Sienikirja/Koivunpunikkitatti

Wikikirjastosta

Huonnosti kypsennetty, tai raaka punikkitatti voi aiheuttaa pahoinvointia.

Koivunpunikkitatti (Leccinum versipelle) on hyvä ruokasieni, joka voi raakana aiheuttaa pahoinvointia.

Tunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kupera lakki on -3 cm leveä ja kookas. Koivunpunikkitatin pintakelmu ulottuu lakin alapuolelle asti. Lakin yläpinta on kuiva ja väri vaihtelee tumman ruskeanpunaisesta aina vaalean oranssinpunertavaan. Yläpinta haalistuu iänmyötä. Pyöreä ja pieni pillinen pillistö on nuorena lähes valkoinen, mutta harmaantuu itiöemän vanhentuessa. Tasapaksu jalka on 10-20 cm pitkä js 2-4 cm leveä. Jalan pohjaväri on valkoinen ja siinä on ruskeanmustaa nukkaa. Malto on valkoista, mutta leikkauspinnoissa väri muuttuu lajista ja leikkauskohdasta riippuen eriasteisiksi harmaan, lilan ja turkoosin sävyiksi.

Kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sientä tavataan koivun seuralaisena heinäkuusta syyskuuhun. Suomessa sitä tavataan koko maassa yleisenä.

Säilöntä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakastaminen ja kuivattaminen viipaleina onnistuvat. Kuivattaessa aromi voimistuu. Koivunpunikkitattia ei saa syödä raakana, koska se voi aiheuttaa pahoinvointia. Kuivattuja tatteja on liotettava 2-3 tuntia ennen ruoaksi valmistamista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjalähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet-lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sienikirjan sisällysluettelo
Etusivu Haperot Korvasienet ja Mörskyt Rouskut Tatit

Vahverot ja Torvisienet

Lähteet

Merkkien selitykset

Mikä on sieni?

Sienten kerääminen?