Tuvalun kieli/Kielioppi
Artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuvalun kielessä on käytössä kuusi artikkelia. Yksikön yhteydessä voidaan käyttää artikkeleita "te", "se" tai "a" ja monikon kanssa "ni", "ne" tai "a".
Substantiivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuvalun kielessä substantiivit eivät koskaan taivu. Monikko voidaan muodostaa laittamalla substantiivin eteen jokin määrää ilmaiseva sana tai pidentämällä sanassa olevaa vokaalia.
Adjektiivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Adjektiivi tulee aina substantiivin jälkeen.
Verbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verbit eivät koskaan taivu. Tuvalun kielessä ei ole suomen kielen "olla" -verbiin verrattavaa sanaa. Passiivia käytetään erittäin harvoin. Imperfekti muodostetaan lisäämällä lauseeseen sana "ne", preesens lisäämällä "e" ja futuuri lisäämällä "ka".
Numeraalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1 = tasi |
2 = lua |
3 = tolu |
4 = fa |
5 = lima |
6 = ono |
7 = fitu |
8 = valu |
9 = iva |
10 = sefulu |
Numeraalin yhteydessä käytetään yleensä sanaa "toko", jos puhutaan ihmisistä.
Pronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuvalun kielen persoonapronominit ovat:
- minä = au
- sinä = koe
- hän = ia
- me = taua (sinä ja minä), tatou (te ja minä), maua (hän ja minä), matou (he ja minä)
- te = koulua (kahdesta ihmisestä), koutou (kolmesta tai useammasta ihmisestä)
- he = laua (kahdesta ihmisestä), latou (kolmesta tai useammasta ihmisestä)
Possessiivipronomineja ovat:
- minun = taku (yksiköstä), aku (monikosta)
- sinun = tau (yksiköstä), au (monikosta)
- hänen = tana (yksiköstä), ana (monikosta)