Ubuntu tutuksi/Asentaminen
Sisällysluettelo |
Ennen asentamista[muokkaa]
Varmista että sinulla on olemassa ajan tasalla olevat varmuuskopiot kiintolevyllä olevista tärkeistä tiedostoistasi!
Huomioitavaa siirryttäessä Microsoft Windowsista[muokkaa]
Linux toimii hyvin useimmissa nykyaikaisissa PC-tietokoneissa, mutta joidenkin lisälaitteiden kanssa voi olla ongelmia. Monet valmistajat eivät noudata alan standardeja laitteissaan eivätkä julkaise laiteajureista Linux-versioita saati tietoja siitä, kuinka laitteet toimivat, jotta aktiivinen Linux-yhteisö voisi tehdä ajurit. Tällaisia laitteita ovat muun muassa:
- joidenkin kannettavien tietokoneiden WLAN-kortit ja nukkumisominaisuudet
- jotkin uusimmat emolevyt, joiden piirisarjoille ei ole vielä Linux-tukea
- sisäiset ADSL-modeemit
- vain Microsoft Windows -käyttöjärjestelmille tarkoitetut tulostimet (= joissa ei itsessään ole älyä vaan tulosteiden käsittely hoidetaan tietokoneessa ajurin avulla)
- jotkin skannerit
Näytönohjaimet toimivat yleensä hyvin. 3D-ominaisuudet ovat kuitenkin toistaiseksi paremmin tuettuja Nvidian kuin AMD:n piireihin perustuvissa näytönohjaimissa. Nvidian Linux-ajureita pidetään yleensä AMD:n vastaavia laadukkaampina, mutta toisaalta vain AMD:n näytönohjaimille kehitetään 3D-tukeakin sisältäviä avoimen lähdekoodin ajureita. AMD:n ja Nvidian näytönohjainajurit ovat harvoja suljettuja komponentteja nykyaikaisessa Linux-järjestelmässä. AMD:n omistajilla on enemmän toivoa siitä, että heidän ei tarvitse tulevaisuudessa olla riippuvaisia korttivalmistajan tarjoamasta tuesta. Katso näytönohjaimien nykyinen ajuritilanne täältä.
Oletuksena Ubuntussa käytetään vain avoimia ajureita. Suljetut valmistajien tarjoamat, mutta paremman 3D-tuen tarjoavat ajurit pitää asentaa erikseen siihen soveltuvalla ohjelmalla.
Uutta laitteistoa ostettaessa kannattaa siis tarkistaa osien Linux-yhteensopivuus ja ajurien saatavuus.
Yhteensopivuutta kannattaa kokeilla esimerkiksi ns. live-CD:llä, joka käynnistää Ubuntun CD-levyltä ilman asennusta. On kuitenkin syytä huomata, että live-CD voi toimia erittäin hitaasti pienillä (ja suuremmillakin) muistimäärillä, joten siitä ei saa oikeaa kuvaa käyttöjärjestelmän nopeudesta.
Lisätietoja:
- Suositeltavat laitteistoratkaisut (Linux.fi)
- Ubuntun laitteistotuki (eng.)
- WLAN-apua suomeksi (Linux.fi)
- Tietoa tulostimien Linux-yhteensopivuudesta (eng.)
- Tuetut skannerit [eng.)
Järjestelmävaatimukset[muokkaa]
Järjestelmävaatimukset löytyvät Ubuntu Suomen nettisivuilta.
Vanhempiin ja hitaampiin koneisiin kannattaa asentaa Ubuntun kevyempi versio Xubuntu, jossa käytetään Xfce-työpöytäympäristöä tai erittäin kevyeksi tarkoitettu Lubuntu LXDE-työpöytäympäristöllä. Lisäksi vanhoja tietokoneita varten on suunnattu tiettyjä Linux-jakeluita (esimerkiksi Puppy, Damn Small Linux, DeLi linux, Vector Linux ja Zenwalk), joihin kannattaa tutustua.
Asennanko LTS-version?[muokkaa]
Suosittelemme asentamaan uusimman saatavilla olevan LTS-version Ubuntusta. LTS-versiot ovat tuettu viisi vuotta julkaisustaan ja ovat vakaampia kuin normaalit puolivuosittais julkaisut. Lisäksi kahden vuoden ajan LTS-versioiden asennusmedia päivittyy sisältämään paremman laitetuen.
Wubi-asennus[muokkaa]
Wubi asennus on helppo ja turvallinen tapa testata Ubuntua paremmin kuin live-cd:llä jos sinulla on Windows tietokoneellasi. Wubi tekee virtuaalikovalevy-tiedoston Windows-osiolle, johon Ubuntu asennetaan. Kun asennus on tehty Ubuntun voi käynnistää Windowssin boottivalikosta. Wubi asennuksen voi poistaa kuin normaalin ohjelman Windowssissa. Wubi asennus voi olla kuitenkin hiukan hitaampi kuin tavallinen asennus, koska Windows-osio voi pirstaloitua. Lisäksi jos virtuaalikovalevy-tiedosto vahigoittuu jotenkin tai Windowssin boottisektori menee sekaisin, niin Ubuntukaan ei ehkä toimi. Tämän takia tavallinen asennus on suositeltavampi vaihtoehto. Huomioitavaa on myös se, että Wubi ei toimi niiden tietokoneiden kanssa, joiden mukana on tullut Windows 8.
Tavallinen asennus[muokkaa]
Ennen asentamista tulee hankkia asennuslevy. Tähän on useita vaihtoehtoisia tapoja:
- Lataa tiedot netistä ja polta CD-levylle. (Tähän tarvitset polttavan CD-aseman, tyhjän CD-R- tai CD-RW-levyn, CD-poltto-ohjelman (esim. Nero) sekä internet-yhteyden ja tyhjää kiintolevytilaa, jotta voit ladata Ubuntun CD-kuvan internetistä.)
- Netistä ladataan ns. levykuvatiedosto (eli .iso-tiedosto), joka sisältää asennettavat tiedostot. Levykuvan voit ladata vaikkapa Ubuntu Suomen lataussivulta. Levykuvatiedosto on kooltaan yleensä noin 700 megatavua, joten levykuvan lataaminen kestää nykyisilläkin verkkoyhteyksillä jonkin aikaa (1 Mbit/s -yhteydellä noin puolitoista tuntia).
- Polta lataamasi .iso-tiedosto CD-levylle. Ubuntu Suomen sivuilla on ohje levykuvan polttamiseen Microsoft Windows XP:ssä.
- Valmiin asennuslevyn hankkiminen
USB-muistitikku asennuslevynä[muokkaa]
Unetbootin on helppokäyttöinen ohjelma jolla voi luoda USB-muistitikulta käynnistyvän live-järjestelmän. Sillä voi myös ladata levykuvan, mutta uusien versioiden levykuvat eivät ole sen saatavilla, jolloin kannattaa ladata levykuva itse ja valita unetbootin käyttämään itseladattua ISO-levykuvaa. Muistitikun koko täytyy olla vähintään 1GB CD-levykuvalle ja olla alustettuna FAT32 tai FAT16 muotoon, mitä useimmat tikut ovatkin. Unetbootin toimii useimmissa Windowseissa, Linuxien pakettienhallinnasta löytyy yleensä usb-creator niminen ohjelma jolla voi luoda myös asetukset tallentavan livetikun.
LinuxLive USB Creator on helppokäyttöinen ohjelma Windowsille, jolla myös voi luoda USB-muistitikulta käynnistyvän live-järjestelmän. Sillä voi myös luoda asetukset tallentavan livetikun.
Hankittuasi asennuslevyn voit kokeilla Ubuntua tai asentaa sen tietokoneellesi.
Asennusprosessi[muokkaa]
Ubuntu Suomen kotisivuilla on yksityiskohtainen suomenkielinen Ubuntu-asennusohje. Pääpiirteissään asentamiseen kuuluu seuraavat vaihteet:
- Varmista ennen asennusta, että sinulla on olemassa ajan tasalla olevat varmuuskopiot tärkeistä kiintolevyllä olevista tiedostoista.
- Käynnistä tietokoneesi asennuslevyltä.
- Siirry valikossa nuolinäppäimillä kohtaan "Asenna Ubuntu" ja seuraa asennusohjelman ohjeita.
- Riippuen koneesi nopeudesta saat Ubuntun käyttöösi 15–45 minuutin kuluttua.
Asennuksen viimeistely[muokkaa]
Asennuksen yhteydessä Ubuntun mukana tulee vain vapaita ohjelmia. Useimmat käyttäjät haluavat kuitenkin käyttöönsä myös monia ei-vapaita ohjelmia, kuten RealPlayerin, Java- ja Flash-tuen selaimeen tai tuen näytönohjaimen 3D-toiminnoille. Monet haluavat myös käyttää erilaisia ei-vapaita tiedostomuotoja, kuten mp3, avi ja wmv.
Asennuksen viimeistely kannattaa suorittaa seuraavassa järjestyksessä:
- Tutustu Ubuntun ohjelmapakettienhallinnan toimintaan. Tämän ymmärtäminen on tärkein yksittäinen asia, joka Microsoft Windowsista siirtyjän tulee sisäistää. Ubuntussa ohjelmia ei haeta eri puolilta internetiä, vaan käytetään käyttöjärjestelmän omia ohjelmavarastoja. Tämä auttaa suojautumaan haittaohjelmilta.
- Asenna ohjelmapaketit, jotka mahdollistavat suljettujen tiedostomuotojen käytön.
- Jos sinulla on Nvidian tai AMD:n piirillä varustettu näytönohjain, voit asentaa ohjaimelle 3D-ajurit.
Huomaa kuitenkin, että kohdat kaksi ja kolme tarvitsevat toimivan internet-yhteyden.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Ubuntun asentaminen (englanniksi)
| I – Johdatus Linuxiin | |
|---|---|
| II – Ubuntun käyttöönotto |
Kokeileminen esittely-CD:llä – Ubuntun asentaminen |
| III – Perustoiminnot tutuksi |
Peruskäyttö – Yleisimpien ohjelmien esittely – Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot |
| IV – Järjestelmänhallinta |
Järjestelmän asetukset – Suljetut tiedostomuodot – Laitteisto |
| V – Edistynyt käyttö | |
| VI – Lisätietoja |