten vastaava pers. pron.)
- nämä: diese (saa päätteet adjektiivin tavoin)
- nuo: die
- ne: sie (taivutus kuten vastaava pers. pron.)
Kysymyssanoja:
- kuka, ketkä: wer (akk. "ketä, keitä" wen, dat. "kenelle, keille, mille" wem)
- mikä, mitä: was
- missä: wo
- mistä: woher
- mihin: wohin
- miksi, minkä vuoksi: warum
- milloin: wann
- mikä, mikä niistä: welche (saa päätteet adjektiivin tavoin) (vastaa englannin sanaa which, *ruotsin sanoja vilken, vilket, vilka ja ranskan sanoja quel, quelle)
- millainen, miten: wie
Muita pronomineja:
- kaikki: alle
- jokainen: jede (saa päätteet adjektiivin tavoin)
- molemmat: beide
- toinen, muu: andere (saa päätteet adjektiivin tavoin)
- sellaiset: solche
[muokkaa] Numeraalit
[muokkaa] Järjestysluvut
Järjestysluvut vaativat yleensä eteensä määräisen artikkelin, joka määräytyy pääsanan mukaan. Järjestysluvut taipuvat adjektiivin tavoin.
| Numero | Perusluku | Järjestysluku |
|---|---|---|
| 0 | null | |
| 1 | eins | der/die/das erste |
| 2 | zwei | zweite |
| 3 | drei | dritte |
| 4 | vier | vierte |
| 5 | fünf | fünfte |
| 6 | sechs | sechste |
| 7 | sieben | siebte |
| 8 | acht | achte |
| 9 | neun | neunte |
| 10 | zehn | zehnte |
| 11 | elf | elfte |
| 12 | zwölf | zwölfte |
| 13 | dreizehn | dreizehnte |
| 14 | vierzehn | vierzehnte |
| 15 | fünfzehn | fünfzehnte |
| 16 | sechzehn | sechzehnte |
| 17 | siebzehn | siebzehnte |
| 18 | achtzehn | achtzehnte |
| 19 | neunzehn | neunzehnte |
| 20 | zwanzig | zwanzigste |
| 21 | einundzwanzig | einundzwanzigste |
| 22 | zweiundzwanzig | zweiundzwanzigste |
| 23 | dreiundzwanzig | dreiundzwanzigste |
| 30 | dreißig | dreißigste |
| 31 | einunddreißig | einunddreißigste |
| 40 | vierzig | vierzigste |
| 44 | vierundvierzig | vierundvierzigste |
| 50 | fünfzig | fünfzigste |
| 60 | sechzig | sechzigste |
| 70 | siebzig | siebzigste |
| 80 | achtzig | achtzigste |
| 90 | neunzig | neunzigste |
| 100 | (ein)hundert | (ein)hundertste |
| 123 | (ein)hundertdreiundzwanzig | (ein)hundertdreiundzwanzigste |
| 700 | siebenhundert | siebenhundertste |
| 1000 | (ein)tausend | (ein)tausendste |
| 9999 | neuntausendneunhundertneunundneunzig | neuntausendneunhundertneunundneunzigste |
| 1 000 000 | eine Million | (ein)millionste |
| 2 000 000 | zwei Millionen | zweimillionste |
| 1 000 000 000 | eine Milliarde | (ein)milliardste |
[muokkaa] Kellonajat
Tärkeitä sanoja ja lauseita:
- vaille vor
- yli nach
- puoli halb
- vartti Viertel
- Paljonko kello on? — Wie spät ist es? / Wie viel Uhr ist es?
| Puhekielessä | Virallisesti | |
| 13.00 | Es ist eins / Es ist ein Uhr. | Es ist dreizehn Uhr. |
| 14.15 | Es ist Viertel nach zwei. | Es ist vierzehn Uhr fünfzehn. |
| 15.30 | Es ist halb vier. | Es ist fünfzehn Uhr dreißig. |
| 22.50 | Es ist zehn vor elf. | Es ist zweiundzwanzig Uhr fünfzig. |
[muokkaa] Päivämäärät ja vuosiluvut
- Päivämäärä: Monesko päivä on tänään? — Der Wievielte ist heute? Heute ist der fünfte April.
- Kirjeen päiväys: Helsinki, den 18.6.1967 (den achtzehnte Juni neunzehnhundertsiebundsechtzig)
Vuosilukujen kanssa ei käytetä prepositioita ja kaikki luvut kirjoitetaan yhteen.
[muokkaa] Kieltosanat
Saksan kielessä on kolme erillaista kieltosanaa: nein, nicht ja kein tai keine. Nein-sana aloittaa aina lauseen, eli on aina lauseen alussa, kun taas nicht on aina lauseen keskellä tai lopussa. Kein- tai keine-sanaa käytetään aina substantiivin edellä.
- Nein, Danke! — Ei, kiitos.
- Du hast keine Katze. — Sinulla ei ole kissaa.
- Jetzt kann ich nicht nach Finnland fahren. — Nyt en voi matkustaa Suomeen.
Kieltosanan kein, keine taivutus eri sijamuodoissa.
| Mask. | Fem. | Neutri | Mon. | |
|---|---|---|---|---|
| Nominatiivi | Kein | Keine | Kein | Keine |
| Akkusatiivi | Keinen | Keine | Kein | Keine |
| Datiivi | Keinem | Keiner | Keinem | Keines +n |
| Genetiivi | Keines +s | Keiner | Keines +s | Keiner |
[muokkaa] Verbit
Saksassa verbit taipuvat monimuotoisesti neljässä aikamuodossa ja kuudessa persoonassa. Infinitiivin tunnus on -en tai harvoin pelkkä -n. Verbin vartalo on osa mikä jää kun infinitiivin tunnus otetaan pois. Esim. fahr/en, jossa -en on infinitiivin tunnus ja -fahr verbin vartalo.
Epäsäännöllisistä verbeistä ilmoitetaan yleensä vain verbin teema, johon sisältyvät perusmuoto, preesens y. 3. p., imperfekti y. 3. p. ja partisiipin perfekti. Jokainen muoto on opeteltava ulkoa.
Luettelo joistakin epäsäännöllisistä verbeistä:
- an/fangen, fängt an, fing an, hat angefangen (alkaa)
- an/rufen, ruft an, rief an, hat angerufen (soittaa puhelimella)
- beginnen, beginnt, begann, hat begonnen (alkaa)
- bleiben, bleibt, blieb, ist geblieben (jäädä, pysyä, viipyä; huom. poikkeuksellinen apuverbi sein)
[muokkaa] Aikamuodot
[muokkaa] Preesens
Preesens ilmaisee, mitä joku tekee tai mitä tapahtuu parhaillaan.
Säännölliset eli heikot verbit taipuvat hyvin yksinkertaisesti. Verbin vartaloon lisätään persoonapääte. Niitä ovat järjestyksessä -e, -st, -t, -en, -t, -en, -en. Jos verbin vartalo päättyy -t:hen, -d:hen tai konsonantiyhtymään (esim. -chn), käytetään pidempiä persoonapäätteitä. Tämä koskee vain yksikön 2. ja 3. sekä monikon 2. persoonaa. Persoonapäätteen eteen lisätään e-kirjain
| spielen — pelata, leikkiä, soittaa | ||
|---|---|---|
| persoona | preesens | pääte |
| ich | spiele | -e |
| du | spielst | -st |
| er/sie/es | spielt | -t |
| wir | spielen | -en |
| ihr | spielt | -t |
| sie | spielen | -en |
| Sie | spielen | -en |
| warten — odottaa | ||
|---|---|---|
| persoona | preesens | pääte |
| ich | warte | -e |
| du | wartest | -est |
| er/sie/es | wartet | -et |
| wir | warten | -en |
| ihr | wartet | -et |
| sie | warten | -en |
| Sie | warten | -en |
Epäsäännöllisillä eli vahvoilla verbeillä on poikkeava taivutus yksikön 2. ja 3. persoonassa. Näillä persoonilla infinitiivin vokaali muuttuu seuraavasti:
- e > i — geben, er gibt
- e > ie — sehen, er sieht
- a > ä — fahren, er fährt
- au > äu — laufen, er läuft
[muokkaa] Imperfekti
[muokkaa] Säännölliset verbit
Säännölliset eli heikot verbit muodostetaan saksassa liittämällä verbin vartaloon tunnus -t tai -et sekä persoona pääte. Et -päätettä käytetään vain silloin jos verbin vartalo päättyy -t:hen tai -d:hen. Imperfektin persoonapäätteet ovat järjestyksessään -e, -est, -e, -en, -et, -en, -en. Huomaa, että yksikön 1. ja 3. persoonassa päätteet ovat samanlaiset.
| Machen — tehdä | |||
|---|---|---|---|
| persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
| ich | machte | -e | -te |
| du | machtest | -est | |
| er/sie/es | machte | -e | |
| wir | machten | -en | |
| ihr | machtet | -et | |
| sie | machten | -en | |
| Sie | machten | -en | |
| Warten — odottaa | |||
|---|---|---|---|
| persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
| ich | wartete | -e | -tet |
| du | wartettest | -est | |
| er/sie/es | wartete | -e | |
| wir | warteten | -en | |
| ihr | wartetet | -et | |
| sie | warteten | -en | |
| Sie | warteten | -en | |
[muokkaa] Epäsäännölliset verbit
Epäsäännöllisten verbien imperfekti muodostetaan useimmiten ilman tunnusta, mutta verbin vartalo muuttuu. Persoonapääte lisätään muuttuneeseen vartaloon. Kaikilla imperfekti muodoilla yksikön 1. ja 3. persoonat ovat päätteettömiä ja samanlaisia.
| Kommen — tulla | ||
|---|---|---|
| persoona | imperfekti | pääte |
| ich | komme | - |
| du | kommst | -st |
| es/sie/es | kommt | - |
| wir | kommen | -en |
| ihr | kommt | -et |
| sie | kommen | -en |
| Sie | kommen | -en |
| Finden — löytää | ||
|---|---|---|
| persoona | imperfekti | pääte |
| ich | finde | - |
| du | findst | -est |
| er/sie/es | findt | - |
| wir | finden | -en |
| ihr | findt | -et |
| sie | finden | -en |
| Sie | finden | -en |
On myös mahdollista, että verbin vartalo muuttuu, mutta ne saavat silti säännöllisten verbien imperfekti tunnukset ja päätteet.
| Nennen — nimittää jks. | |||
|---|---|---|---|
| persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
| ich | nannte | -e | -t |
| du | nanntest | -est | |
| er/sie/es | nannte | -e | |
| wir | nannten | -en | |
| ihr | nanntet | -et | |
| sie | nannten | -en | |
| Sie | nannten | -en | |
Myös haben ja sein verbit taipuvat epäsäännöllisesti.
| haben | sein |
|---|---|
| ich habe du hast |
ich war du warst |
Huomaa modaaliverbien imperfektimuodot.
| Müssen — täytyä, olla pakko | |||
|---|---|---|---|
| persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
| ich | muss | -e | -t |
| du | musst | -est | |
| er/sie/es | muss | -e | |
| wir | müssen | -en | |
| ihr | müsst | -et | |
| sie | müssen | -en | |
| Sie | müssen | -en | |
Vertaa myös muiden modaaliverbien imperfekti muotoja. Huomaa joissakin verbeissä vokaalimuunnos.
- dürfen > er darfst
- können > er könnt
- mögen > er magt
- sollen > er sollt
- wollen > er willt
[muokkaa] Perfekti
Saksan perfekti suomennetaan useimmiten suomen imperfektinä. Perfektiin kuuluu kaksi osaa: apuverbi ja pääverbi (=partisiipin perfekti), joka on lauseen lopussa. Apuverbi taipuu aina subjektin mukaan, mutta partisiipin perfekti ei taivu. Saksassa perfektin apuverbi on useimmiten haben. Sein -apuverbiä käytetään,
- kun pääverbi ilmaisee liikkumista paikasta toiseen, esim. Meine Mutter ist nach Finnland gefahren — Äitini matkusti Suomeen.
- kun pääverbi ilmaisee olotilanmuutosta, esim. Ich bin Um 7 Uhr aufgewacht — Heräsin kello seitsemän.
- seuraavien verbien perfektissä: sein (olla), werden (tulla joksikin), bleiben (jäädä pysyä), passieren (tapahtui) ja folgen (seurata, totella).
Säännöllisten verbien partisiipin perfekti muodostetaan vastaavasti: ge + [verbin vartalo] + t tai -et. Et -päätettä käytetään silloin kun verbin vartalo päättyy -t:hen, -d:hen tai konsonanttiyhtymään + -n/-m (esin. chn).
Epäsäännöllisien verbien partisiipin perfekti on opeteltava ulkoa. Ne ovat kuitenkin usein ge-alkuisia ja en-loppuisia.
Ge-etuliite puuttuu verbeiltä,
- jotka päättyvät -ieren-päätteeseen, esim. passieren > er ist passiert.
- jotka alkavat painottomalla etuliitteellä be-, emp-, ent-, er-, ge-, miss-, ver-, zer-, esim. erzählen > er hat erzählt.
Ge-etuliite tulee eriävien yhdysverbien yhdysosaien väliin, esim. mit/nehmen > mitgenommen.
[muokkaa] Pluskvamperfekti
Saksassa pluskvamperfekti muodostetaan aivan kuten perfekti, mutta apuverbeistä haben ja sein käytetään imperfekti muotoja. Katso haben ja sein apuverbien imperfekti muodot otsikosta imperfekti > epäsäännölliset verbit.
[muokkaa] Futuuri
Saksan futuuri muodostetaan werden -verbistä ja verbin perusmuodosta. Esim.
- Ich werde nach Finnland fahren — Matkustan Suomeen (futuuri).
| werden — tulla jks. | |
|---|---|
| persoona | preesens |
| ich | werde |
| du | wirst |
| er/sie/es | wird |
| wir | werden |
| ihr | werdet |
| sie | werden |
| Sie | werden |
Huomioi, että myös wollen -verbi ilmaisee aikomista, mutta ei ole futuuri. Vertaa englannin sanaan "will".
[muokkaa] Modaaliapuverbit
Modaaliapuverbien pääverbi menee infinitiiviin ja lauseen loppuun.
Modaaliapuverbit:
- dürfen, darf, durfte, hat gedurft (saada, olla lupa)
- können, kann, konnte, hat gekonnt (osata, voida)
- mögen, mag, mochte, hat gemocht (pitää jstkn.)
- müssen, muss, musste, hat gemusst (pitää, täytyä)
- sollen, soll, sollte, hat gesollt (tulla, olla velvollisuus)
- wollen, will, wollte, hat gewollt (haluta, tahtoa, aikoa)
[muokkaa] Konditionaali
Suomen konditionaalia ilmaistaa useimmiten saksassa apuverbillä würde ja pääverbin infinitiivillä. Esim.
- Ich würde kommen — tulisin
| werden | |
|---|---|
| persoona | imperfekti |
| ich | würde |
| du | würdest |
| er/sie/es | würde |
| wir | würden |
| ihr | würdet |
| sie | würden |
| Sie | würden |
Kohteliasuuksissa voidaan myös käyttää konditionaalia. Esim.
- Würden Sie bitte hier kommen? — Tulisitteko tänne?
[muokkaa] Konjunktiivin imperfekti
Joidenkin verbien kanssa ei voi käyttää würde + infinitiivi -rakennetta. Näistä verbeistä käytetään konjunktiivin imperfektimuotoja, jotka muodostetaan yleensä tavallisesta imperfektimuodosta. Joillakin verbeillä tapahtuu vokaalimuunnos eli Umlaut. Konjunktiivin imperfektiä käytetään seuraavien verbien kanssa:
- Modaaliverbit
| Infinitiivi | Imperfekti | Konjunktiivin imperfekti |
|---|---|---|
| dürfen | er durfte | er dürfte |
| können | er konnte | er könnte |
| mögen | er mochte | er möchte |
| müssen | er musste | er müsste |
| sollen | er sollte | er sollte |
| wollen | er wollte | er wollte |
- Haben, sein ja werden
| Infinitiivi | Imperfekti | Konjunktiivin imperfekti |
|---|---|---|
| sein | er war | er wäre |
| haben | er hatte | er hätte |
| werden | er wurde | er würde |
Huomioi sein -verbin taivutus konjunktiivin imperfektissä.
| Sein — olla | |
|---|---|
| persoona | konjunktiivin imperfekti |
| ich | wäre |
| du | wärest |
| er/sie/es | wäre |
| wir | wären |
| ihr | wäret |
| sie | wären |
| Sie | wären |
[muokkaa] Joitakin taivutettuja verbejä
Alla säännöllisen verbin taivutus, sitten epäsäännöllisiä:
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
|---|---|---|---|
| ich | staubsaug|e | staubsaug|te | ge|staubsaug|t |
| du | staubsaug|st | staubsaug|te|st | |
| er/sie/es | staubsaug|t | staubsaug|te | |
| wir | staubsaug|en | staubsaug|te|n | |
| ihr | staubsaug|t | staubsaug|te|t | |
| sie | staubsaug|en | staubsaug|te|n |
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
|---|---|---|---|
| ich | bin | war| | gewesen |
| du | bist | war|st | |
| er/sie/es | ist | war| | |
| wir | sind | war|en | |
| ihr | seid | war|t | |
| sie | sind | war|en |
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
|---|---|---|---|
| ich | habe | hatte| | gehabt |
| du | hast | hatte|st | |
| er/sie/es | hat | hatte| | |
| wir | haben | hatte|n | |
| ihr | habt | hatte|t | |
| sie | haben | hatte|n |
Vokaalimuutokset (vain y. 2. ja 3. p.):
e --> ie
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
|---|---|---|---|
| ich | les|e | las| | ge|les|en |
| du | lies|t | las|t | |
| er/sie/es | lie|st | las| | |
| wir | les|en | las|en | |
| ihr | les|t | las|t | |
| sie | les|en | las|en |
e --> i
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
|---|---|---|---|
| ich | nehm|e | nahm | ge|nomm|en |
| du | nimm|st | nahm|st | |
| er/sie/es | nimm|t | nahm| | |
| wir | nehm|en | nahm|en | |
| ihr | nehm|t | nahm|t | |
| sie | nehm|en | nahm|en |
a --> ä
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
|---|---|---|---|
| ich | fahr|e | fuhr | ge|fahr|en |
| du | fähr|st | fuhr|st | |
| er/sie/es | fähr|t | fuhr| | |
| wir | fahr|en | fuhr|en | |
| ihr | fahr|t | fuhr|t | |
| sie | fahr|en | fuhr|en |
Eriävät yhdysverbit:
Eriävissä yhdysverbeissä on kaksi osaa, jotka sanakirjoissa erotetaan kauttaviivalla. Normaalissa päälauseessa eriävä osa menee lauseen loppuun, perfektissä osien väliin ja kaikki kirjoitetaan yhteen.
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
|---|---|---|---|
| ich | lad|e ein | lud ein | ein|ge|lad|en |
| du | läd|st ein | lud|st ein | |
| er/sie/es | läd|t ein | lud| ein | |
| wir | lad|en ein | lud|en ein | |
| ihr | lad|t ein | lud|t ein | |
| sie | lad|en ein | lud|en ein |
[muokkaa] Partikkelit
[muokkaa] Prepositioita
Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina akkusatiivi:
- durch (läpi)
- für (jnkn. puolesta)
- gegen (jtkn. päin, vastaan)
- ohne (ilman)
- um (+herum; ympärillä)
Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina datiivi:
- aus (jostakin)
- bei (jnkn. luona)
- mit (kanssa)
- nach (jälkeen; johonkin, jonka nimi on erisnimi; esim. nach Finnland, nach Deutschland; poikkeus: nach Hause, kotiin)
- seit (jstkn. lähtien)
- von (jostakin)
- zu (johonkin, jonkin luokse; vastaa suomen allatiivia; poikkeus: zu Hause, kotona)
- gegenüber (jotakin vastatpäätä - gegenüber der Kirche)
- dank (jonkun ansiosta)
Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto akkusatiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen mihin, ja datiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen missä:
- an (äärellä, äärelle)
- auf (päällä, päälle)
- hinter (takana, taakse)
- in (sisällä, sisälle)
- neben (vieressä, viereen)
- über (yllä, ylle)
- unter (alla, alle)
- vor (edessä, eteen)
- zwischen (välissä, väliin)
Seuraavien prepositioiden jälkeen sanan sijamuoto on aina genetiivi:
- während (jonkun aikana)
[muokkaa] Adverbit
Verbistä johdetut adverbit ovat täsmälleen vastaavan verbin perusmuodon näköisiä.
[muokkaa] Sanajärjestys
[muokkaa] Päälause
Päälauseen sanajärjestys on kutakuinkin vapaa. Jos lause alkaa jollakin määreellä (ajan, paikan, tavan, lauseen varmuusasteen ym.) tai objektilla, tulee predikaatti ennen subjektia.
- Ich fahre heute nach Finnland. Matkustan tänään Suomeen.
- Heute fahre ich nach Finnland. Tänään matkustan Suomeen.
- Nach Finnland fahre ich heute. Suomeen matkustan tänään.
Huomaa, että päälauseessakin perfektin ja pluskvamperfektin pääverbi on lauseen lopussa.
- Gestern habe ich Brot gegessen. Eilen olen syönyt leipää.
- Letztes Jahr bin ich in aller Ruhe in meinem Sommerhaus im Land gewesen. Olen ollut viime vuonna kaikessa rauhassa kesämökilläni maalla.
[muokkaa] Sivulause
Sivulause voi alkaa vaikkapa jollakin seuraavista konjunktioista:
- dass (että)
- wenn (kun, jos)
- weil (koska)
- als (kun jostakin ainutkertaisesta menneisyyden tapahtumasta, yleensä imperfektilauseissa)
- nachdem (sen jälkeen kun)
Tai kysyvällä sivulauseella, joka voi alkaa jollakin kysymyssanalla. Epäsuorat kysymyslauseet, jotka suomessa alkavat verbillä, jonka lopussa on pääte -ko tai -kö, alkavat saksassa konjunktiolla ob.
Sivulauseesa persoonamuotoon taipunut verbi menee aina aivan viimeiseksi. Eriävät yhdysverbit kirjoitetaan yhteen.
- Ich weiß, dass du ein Dummkopf bist. Tiedän, että olet tyhmä.
- Hast du gehört, ob Gerhard schon nach Hause gegangen ist? Oletko kuullut, onko Gerhard jo mennyt kotiin?
- Erzähl mal, ob du jetzt weggehen musst. Kerrohan, pitääkö sinun mennä nyt pois.
[muokkaa] Muuta
[muokkaa] Zu-partikkelin käyttö infinitiivin kanssa
Partikkelia zu käytetään ennen verbin perusmuotoa, jos verbi viittaa
- adjektiiviin,
- substantiiviin tai
- toiseen verbiin, joka ei ole
- modaaliapuverbi,
- gehen (mennä),
- kommen (tulla),
- sehen (nähdä),
- hören (kuulla) tai
- lassen (antaa, sallia).
Infinitiivi-ilmaus zu-partikkelin kanssa erotetaan muusta lauseesta pilkulla.
- Ich versuche, schneller zu laufen. Yritän juosta kovempaa.
- Ich darf spät draußen bleiben. Saan pysyä ulkona myöhään.
- Ich gehe einen Kuchen machen. Menen tekemään kakun.
