Sienikirja/Nokitatti
Wikikirjasto
Nokitatti (Leccinum variicolor) on syötävä sieni.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tunnistus
Kyhmyinen lakki on 5–15 cm leveä, kupera. Noen värinen yläpinta on usein läikikäs. Pieni ja pyöreä pillinen pillistö vaaleanharmaa ja vahingoittuessa hieman punertava. Alaspäin levenevä jalka on 8-17 cm pitkä ja 2-3 cm paksu, valkoinen ja tanakka. Nukkatupsut ovat karkeita ja mustan värisiä. Valkoinen malto on leikkauspinnoissa heikosti punertuvaa ja jalan tyvestä vihreänsinistä, ja kiinteää.
[muokkaa] Kasvupaikat
Nokitatti kasvaa koivun seuralaisena kosteissa metsissä, kuten suon reunoilla ja korpimetsissä heinäkuusta syyskuuhun. Suomessa sitä tavataan yleisenä koko maassa.
[muokkaa] Säilöntä
Kannattaa kerätä vain nuoria ja kiinteitä sieniä. Säilöminen ei onnistu kovin hyvin, koska sienellä on niin pehmeä malto. Nokitatti on parasta heti valmistettavaksi.
[muokkaa] Lähteet
Tässä on kerrottu sivun lähteet.
[muokkaa] Kirja lähteet
- Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 26
- Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 117
- WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 211 ja 213
[muokkaa] Internet-sivusto lähteet
| Sienikirjan sisällysluettelo | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
Etusivu | Haperot | Korvasienet ja Mörskyt | Rouskut | Tatit |
 |
|||||||
