Wikikirjasto

Tämä artikkeli, luokka, malline tai tiedosto on merkitty poistettavaksi välittömästi.
Ongelman tarkempi kuvaus: poistetaan tarpeettomana. Tiedot löytyvät alkuperäisiltä wikipediasivuilta
Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi keskustelusivulla. Jos korjaat ongelman tai merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus ja kerro perustelusi yhteenvedossa tai keskustelusivulla. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet itse luonut tämän artikkelin, luokan tai mallineen tai tallentanut tämän tiedoston.

kaikki roskat

← Lähteet · Shakkiaapinen

[muokkaa] Liitteet

[muokkaa] Luettelo shakkitermeistä - Wikipedia

Luettelo on kopioitu Wikipediasta 26. lokakuuta 2008.

Avaus. Shakkipelin alussa tehtävät siirrot ovat pelin avausvaihe. Avausvaiheen tunnusmerkkinä on nappuloiden tuominen peliin mukaan (yleensä laudan keskelle) sellaisiin paikkoihin, että erilaisten keskipelisuunnitelmien toteutuminen mahdollistuu. Yleensä pelin avausvaiheen lasketaan jatkuvan lisäksi niin pitkälle, kun molemmat pelaajat seuraavat tietoisesti tunnettuja avaussiirtosarjoja. Shakkiavauksilla on yleensä nimi, joilla avausvaihe tunnetaan.

Keskusta

Etuvartio. Upseerin, yleensä ratsun sijoittaminen etuvartioon on sen asettaminen asemallisesti sellaiseen ruutuun, jossa se ei ole helposti uhattavissa ja jossa se valvoo suurta osaa pelilaudasta.
Gambiitti. Uhraus avauksessa (yleensä sotilaanuhraus), jolla saavutetaan esimerkiksi kehitysetu, aloite, tai joku muu uhrausta kompensoiva tekijä. Entisaikaan pelattiin enemmän gambiittiavauksia kuin nykyään, ja tämän päivän gambiitit ovat usein asemallisempia laadultaan.
Haarukka. Nappula uhkaa kahta tai useampaa vastustajan nappulaa yhtä aikaa. Haarukka tehdään useimmiten ratsulla, mutta muutkin kuin ratsut voivat haarukoida vastustajan nappuloita.
Heikko ruutu. Sotilasasemassa esiintyvä vaikeasti puolustettavissa oleva ruutu, johon vihollisen nappula voi tunkeutua. Tämä voi syntyä esimerkiksi tietynvärisillä ruuduilla kulkevan lähetin poistuttua tai edettäessä sotilailla harkitsemattoman nopeasti.
Huono lähetti tarkoittaa lähettiä, jonka kulkua estävät pelaajan omat sotilaat.
Ikuinen shakki. Toinen pelaaja shakkaa vastustajaa loputtomasti siten että shakattava pelaaja ei pääse pakoon. Tällöin tuomitaan tasapeli. Käytännössä shakkaava pelaaja on huonommassa asemassa, sillä muutoin hänen kannattaa yrittää mattia vastustajasta.
Kaksoisshakki. Kaksoisshakki syntyy, kun paljastusshakin paljastava nappula shakkaa myös.

Mustan on pelattava Txg8, jonka jälkeen seuraa Rf7 ja pussimatti

Keskipeli. Yleensä avausvaiheen jälkeinen pelin vaihe, tosin joskus peli voi muuttua loppupeliksi jo avauksessa. Keskipelissä pelaajat yrittävät toteuttaa nappuloillaan erilaisia suunnitelmia kuten kuningashyökkäys, vähemmistöhyökkäys, keskustan haltuunotto ja niin edelleen. Aloittelijoiden keskipeli saattaa muodostua vain sarjasta peräkkäisiä uhkauksia ja torjuntoja, mutta mestaripeleissä on havaittavissa selvästi myös strateginen elementti taktisen lisäksi.
Keskusta. Yleensä ruudut d4, d5, e4, e5, mutta joskus mukaan lasketaan myös näitä ympäröivät ruudut. Klassisen ajattelutavan mukaan keskustan haltuunotto sotilain tai vastustajan sotilaskeskustan muodostamisen häiritseminen on yksi avausvaiheen pääideoista. Ns. hypermoderni koulukunta kiisti tämän ja painotti mahdollisuutta hallita keskustaa upseerein.
Kiinnitys. Sanotaan, että nappula on kiinnitetty, kun se suojaa kuningasta tai itseään arvokkaampaa upseeria uhkaukselta, eikä pääse siksi itse liikkumaan. Kiinnityksen voi hyökkääjä tehdä kuningattarella, tornilla tai lähetillä.
Kuningashyökkäys. Upseerein (mahdollisesti sotilaiden avustamana) suoritettu hyökkäys vastustajan kuninkaan kimppuun tarkoituksena tehdä matti tai pakottaa vastustaja uhraamaan materiaalia matin välttämiseksi.
Kvaliteetti. (laatu.) Yhteydessä "hävisi kvaliteetin" tarkoittaa, että hävisi tornin lähettiä tai ratsua vastaan.
Lyhyt linnoitus. Linnoitus tapahtuu kuninkaan puolelle. Linnoittuminen merkitään algebrallisella merkintätavalla poikkeuksellisesti O-O.

Musta takasotilas

Loppupeli. Shakkipelin kolmas ja viimeinen vaihe. Loppupelissä nappuloiden määrä on vähentynyt rajusti alkutilanteesta ja siten pelin luonnekin on muuttunut vahvasti. Kun keskipeliä luonnehtivat monimutkaiset useiden upseerien yhteispelille rakentuvat suunnitelmat esimerkiksi matin tekemiseksi, loppupelissä puolestaan peli keskittyy sotilaiden ympärille. Yleensä pelaajan suunnitelmana on loppupelissä saattaa jokin jäljelle jääneistä sotilaista korottumaan viimeiselle riville taikka saada aikaan sellainen tilanne, jossa tätä voisi yrittää, tai estää vastustajan em. aikeet. Aloittelijoiden keskuudessa loppupelejä pidetään joskus tylsän yksinkertaisina, mutta lukuisat esimerkit osoittavat loppupelit erittäin monimutkaisiksi ja mielenkiintoisiksi.
Lähettipari on usein etu avoimissa asemissa verrattuna lähetin ja ratsun yhdistelmään tai ratsupariin.
Matti. Lyhennys sanasta shakkimatti.
Munaus. Erittäin huono siirto, jonka pelaaja ymmärtää virheeksi siirron tehtyään tai viimeistään vastustajan tehtyä siirtonsa. Munaus voi johtua aikapulasta, liiallisesta itseluottamuksesta tai huolimattomuudesta.
Paljastusshakki. Tilanne, jossa kuninkaan ja uhkaavan nappulan välissä olevaa nappulaa siirretään siten, että kuningas joutuu uhatuksi. Mahdollistaa usein materiaalivoiton paljastavalla nappulalla.
Patti. on shakkipelin tilanne, jossa vuorossa olevan pelaajan millään nappulalla ei ole laillista siirtoa, mutta jossa pelaajan kuningas ei ole kuitenkaan uhattuna. Tavallisessa shakissa patti on tasapeli.
Pitkä linnoitus. Linnoitus tapahtuu kuningattaren puolelle. Merkitään algebrallisella merkintätavalla O-O-O.
Pussimatti. Tilanne joka syntyy matitettaessa ratsulla nappuloiden ympäröimä kuningas.
Remissi. Tasapeli.
Shakkimatti Pelin päättävä voittosiirto, jossa on saatettu vastustajan kuningas torjumattoman uhkauksen alaiseksi. Nykyään termi on useimmiten lyhennetty matiksi.
Sivustointi eli fianchetto tarkoittaa lähetin pelaamista avauksessa ruutuun b2, g2, b7 tai g7 pisimmälle halkaisijalle.
Sommitelma. Suunnitellusti eri nappuloilla tehty useamman peräkkäisen siirron sarja, joka johtaa edullisempaan asemaan. Sommitelmaan voi kuulua erilaisia taktisia kuvioita kuten paljastuksia, haarukoita, uhrauksia ja kiinnityksiä.

Valkean vähemmistöhyökkäys saattaisi jatkua siirrolla b5. Tämä siirto tosin häviää tällä kertaa, sillä cxb5, Txc8, bxa4+, Kxa4 ja Kxc8.

Sotilasenemmistö. Toisinaan pelaajilla on molemmilla sivustoilla sotilaita sama määrä lyöntien jälkeen. Usein kuitenkin toisella on enemmistö daamisivustalla, toisella kuningassivustalla. Sotilasenemmistöllä on suuri merkitys pelin ratkaisuun riippuen siitä, onko enemmistö linnoitetun kuninkaan puolella, kun ajatellaan korotusmahdollisuutta
Sotilaskeskusta. Sillä pelaajalla, joka onnistuu hallitsemaan keskustaruutuja sotilaillaan, on sotilaskeskusta.
Takasotilas. Sotilas ilman omien sotilaiden tukea siten, että sen edustaruutu on pidetty vastustajan sotilaalla.
Tornitus. Vanhentunut termi sanalle "linnoitus".
Uhraus. Pelaaja uhraa nappulansa häviten materiaalissa, mutta saavuttaen samalla edullisemman aseman.
Uraus tarkoittaa tien raivaamista omalle nappulalle.
Vähemmistöhyökkäys. Sotilasrynnäkkö vastustajan lukumääräisesti vahvempaa sotilasjoukkoa vastaan tarkoituksena luoda vastustajalle upseerein painostettava sotilasheikkous. Käytetty strategia usein esimerkiksi daamigambiitissa, valkean a ja b-sotilailla mustan a, b ja c-sotilaita vastaan, jolloin c-sotilas mahdollisesti muuttuu heikoksi takasotilaaksi.
Siirtopakko. (saks. Zugzwang). Termi, joka kuvaa tilannetta, jossa pelaaja olisi mieluummin siirtämättä, toisin sanoen jokainen siirto huonontaa merkittävästi asemaa.
Välisiirto. (saks. Zwischenzug). Tarkoittaa yllättävää siirtoa keskellä oletettua siirtosarjaa.

[muokkaa] Shakki Suomessa - Wikipedia

Artikkeli on kopioitu Wikipediasta 26. lokakuuta 2008.

Tämä artikkeli käsittelee shakkia Suomessa ja siihen liittyviä asioita, kuten järjestö- ja kerhotoimintaa sekä kirjallisuutta.

[muokkaa] Suomalaisen shakin historia

Suomessa shakkia on pelattu yli 150 vuotta ja kansainvälisiä kontakteja shakkiseuroilla on ollut heti alusta lähtien. Pietarissa vierailevat huippupelaajat poikkesivat silloin tällöin matkansa varrella myös Turussa, Helsingissä ja Viipurissa, antaen simultaaniesityksiä ja tuoden uusia virikkeitä.

[muokkaa] Ensimäiset shakkiseurat

Helsingin Shakkiklubi (HSK perustettu 1886) on vanhin yhtäjaksoisesti toiminut suomalainen shakkikerho, jonka perustajajäsenet olivat käynnistämässä koko maan shakkitoimintaa.^[1].
Åbo Schackklubb - Turun Shakkiklubi (perustettu 1903)
Vasa Schackklub (perustettu 1906)
Vipurin Shakkiklubi (perustettu 1908)
Akateeminen Shakkiklubi (perustettu 1911, yliopiston rehtori vahvisti säänöt)
Arbetets Vänners Schackklubb (perustettu 1912)

[muokkaa] Shakkiliiton perustaminen

Suomen itsenäistymisen jälkeen Helsingin ja Turun shakkiklubit ryhtyivät puuhaamaan kansallista liittoa sekä yleistä turnausta, jossa ratkaistaisiin, kuka on "Suomen shakkimestari". Suomen Shakkiliiton perustaminen ja "1. yleissuomalainen turnaus" toteutui kesäkuussä 1922 Helsingissä. Turnauksen voitti 51-vuotias Anatol Tschepurnoff, Viipurin Shakkiklubista ja hän piti mestaruustittelin yhtäjaksoisesti vuoteen 1931, jolloin mestaruuden voitti nuoren polven edustaja ja ajankohtaisen teorian tuntija 21-vuotias Eero Böök, sittemmin ensimmäinen kansainvälinen mestarimme ja ansiokas shakkikommentaattori.

Suomen shakkitoiminnasta vastasi aluksi Suomen Shakkiliitto (SSL, perustettu 1922). 1920- ja 1930-luvuilla shakkielämä laajeni voimakkaasti ja kansainvälistyi. Työväen Shakkiliitto perustettiin 1934. Suomen shakkiliitto ja Työväen Shakkiliitto olivat jo sodan aikana käynnistäneet yhteistoiminnan ja SLU:n lajiliittoihin kuuluva Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL) perustettiin 1948. Shakkihistoriamme huipputapahtuma on Shakkiolympialaiset 1952.

[muokkaa] Shakkijärjestöt ja yhteisöt

Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL) on Suomen shakinpelaajien lajiliitto, joka muun muassa järjestää vuosittain SM-turnaukset ja laskee kotimaan vahvuusluvut. Suomessa shakki on vuodesta 1983 asti ollut virallisesti urheilua, minkä takia shakkiliitot ja -kerhot kuuluvat valtion ja kuntien urheilutoimen alaisuuteen.

Suomen Keskusshakkiliiton varsinaisia jäseniä ovat shakkiseurat ja niden lisäksi keskusshakkiliiton jäseniä ovat myös Suomen Kirjeshakkiliitto, Suomen Tehtäväniekat ja Työväen Shakkiliitto.^[2]

[muokkaa] Kansainväliset yhteydet ja saavutukset

SKSL edustaa Suomea FIDE:ssä.^[2] Kansainvälisellä tasolla Heikki Westerinen (v:sta 1975) ja Yrjö Rantanen (v:sta 1980) ovat yltäneet suurmestareiksi. Kaikkiaan on FIDE jakanut Suomeen vajaat kuutisenkymmentä shakkiarvonimeä. Kirjeshakissa Suomella on neljä suur- ja neljä kansaivälistä mestaruutta. Tehtävien ratkaisun joukkuemaailmanmestaruuskilpailuja eli "tehtäväolymppialaisia" on järjestetty seitsemän kertaa. Suomen joukkue on voittanut nämä kisat neljä kertaa ja Pauli Perkonoja on tähän mennessä ainoa tehtävien ratkaisun suurmestari.

[muokkaa] Kilpailusarjat

Suomen shakkitoiminnasta vastaa SLU:n lajiliittoihin kuuluva Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL, perustettu 1948), joka muun muassa järjestää vuosittain SM-turnaukset ja laskee kotimaan vahvuusluvut. Suomessa shakki on vuodesta 1983 asti ollut virallisesti urheilua, minkä takia shakkiliitot ja -kerhot kuuluvat valtion ja kuntien urheilutoimen alaisuuteen.

Kotimaisten turnausten kilpailukalenterista, tulospalvelusta, selolaskennasta ja Suomen Shakin julkaisemisesta vastaa Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL).

Shakin SM-liiga: Shakin SM-liiga on suomalainen shakin pääsarja. Ensimmäisen kerran SM-liiga järjestettiin kaudella 1974–1975, jolloin se oli cup-muotoinen.^[3] Kaudella 2008–2009 liigassa on mukana kymmenen joukkuetta.^[4]

I divisioona: Shakin I divisioona pelataan neljässä lohkossa^[5] A^[6], B^[7], C^[8] ja D ^[9]

II divisioona: Shakin II divisioona pelataan kahdeksassa lohkossa^[10]

III divisioona: Shakin III divisioona pelataan kahdeksassa lohkossa^[11]

[muokkaa] Kilpailukalenterit

SKSL: SKSL:n kilpailukalenteri
Helsingin Shakkiliitto: Helsingin Shakkiliiton kilpailukalenteri
Tasaseloturnaukset: Tasaseloturnaukset

[muokkaa] Shakin vahvuusluvut

SKSL laskee kotimaan ja FIDE kansainväliset vahvuusluvut eli ELO-luvut. Kansainvälisiä vahvuuslukuja sanotaan ELO-luvuiksi ja kotimaan vahvuuslukuja SELO-luvuiksi. Pitkille peleille ja pikashakille pidetään erillisiä SELO-listoja. Kirjeshakin vahvuuslukuja sanotaan KELO-luvuiksi ja tehtäväshakin vahvuuslukuja RELO-luvuiksi. Näiden lisäksi SKSL ylläpitääedustusvalintalistaa, josta suomen edustajat valitaan kansainvälisiin turnauksiin.

Kansainväliset ELO-luvut

FIDE:n Rating-sivu^[12]
ELO-listan kärki^[13]
ELO-lista suomalaisten kärki^[14]
ELO-listan suomalaiset^[15]

Suomen SELO-luvut

SELO-lista^[16] luettelee kaikki suomalaiset kerhopelaajat SELO-lukujen mukaisessa vahvuusjärjestyksessä.

Pikashakin SELO-luvut

Pikashakin SELO-lista^[17] luettelee kaikki suomalaiset kerhopelaajat pikashakin SELO-lukujen mukaisessa vahvuusjärjestyksessä.

Kirjeshakin KELO-luvut

Suomalainen kirjeshakin KELO-lista^[18] on lopetettu 2007 ja nyt ainoa suomessa käytettävä kirjeshakin vahvuuslista on ^[19]

Tehtävänratkaisun RELO-luvut

Tehtäväniekat ylläpitää kansainvälistä tehtäväshakin RELO-listaa^[20]
FIDE-albumipisteet ovat perustana kansainvälisille kirjeshakin arvonimille^[21]

Suomen edustusvalintalistat

Peliserverien vahvuusluvut

Peliservwerit ylläpitävät myös omia vahvuuslukujaan, mutta ne eivät yleensä ole suoraan verrannollisia kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen ylläpitämiin vahvuusluokituksiin.

[muokkaa] Peliarkistot

Tamperelaisten kokoama Suomipelitietokanta^[22] sisältää arkistoituja pelejä vuoteen 1999 asti. Sen jälkeen pelit on arkistoitu ShakkiNetin ylläpitämään Suomitietokantaan^[23]. Pelit voi ladata sivustoilta pgn-tiedostomuodossa.

[muokkaa] Shakkimediat

[muokkaa] Kirjat

Ensimmäiset suomessa ilmestyneet shakkikirjat

"Grund-drag till shack, i enlighet med J. D. Philidor och Ph. Stamma", G. W. Hjelt, Turku 1852 oli ensimmäinen suomessa painettu shakkikirja. Se sisälsi analysoituja pelejä ja loppupelitapauksia.
"Sjakkipelin alkeistiedot", Matti Lehmuksen omakustanne, Uusikaupunki 1901.
"Shakki, pelien kuningas", WSOY 1916, saksalaisen F. Gutmayerin suomennos.
"Shakkistrategiaa ja -taktiikkaa : kokoelma pelejäni vv. 1928-42, Eero Böök - Porvoo : WSOY, 1945" oli ensimmäinen merkittävä suomalainen shakkikirja. Se perustui Böökin sotavuosin aikana rintamalla tekemiin analyysseihin ja omien pelien tutkimiseen.
"Ojasen oivalluksia", painettu 1975. Kirjoittaja Kaarle Ojanen on Suomessa ainoa kansainvälinen mestari sekä lähi- että kirjeshakissa ja tämä kirja on kappale Suomen shakin historiaa. Ojanen voitti 12 suomenmestaruutta kausina 1950 - 1972 sekä vielä osallistumistauon jälkeen 13. kerran kerran 64-vuotiaana vuonna 1983.

[muokkaa] Lehdet

Suomen ensimmäinen shakkilehti: Tidskrift för schack oli ensimmäinen suomessa ilmestynyt shakkilehti. Sitä julkaistiin vuoden 1890 ajan, 10 numeroa, yht. 100 sivua. Toimittajana oli Helsingin Shakkiklubin aktivinen puuhamies, kieli- ja itsenäisyysmies, kirjailija ja professori Johannes Öhquist (1861-1949). Häntä pidetään myös Suomen tehtäväshakin uranuurtajana.
Suomen Shakki: Suomen Shakin julkaisemisesta vastaa Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL). Lehti ilmestyy 12 numerona vuosittain. Se kuuluu etuna A-lisenssin haltijoille. Lehden päätoimittaja on Marko Tauriainen ja hän ylläpitää myös shakkihistoriallista blogia Ihan pähkinöitä.^[24]

[muokkaa] Shakkisivustot

ShakkiNet: ShakkiNet^[25] on Internetissä toimiva shakkiverkkopalvelu, joka aloitti toimintansa 1.1.1999. Palvelu tarjoaa ajankohtaista tietoa Suomen shakkielämästä ja helpottaa shakkiin liittyvän informaation löytymistä Internetistä.

ShakkiNet ei maksa palkkioita tekijöilleen. Toiminnasta vastaa ShakkiNet-tiimi ja mahdollinen tuotto käytetään suomalaisen shakin tukemiseen. Yhdistys on tukenut kesäisin järjestettyjä kansainvälisiä turnauksia, tarkoituksenaan tarjota nuorille suomalaisille shakkilahjakkuuksille mahdollisuutta kilpailla vahvoja ulkomaisia vastaan.

ShakkiNet ei ole suomalainen shakin lajiliitto, vaan riippumaton shakkiaiheinen verkkopalvelu. Se ei vastaa virallisesta suomalaisesta shakkitoiminnasta tai tiedosta, esimerkiksi kilpailukalenterista tai Suomen Shakki -lehdestä.

ShakkiNet sisältää palstat shakkiuutisille, -turnauksille ja -lehdille, shakkiliitoille, -kerhoille ja -kauppiaille, shakkivalmennuksesta sekä shakkitietokoneista kiinnostuneille. Kukin palsta sisältää sekä ShakkiNetin tuottamaa materiaalia että linkkejä Internetin tarjontaan. Lisäksi domainin shakki.net alta löytyy omia sivujaan ylläpitäviä yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka vastaavat itse tuottamastaan tiedosta ja sivujensa ylläpidosta.

ShakkiNet on kiinnostunut kaikista ideoista, jotka liittyvät shakkiin ja Internetiin. Lisäksi ShakkiNet on halukas yhteistyöhön ihmisten ja shakkikerhojen kanssa, jotka haluavat tehdä työtä suomalaisen shakin hyväksi. Shakki on yksi harvoista lajeista joita voi harrastaa Internetissä. Shakkitietoa saa tällä hetkellä enemmän Internetistä kuin mistään muualta. Suomalaiset shakinharrastajat tarvitsevat keinon hankkia ja jäsentää shakkitietoutta jota maailmalla on tarjolla. Suomalaisessa shakkitiedottamissa on paljon parantamisen varaa. Näitä ideoita toteuttamaan perustettiin ShakkiNet.

Shakkiwikia: Shakkiwikia^[26] on kaikkien vapaasti ylläpidettävissä ja kehiteltävissä oleva suomenkielisten shakin harrastajien yhteisösivusto ja virtuaaliyhteisö, joka etsii ja tuottaa shakkimateriaalia vapaisiin medioihin kaiken ikäisten shakkiharrastajien tarpeisiin. Tämän lisäksi Shakkiwikia tarjoaa ilmaista wiki-kotisivutilaa kaikille rekisteröidyille ja rekisteröitymättömille shakkikerhoille ja peliporukoille.

[muokkaa] Blogit

Shakkiblogi: Shakkiblogi on vuoden 2005 loppupuolella perustettu foorumi suomalaisille shakinharrastajille ja shakista kiinnostuneille. Blogin tarkoituksena on tiedottaa ajankohtaisista shakkiin liittyvistä asioista ja tarjota mahdollisuus kommentointiin ja keskusteluun. Uusien artikkelien kirjoittamiseen voivat osallistua kaikki rekisteröityneet käyttäjät. Kommentoida voi rekisteröitymättäkin. ^[27]
Kimmo Koskelan shakkisivu: Kimmo Koskelan ajankohtaisia shakkiuutisia (Avaukset, Turnaukset ja ottelut, Peliarkistot, Softa, Pelihetki, Viikon peli, Viikon pulma, Linux ja shakki, Videot). ^[28]
Ihan pähkinöitä: Marko Tauriaisen shakkihistoriallinen blogi.^[29]

[muokkaa] Foorumit

Shakki Forum: Shakkiaiheinen keskustelufoorumi. ^[30]

[muokkaa] Shakkivalmennus

Valmennussivuja

Valmennuslinkkejä - ShakkiNet ^[31]
Juniorishakki - ShakkiNet ^[32]
Antti Pyhälän valmennustukiyhdistys ^[33]
Avausrepertuaarin luominen - Jouni Yrjölä ^[34]
Valmistautuminen - Jouni Yrjölä ^[35]
Jussi Tellan luentoja ja artikkeleita ^[36]
Hannunniitun Shakkikoulu ^[37]
Janne Kejon shakkisivu ^[38]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Kirjallisuuslähteet

Jussi Kainulainen: Shakkipelin historia. Karisto, 1984. ISBN 951-23-2186-6.

[muokkaa] Internetlähteet

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Kirjallisuutta

Eero Böök: Shakkipakinoita. WSOY, 1967.
Andrew Tessler: Šakkiaapinen. Suomentanut K. M. Juvas. WSOY Helsinki, 1972. ISBN 951-0-04484-9.
Max Euve-Walter Meider: Shakin hienouksia. , 1978.
Keres, Paul & Kotov, Aleksander: Taito voittaa shakissa. (suomentanut Raimo Lindroos). Helsinki: Tammi, 1965. ISBN 951-30-4532-3.
Konsala, Kimmo: Shakin maailmanmestareita. Hämeenlinna: Karisto, 1981. ISBN 951-23-1789-3.
Jussi Kainulainen: Shakkipelin historia. Karisto, 1984. ISBN 951-23-2186-6.
Mikko Markkula ja Markku Kosonen: Shakin Säännöt ja Määräykset. Suomen Keskusshakkiliitto, 1987. ISBN 951-97081-0-3.
Thomas ja Aulikki Ristoja: Shakki – perusteet, strategia, taktiikka. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20505-2.
Jouni Yrjölä & Jussi Tella: An Explosive Chess Opening Repertoire for Black. Lontoo: Gambit, 2001. ISBN 1-901983-50-1 / ISBN 978-1-901983-50-0. (englanniksi)
Mikko Markkula: Shakkitieto. Helsinki: Suomen Shakkikustannus Oy, 2002. ISBN 951-97081-2-X.
Laato, Antti: Syvemmälle shakin salaisuuksiin: Opettajina juutalaiset mestaripelaajat. Jyväskylä: Atena, 2003. ISBN 951-796-306-8.
Jouni Yrjölä & Jussi Tella: The Queen’s Indian. Lontoo: Gambit, 2003. ISBN 1-901983-90-0. (englanniksi)
Viktor Vámos: Chess Tactics for Beginners. Caissa, 2004. ISBN 0-87980-019-4. (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla