Ubuntu tutuksi/Linux

Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tux.svg

Mikä on Linux?[muokkaa]

Linus Torvalds

Monet saattavat luulla tietävänsä, mikä Linux on. Monet mieltävät sen nörttien jutuksi, vaikeaksi tietojenkäsittelyyn liittyväksi asiaksi. Moni tietää ainakin sen, että Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta, ja että Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti. Moni on myös kuullut puhuttavan, että Linux on aidosti haastanut maailman suurimman ohjelmistoyhtiön Microsoftin. Monista tuntuu kummalliselta, että Linuxia jaetaan ilmaiseksi internetissä ja kuka tahansa voi ladata sen käyttöönsä ja osallistua sen kehittämiseen. Joka tapauksessa Linuxia pidetään usein liian vaikeana ja monimutkaisena käyttöjärjestelmänä tavalliselle tietokoneen käyttäjälle.

Tämän oppaan yhtenä tarkoituksena on murtaa myyttiä siitä, että Linuxin käyttäminen olisi vaikeaa ja se olisi vain asiantuntijoille sopiva käyttöjärjestelmä. Päinvastoin – Linuxin käyttäminen ei ole sen vaikeampaa kuin kilpailevien käyttöjärjestelmien. Lisäksi Linux on erinomaisesti toimiva käyttöjärjestelmä: käyttäjän ei tarvitse huolehtia viruksista tai muista tietoturvauhkista samalla tavoin kuin esimerkiksi Microsoft Windows -käyttäjien. Linuxin lisäksi internetistä voi ladata huikean määrän muitakin vapaita ohjelmia ilmaiseksi.

Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia[muokkaa]

Tietoturva

Linuxille ei ole olemassa yhtään aktiivisesti leviävää virusta. Toki Linuxillekin voidaan kirjoittaa viruksia ja haittaohjelmia, mutta käyttöjärjestelmä on rakenteeltaan sellainen, että virusten on vaikeampi levitä kuin Windows-järjestelmissä. Linuxin avoin kehittämismalli takaa myös sen, että tietoturva-aukot korjataan nopeasti ja korjaukset jaetaan käyttäjille yleensä ennen kuin käyttäjät ehtivät kärsiä ongelmista. Toisaalta esimerkiksi heikko salasana tai järjestelmän päivittämättä jättäminen ovat selkeitä uhkia missä tahansa järjestelmässä.
Muista kuitenkin, että Linuxkaan ei anna turvaa esim. netin huijaussivustoille ja tietojen kalastelun sähköposteille, ne toimivat yhtä lailla kaikissa käyttöjärjestelmissä ja selaimissa. Muista myös vastuusi haittaohjelmia mahdollisesti sisältävien tiedostojen levittämisen ehkäisystä eteenpäin - etenkin yritysmaailmassa sähköpostin liitteenä Linux-käyttäjältäkin tulleen, haittaohjelmia sisältävän tiedoston vastaanottaja ei ilahdu koneelleen saamastaan haittaohjelmasta. Siksi Linuxissakin, mahdollisesti haittaohjelmia sisältävien tiedostojen käsittelyssä ja niiden edelleen lähettämisessä, on tunnettava yhtä lailla vastuuta. Lisäksi, Linuxin yleistyessä, kiinnostus haittaohjelmien luomiseen sillekin kasvaa varmasti. Linuxissakin ja sille tehdyissä ohjelmissakin on myös puutteita ja tietoturva-aukkoja; avoin lähdekoodi mahdollistaa toisaalta myös porsaanreikien löytämisen.

Edullisuus

Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmat, eli vapaat ohjelmat, ovat kenen tahansa vapaasti käytettävissä, muokattavissa ja levitettävissä. Näin Linux-jakelut ja -ohjelmistot ovat vapaasti ladattavissa internetistä. Toki Linux-jakeluita myös myydään perinteisten ohjelmistojen tapaan, mutta yleensä ne ovat huomattavasti edullisempia kilpaileviin käyttöjärjestelmiin verrattuna. Usein niissäkin hinta koostuu pakkauksista, ohjekirjoista ja tukipalveluista eikä itse käyttöjärjestelmästä.

Vakaus

Useimpia tietokoneita vaivaa aika ajoin yksittäisten ohjelmien tai koko järjestelmän kaatuilu. Linux-järjestelmän ydin (eli kernel) on kuitenkin vakaa ja kaatuu erittäin harvoin. Tietyt ajurit, kuten esimerkiksi suljetut näytönohjainajurit, saattavat aiheuttaa ongelmia järjestelmälle. Linux-järjestelmä voi kuitenkin olla käynnissä yhtäjaksoisesti kuukausia tai jopa vuosia ilman ongelmia tai tarvetta uudelleenkäynnistämiselle. Tämän vuoksi Linux onkin suosittu käyttöjärjestelmä myös palvelimissa.

Muokattavuus käyttäjän tarpeisiin

Avoimen lähdekoodin kehittämismalliin on aina kuulunut vapaus muokata ohjelmia omaan käyttöön paremmin soveltuvaksi. Muokkaamisen mahdollisuus on olemassa, vaikka ei osaisikaan varsinaisesti ohjelmoida, sillä useimpien ohjelmien asetuksia voi jokainen muokata hyvin pitkälle. Linux-järjestelmässä voi esimerkiksi valita käyttäjälle näkyvän graafisen käyttöliittymän useista eri vaihtoehdoista. Linux toimii hyvin myös monenlaisissa tietokoneissa. Uusien ja tehokkaiden tietokoneiden lisäksi Linuxia voi käyttää myös vanhemmissa ja hitaammissa koneissa. Näin myös vanha, nurkkaan pölyttymään jäänyt tietokone on mahdollista ottaa käyttöön Linuxia käyttämällä.

Helppokäyttöisyys

Linuxin käyttäminen ei ole sen vaikeampaa kuin tutun Windowsin. Netissä surffaaminen tai vaikka tekstinkäsittely sujuu Linuxilla keneltä tahansa siinä missä joko Microsoft Windowsilla tai Applen OS X:llä. Erityisesti ohjelmapakettienhallinta tekee järjestelmän ylläpidosta vaivatonta. Vaikka tietyt asiat eivät toimi samalla tavoin kuin mihin on saattanut tottua Windowsissa tai OS X:ssä, se ei kuitenkaan tee Linuxista vaikeakäyttöistä - kenties jopa päinvastoin.

Tämän oppaan tarkoitus on perehdyttää lukija tuntemaan keskeiset asiat, jotka uuden Linux-käyttäjän on syytä tietää. Kun jaksaa paneutua Linuxin perusasioihin muutaman illan tai yhden viikonlopun, niin huomaa, ettei sen käyttäminen todellakaan ole lainkaan niin vaikeaa kuin usein annetaan ymmärtää.

Lue lisää:

Linux perustuu avoimeen lähdekoodiin[muokkaa]

Avoimeen lähdekoodiin (open source) perustuvilla ohjelmilla tarkoitetaan ohjelmia, joita saa

  1. käyttää vapaasti
  2. levittää vapaasti
  3. muokata vapaasti.

Perinteisiä, suljettuja ohjelmistoja saa käyttää vain valmistajan asettamien ehtojen mukaan ja niiden eteenpäin levittäminen on kielletty. Lisäksi ohjelmien muokkaaminen paremmin käyttäjän tarpeita vastaavaksi on mahdotonta, sillä ohjelmien pohjana oleva lähdekoodi ei ole vapaasti saatavilla.

Avoin lähdekoodi poikkeaa merkittävästi suljetusta: Avoimet ohjelmistot ovat käyttäjiensä kehittämiä eivätkä kenenkään tiukassa hallinnassa. Niitä saa kopioida ilmaiseksi. Samaa ohjelmaa kehittää suuri joukko yrityksiä ja vapaaehtoisohjelmoijia, joten kehitys ei pysähdy yhden kehittäjän lopettamiseen. Mainokset ja kytkykauppa poistetaan, koska käyttäjäorganisaatio tai -ohjelmoija voi muokata ohjelmasta halutunlaisen ja levittää puhdistettua versiota eteenpäin.

Avoimet ohjelmistot ovat saaneet viime vuosien aikana paljon suosiota. Tunnetuimpia ovat toimisto-ohjelmisto LibreOffice, internetselain Mozilla Firefox sekä Linux-käyttöjärjestelmä. Miljoonien kotikäyttäjien lisäksi myös useat suuret organisaatiot ovat vaihtaneet suljettuja ohjelmistoja avoimiin, näiden joukossa lukuisia julkishallinnon organisaatiota ympäri maailmaa.

Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot ovatkin onnistuneet aidosti haastamaan jopa maailman suurimman ohjelmistovalmistajan, Microsoftin. Useimmat suuret tietotekniikka-alan toimijat, kuten IBM, Novell, Sun, HP sekä Nokia, ovat lähteneet kehittämään avoimia ohjelmistoja ja tarjoavat näihin perustuvia palveluja. Harvoin, jos koskaan, kilpailevat yhtiöt ovat puhaltaneet yhteen hiileen vastaavassa mittakaavassa.

Jakeluversiot eli distrot[muokkaa]

Linuxista on useita eri jakeluversiota (=levitysversio, distribuutio, distro). Ei siis ole olemassa yhtä Linuxia, kuten on olemassa Microsoft Windows tai Applen Mac OS ja niiden eri versiot. Useat eri toimijat ovat koonneet oman jakeluversionsa Linuxista ytimen ympärille. Jakeluversiot sisältävät paljon samoja ohjelmia ja näin muistuttavat pitkälti toisiaan. Yhtä jakelua käyttämään oppinut osaa siis mitä todennäköisimmin käyttää myös muitakin jakeluja. Linuxin käyttöä aloittelevan kannattaa kuitenkin valita jokin tunnetuista jakeluista, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota käytön helppouteen. Tunnettuja jakeluja kehittää yleensä suuri joukko ihmisiä, joten ne ovat hyvin ajan tasalla.

Tässä oppaassa käytetään esimerkkinä suosittua Ubuntu-nimistä jakelua ja sen rinnakkaisversioita Kubuntua. Ubuntun ja Kubuntun erona on mukana tuleva apuohjelmavalikoima sekä jakeluiden käyttämä graafinen työpöytäympäristö: Ubuntussa työpöytäympäristönä on Gnome, Kubuntussa KDE ja Xubuntussa Xfce (ei käsitellä tässä oppaassa). Muita sopivia jakeluja uudelle Linux-käyttäjälle ovat mm. OpenSuse, Fedora Mandriva sekä Ubuntuun pohjautuva Mepis.

Työpöytäympäristöt[muokkaa]

Ubuntu 11.10-työpöytä (Gnome).
Kubuntu 10.04 -työpöytä (KDE).
Xubuntu 9.10 -työpöytä (Xfce).

Windowsista poiketen Linuxin käyttäjällä on mahdollisuus valita graafinen käyttöliittymä useasta eri vaihtoehdosta. Suosituimpia työpöytäympäristöjä ovat Gnome ja KDE. Graafisen käyttöliittymän on tarkoitus helpottaa tietokoneen käyttöä ja siinä esimerkiksi Gnome ja KDE onnistuvat.

On makuasia, kumpaa työpöytäympäristöä pitää parempana. Karkeasti voidaan sanoa, että oletusasetuksin KDE muistuttaa ulkoasultaan Windowsia ja Gnome taas enemmän Applen Mac OS X:n käyttöliittymää. Usein Gnomea pidetään selkeämpänä, kun taas KDE antaa käyttäjälle enemmän valinnanmahdollisuuksia ja muokattavaa. Molemmat työpöytäympäristöt tukevat Linux-järjestelmissä yleistä usean virtuaalityöpöydän samanaikaista käyttöä.

Linuxin ohjelmat on pääsääntöisesti suunniteltu joko KDE:n tai Gnomen kanssa käytettäviksi. Ohjelmia voi kuitenkin käyttää myös vieraassa työpöytäympäristössä: KDE:lle luodut ohjelmat toimivat Gnomessa ja päinvastoin. KDE-ohjelman käyttäminen Gnomessa edellyttää taustalla toimivien KDE-ohjelmakirjastojen asentamista. Nämä kirjastot ladataan muistiin, kun ohjelma käynnistetään. Tällöin saman asian tekeviä kirjastoja saattaa olla keskusmuistissa kaksin kappalein, jonka seurauksena saattaa ilmetä pientä hidastumista. Nykyaikaisissa tietokoneissa on paljon keskusmuistia, joten hidastumista ei yleensä edes havaitse.

Ubuntu 11.04:n mukana esitelty Unity pisti osittain työpöytien maailman sekaisin. Ubuntussa Unityä käytetään Gnomen päällä, joten sovellusten toimivuus on vastaavaa kuin Gnomessa ja osittain myös KDE:ssä.

Unity[muokkaa]

Unity tulee Ubuntun oletustyöpöytänä. Sille tyypillisiä ominaisuuksia on vasemmassa reunassa oleva käynnistin, josta voi käynnistää sovelluksia ja hallita avoimia sovelluksia, Unity-valikko, josta voi avata sovelluksia ja tiedostoja sekä sovelluksia. Lisäksi työpöytien hallintaa on helpotettu työpöydänvaihtimella ja monilla pikanäppäinyhdistelmillä.

Gnome[muokkaa]

Gnome-työpöytäympäristö muuttui radikaalisti 3.0-version jälkeen, jonka jälkeen käyttöliittymiä on kutsuttu kahdella nimellä. Näistä Gnome Shell on nykyisin huomattavasti laajemmassa käytössä. Gnome-projektin julkistaessa Shell-version ja Ubuntu-projektin ilmoittaessa uuden Unity-työpöydän korvatessa Gnome-työpöydän moni käyttäjä ei ollut uskoa tätä ja ovat vaatineet vanhoja käyttöliittymiä takaisin.
Gnome Panel[muokkaa]

Gnome Panelissa ohjelmien käynnistäminen tapahtuu Mac OS X:n tapaan näytön vasemmassa yläkulmassa sijaitsevista valikoista. Halutessaan valikot voi kuitenkin siirtää Windowsin tapaan näytön alareunaan. Oletuksena näytön alareunassa näkyy avoimena olevat ohjelmat ja työtilanvaihdin.

Gnome Shell[muokkaa]

Gnome Shellissä toimintoja hallitaan Toiminnot-valikon kautta. Sen avulla vaihdetaan ikkunoiden välillä ja avataan uusia sovelluksia.

KDE[muokkaa]

KDE:ssa ohjelmat käynnistetään Windowsin Käynnistä-valikon tapaan ruudun alareunassa olevasta paneelista. Paneeli muistuttaa muutenkin Windowsin vastaavaa. KDE:n ohjelmien käyttöliittymät ovat usein monimutkaisempia kuin Gnomen, mutta niissä on enemmän toimintoja ja valinnanvaraa.

Xfce[muokkaa]

Xfce on kevyt työpöytäympäristö, joka muistuttaa Gnomea. Se vie kuitenkin vähemmän keskusmuistia kuin Gnome tai KDE, osin toiminnallisuuden kustannuksella. Xfce sopii esimerkiksi vanhoihin koneisiin tai ihmisille, jotka kaipaavat minimaalisuutta.

Muut[muokkaa]

Enlightment ja OpenBox ovat niin sanottuja ikkunointimanagereita, jotka eroavat työpöytäympäristöistä siten, etteivät ne yleensä sisällä käyttäjälle tärkeitä ohjelmia. Ubuntusta on tehty useisiin ikkunointimanagereihin pohjautuvia epävirallisia versioita. Esimerkiksi Enlightenment-ikkunointimanageria käyttävän version nimi on Ebuntu.