Sienikirja/Mustarousku
(
)
Mustarousku (Lactarius necator) on kelvollinen ruokasieni. Mustarouskusta löydettiin 1980-luvun alkupuolella mutageenistä nektoriinia ja sen epäiltiin aiheuttavan syöpää. Uusimpien testien mukaan nektoriini ei ole mutageenistä.
Tunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Melko kova ja vahvarakenteinen lakki on 7-20 cm leveä, laakea ja siinä on keskellä kuoppa. Lakin vihertävän keltainen yläpinta on tahmea ja nukkainen. Joskus yläpinta on vyöhykkeellinen. Tiheät heltat ovat nuorena vaaleankeltaiset, vanhempana osittain ruskeat, kolotyviset ja ohuet. Lakista vaaleampi jalka on 3-10 cm pitkä ja1-3 cm paksu. Jalassa on pieniä kuoppia, se ei ole ontto ja tasapaksu. Kiinteä, mutta helposti musertuva malto on valkoista. Maitiaisneste on valkoista.
Kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustarouskun voi löytää koivun tai kuusen juurisienenä lähes mistä tahansa näiden puiden luota. Suosii vähäistä kasvillisuutta. Kasvuaika on heinäkuusta-lokakuuhun.
Säilöntä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustarouskut voidaan suolata. Ennen suolaamista mustarousku on keitettävä vähintään 2x10 minuuttia runsaassa vedessä, vesi puolivälissä vaihtaen. Mustarouskut voidaan myös pakastaa, mutta ne on keitettävä ennen pakastamista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjalähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen rouskut (ISBN 951-1-07875-5) teksti sivulla 143 ja kuva sivulla 136
- Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 53
- Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 82
- WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivu 83
| Sienikirjan sisällysluettelo | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
Etusivu | Haperot | Korvasienet ja Mörskyt | Rouskut | Tatit |  | |||||||