Ubuntu tutuksi/Ohjelmat vanha

Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vertailutaulukko[muokkaa]

Linuxille on olemassa hyvin monipuolista ohjelmatarjontaa useimpiin tarpeisiin. Taulukossa ohjelmat on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan. Ensimmäisessä sarakkeessa on ohjelmatyyppi, toisessa on yleisin Windows-ohjelma ja kolmannessa Ubuntun oletusohjelma. Viimeiseen sarakkeeseen on listattu muita ohjelmavaihtoehtoja, joita voit asentaa järjestelmääsi pakettienhallinnan avulla. Voit myös käyttää Kubuntun oletusohjelmia Ubuntussa ja päinvastoin.

Xubuntu linuxiin suositellaan kevyempiä, GTK+-pohjaisia sovelluksia. Luettelon Xubuntuun suositeltavista sovelluksista löydät sivulta Xubuntun ohjelmat.

Ohjelmatyyppi Windows Ubuntun oletusohjelma (12.04 Precise Pangolin) Muita Linux-ohjelmia

Toimisto-ohjelmisto[muokkaa]

  • Tekstinkäsittely
  • Taulukkolaskenta
  • Esitysgrafiikka
  • Tietokanta
  • Julkaisu

Microsoft Office:

  • Word
  • Excel
  • Powerpoint
  • Access
  • Publisher
  • Outlook

LibreOffice:

  • Writer
  • Calc
  • Impress
  • Base
  • Gnome-Office
  • KOffice
  • gNumeric
  • Abiword
  • OpenOffice.org

Internet-selain[muokkaa]

  • Microsoft Internet Explorer
  • Mozilla Firefox
  • Opera
  • Safari for Windows
  • Google Chrome
  • Mozilla Firefox
  • Chromium
  • Opera
  • Epiphany
  • Dillo
  • Links
  • Google Chrome
  • W3m
  • Konquerror

Sähköposti[muokkaa]

  • Outlook Express
  • Outlook
  • Eudora
  • Mozilla Thunderbird
  • Mozilla Thunderbird
  • Evolution
  • Sylpheed
  • Mutt
  • Pine
  • Kmail/Kontact

Pikaviestintä[muokkaa]

  • MSN Messenger
  • ICQ
  • Trillian
  • Miranda IM
  • OpenWengo
  • Pidgin
  • Empathy
  • GnomeICU
  • Kmess
  • licq
  • aMSN
  • Alicq
  • sim
  • OpenWengo
  • Kopete

Nettipuhelut[muokkaa]

  • Skype
  • MSN Messenger
  • Ventrilo
  • OpenWengo
  • Gizmo
  • Skype
  • OpenWengo
  • Linphone
  • KPhone
  • Gizmo
  • Twinkle

IRC[muokkaa]

  • mIRC
  • X-Chat
  • Opera
  • Empathy
  • irssi
  • KVirc
  • X-Chat
  • WeeChat
  • ircII
  • Opera
  • Quassel IRC

Uutisryhmät[muokkaa]

  • Outlook Express
  • Forté Agent
  • Pan
  • Mozilla Thunderbird
  • XanaNews
  • KNode/Kontact
  • Pan
  • Mozilla Thunderbird
  • KLibido
  • Slrn
  • Tin
  • trn

RSS-lukija[muokkaa]

  • Feedreader
  • Sharpreader
  • Opera
  • Straw
  • Blam
  • Mozilla Thunderbird
  • Opera
  • Akregator

P2P-ohjelmat[muokkaa]

  • Azureus
  • µtorrent
  • Emule / Edonkey
  • DC++ / RevConnect
  • Transmission
  • aMule
  • Azureus
  • LinuxDC++
  • KMLDonkey
  • Deluge
  • KTorrent

Kuvankäsittely[muokkaa]

  • Photoshop
  • Paint Shop Pro
  • Gimp
  • PhotoFiltre
  • Expression Media 2
  • Photoshop Lightroom
  • Adobe DNG Converter
  • Gimp
  • Gimpshop
  • LightZone
  • Krita
  • Cinepaint
  • gThumb

Vektorigrafiikka[muokkaa]

  • Illustrator
  • Corel Draw
  • FreeHand
  • Inkscape
  • utunbu++
  • LibreOffice Draw
  • Inkscape
  • Sodipodi
  • Xara Xtreme
  • SagCAD

Sivun taitto[muokkaa]

  • InDesign
  • Pagemaker
  • Scribus

Palomuuri[muokkaa]

  • Windowsin oma (Vista, 7)
  • F-Secure
  • ZoneAlarm
  • Kerio
  • utunbu++

Osa järjestelmän ydintä

  • Gufw
  • Firestarter
  • Guarddog
  • KMyFirewall

CD:n ja DVD:n kirjoitus[muokkaa]

  • Nero
  • Deep Burner
  • Brasero
  • Nautilus
  • GnomeBaker
  • K3b

Virustorjunta[muokkaa]

  • F-Secure
  • Norton
  • antivir
  • avast!
  • AVG

periaatteessa ei tarvetta (Linuxin käytön yleistyessä tilanne voi muuttua) Netistä ladatut ja sähköpostilla saadut tiedostot hyvä tarkistaa esim. Avast!:lla, ainakin jos lähetät niitä eteenpäin. Linuxkaan ei suojaa urkintasähköposteilta eikä web-sivuhuijauksilta!

PDF-tiedostot[muokkaa]

  • Adobe Reader
  • Foxit Reader
  • Evince
  • Adobe Reader
  • ePDFViewer
  • gv
  • xpdf
  • Okular

Kotisivujen tekeminen[muokkaa]

  • Dreamweaver
  • Frontpage
  • NVU
  • KompoZer
  • NVU
  • KompoZer
  • Bluefish
  • Quanta
  • Emacs




Videoiden katselu[muokkaa]

  • Windows Media Player
  • Realplayer
  • PowerDVD
  • BS Player
  • VLC
  • Media Player Classic
  • Totem
  • xine
  • Realplayer
  • MPlayer / KMplayer / GMplayer / SMPlayer
  • VLC
  • Dragon Player

Valokuvien katselu ja arkistointi[muokkaa]

  • ACDSee
  • Picasa2
  • Shotwell
  • F-spot
  • GThumb
  • GQview
  • KPhotoAlbum
  • Picasa
  • Gwenview
  • Digikam

Tekstieditori, tekstin muokkaus[muokkaa]

  • Notepad
  • WordPad
  • Gedit
  • KWrite
  • Nano
  • Pico
  • Joe
  • Zile
  • Vim / gvim / nvi
  • Emacs
  • Mousepad
  • Leafpad
  • Kate

Yleisimpien ohjelmien esittely[muokkaa]

Toimisto-ohjelmistot[muokkaa]

Ubuntu 12.04 LibreOffice Writer

Microsoft Officea vastaava toimisto-ohjelmisto Ubuntussa on LibreOffice. LibreOffice käytti aikanaan nimeä OpenOffice. LibreOffice perustuu avoimeen lähdekoodiin ja se pitää sisällään hyvin pitkälle samat toiminnot kuin Microsoftin toimisto-ohjelmisto. LibreOffice on viime aikoina saanut jalansijaa paljon myös yrityksissä ja julkishallinnossa ympäri maailmaa. Siitä on olemassa versiot myös Microsoft Windows -käyttöjärjestelmille ja Mac OS X:lle.

LibreOfficeen siirtyminen on helppoa 2003 tai vanhempaan Microsoft Officeen tottuneelle, sillä sen käyttöliittymä on hyvin samanlainen. LibreOffice tukee melko hyvin Microsoft-ohjelmien suljettuja tiedostomuotoja. Word-tiedostojen käyttö onnistuu parhaiten, sen sijaan excel- ja powerpoint-tuki on puutteellisempi ja VBA-makrot eivät toimi. Vanha OpenOffice.org 2-versio ei osaa käsitellä Office2007:n openXML talletusmuotoja .docx, .xlsc jne, mutta LibreOffice.orgin uusimpaan versioon on tukea tullut jonkin verran.

LibreOffice sisältää seuraavat osat:

  • LibreOffice Writer – tekstinkäsittely
  • LibreOffice Calc – taulukkolaskenta
  • LibreOffice Draw – vektorigrafiikka
  • LibreOffice Impress – esitysgrafiikka
  • LibreOffice Math – matemaattiset kaavat
  • OpenOffice Base – tietokantaohjelma

LibreOffice sisältää myös WWW-editorin ja tuen tietokantayhteyksille.

LibreOffice käyttää oletuksena OpenDocument-standardin mukaista tiedostomuotoa. Muun muassa Euroopan unionin komissio suosittelee tämän tiedostomuodon käyttämistä, ja monet suuret ohjelmistoalan yritykset tukevat sen leviämistä. Nykyiset ongelmat käytännön dokumenttistandardiksi aikojen saatossa muodostuneiden office-dokumenttien kanssa hidastavat ja hankaloittavat kuitenkin käyttöä. Officeen on saatavilla Microsoftin sivuilta lisäosat, joilla Officessa voidaan osittain avata käsittelyyn LibreOfficella sen odf-tiedostomuotoon talletettuja dokumentteja. Officen versiota 2007:ta seuraavaan versioon on lupailtu tukea odf-tiedostomuodolle.

Voikko-niminen ohjelmisto mahdollistaa suomen kielen oikoluku- ja tavutustoiminnon kytkemisen LibreOfficeen ja moniin muihin ohjelmiin. Voikosta on olemassa valmiit asennuspaketit Ubuntulle, joten sen käyttöönotto on helppoa.

OpenOfficelle (LibreOfficen vanhempi versio) on saatavilla laadukkaita suomenkielisiä ohjeita. Näistä kannattaa tutustua erityisesti Oikeusministeriön julkaisemaan kysymysten ja vastausten käsikirjaan sekä Pohjois-Satakunnan alueopiston julkaisemaan pikaoppaaseen. Myös Oikeusministeriön OpenOffice-pilotoinnin loppuraportti antaa hyvän kuvan ohjelmiston mahdollisuuksista.

Internet[muokkaa]

Selaimet[muokkaa]

Ubuntu 12.04 Firefox

Ubuntussa oletusarvoinen internet-selain on Mozilla Firefox. Selaimen ominaisuuksia on helppo lisätä laajennusosien avulla ja niitä onkin saatavilla runsaasti. Kokeile esimerkiksi seuraavia:

  • Adblock – Estää mainosten näkymisen
  • Fasterfox – Nopeuttaa selausta
  • StumbleUpon – Auttaa jakamaan mieluisia internetsivuja ystäviesi kanssa
  • All-in-One gestures – Lisää hiirieleet selaimeen
  • Tabbrowser preferences – Auttaa välilehtien hallinnassa
  • DownloadHelper – Helpottaa videoiden ja kuvien lataamista
  • WOT – Luokittelee internetsivujen turvallisuuden

Lue lisää:

Periaatteessa myös Internet Explorer 6 voidaan asentaa Linuxiin Winen avulla. Tämä ei kuitenkaan ole yleensä suositeltavaa.

Sähköposti[muokkaa]

Evolution-sähköpostiohjelma

Evolution on sähköpostiohjelmisto, joka muistuttaa läheisesti Microsoft Outlookia. Ohjelmaan sisältyy mm. helppokäyttöinen roskapostien hallinta, tehokas sisäänrakennettu postien hakutoiminto, sisäänrakennettu postien salaaminen GPG-salausavaimella, tehtävälista ja kalenteri.

Evolution tukee myös yrityksissä laajasti käytettyjä Exchange 2000/2003- ja GroupWise-palvelinsovelluksia.

Lisäksi Evolution integroituu:

  • Gnome-paneeliin näyttäen ajankohtaiset kalenteritapahtumat ja saapuvat sähköpostit.
  • Pidgin-pikaviestinohjelmaan lisäten kyseisen ohjelman ystävät sähköpostin yhteystietoihin.
  • Planner-projektiohjelmaan synkronoidakseen kalenterit sähköpostiohjelman kanssa.

Lue lisää:


Mozilla Thunderbird 8.0

Toinen tehokas sähköpostiohjelma Ubuntulle on Thunderbird, Mozillan tarjoama ilmainen sähköpostiohjelma. Se tukee IMAP- ja POP-sähköpostiprotokollia. Thunderbirdiä voi muokata personilla ja lisäosilla.

Lisätietoja:

Pikaviestintä[muokkaa]

MSN Messengerin ja ICQ:n käyttöön tottuneille löytyy ohjelmat myös Linuxista. Pidgin, entinen Gaim, tukee useita eri pikaviestistandardeja. Pidgin tukee useita samanaikaisia pikaviestiyhteyksiä, eli sen avulla voi käyttää esimerkiksi MSN Messengeriä ja ICQ:ta samanaikaisesti. Pidginin tukemat pikaviestinstandardit ovat AIM, ICQ, MSN Messenger, Yahoo, IRC, Jabber, Gadu-Gadu, SILC, Novell GroupWise Messenger, Lotus Sametime ja Zephyr.

Pidgin-pikaviestimen ominaisuuksia ovat mm:

  • Tiedostonsiirto keskustelijoiden välillä
  • Buddy Pounce, joka ilmoittaa ystävien tekemistä toimista (mm. saapuminen, poistuminen ja viestin kirjoittaminen)
  • Kirjoituksen oikoluku
  • Välilehditetyt keskusteluikkunat

Pidginiä vastaava ohjelma Kubuntussa on Kopete (joka toimii ja jonka voi asentaa mainiosti myös Ubuntussa).

Hyvin paljon MSN Messengerin kaltainen pikaviestinohjelma Linuxille on aMSN, jossa on tuki mm. webbikameralle.

Lue lisää:

Nettipuhelut[muokkaa]

Nettipuhelut (VoIP eli Voice over Internet Protocol) ovat viime aikoina tulleet hyvin suosituiksi. Yleistynyttä SIP-standardia tukevia ohjelmia Ubuntussa ovat mm. Ekiga, Kphone ja Twinkle. Suositusta nettipuhelinohjelmasta Skypesta on myös Linux-versio. Skype ei tue SIP-standardia, joten sillä voi soitella nettipuheluja vain toisille Skypen käyttäjille.


IRC (Internet Relay Chat)[muokkaa]

IRC mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun muiden internet-käyttäjien välillä ja onkin varsin suosittu viestintämenetelmä niin nuorten kuin varttuneimpienkin keskuudessa. Ubuntussa on valmiina empathy -ohjelma, jolla voi käyttää IRC:iä, monien muitten pikaviestinyhteyksien lisäksi.

Kubuntun IRC-ohjelma on Quassel IRC.

Suomenkielisen Ubuntu-yhteisön IRC-keskustelukanavat:

  • #ubuntu-fi (Freenode / irc.freenode.org)
  • #kubuntu-fi (Freenode / irc.freenode.org)
  • #ubuntu.fi (IRCnet)
  • #ubuntu-fi-offtopic (Freenode / irc.freenode.org)

Lue lisää:

RSS-syötteet[muokkaa]

RSS-uutistenlukijaohjelmalla voi seurata monia RSS-syötteitä samanaikaisesti ja kullekin syötteelle voi asettaa omia ominaisuuksia noutoväleille, arkistoinnille jne. Ohjelma pienenee nätisti ikoniksi odottelemaan uusia viestejä - ja näyttääkin ikonissaan koko ajan uusien viestien lukumäärän. Ubuntussa RSS-syötteitä luetaan Liferea-nimisellä ohjelmalla. Kubuntun vastaava ohjelma on Akregator.

Lue lisää:

Grafiikka[muokkaa]

Kuvankäsittely[muokkaa]

Gimp-kuvankäsittelyohjelma

Yksi Linuxin tunnetuimmista ohjelmista on kuvankäsittelyohjelma GIMP (GNU Image Manipulation Program), joka on varsin monipuolinen ominaisuuksiltaan. GIMP tarjoaa myös vaativalle harrastajalle riittävät monipuoliset kuvankäsittelyominaisuudet. GIMP:in käyttöliittymä on hieman totutusta poikkeava, mutta kuitenkin nopeasti omaksuttavissa.

GIMPshop on GIMPistä tehty ja Photoshopin valikoita mukaileva versio GIMPistä. Tästä syystä GIMPshop on Photoshopia käyttäneelle hieman tutumpi. GIMPshop ei tosin kuulu Ubuntun vakio-ohjelmalähteisiin.

Vektorigrafiikka[muokkaa]

Inkscape on monipuolinen vektorigrafiikkaohjelma. Se muistuttaa toiminnoiltaan Illustratoria, Freehandia ja Corel Drawta. Inkscape käyttää tiedostomuotonaan W3C-standardin mukaista SVG:tä.

Sivun taitto[muokkaa]

Scribus on tehokas ja monipuolinen julkaisuohjelma Linuxille. Sen tavoitteena on korkealaatuisten painokelpoisten PDF-dokumenttien tuottaminen sekä käytön helppous. Scribus on kehittynyt nopeasti ja se on hyvä vaihtoehto kaupallisille kilpailijoilleen.

Tietoturva[muokkaa]

Palomuuri[muokkaa]

Linux-ydin pitää sisällään palomuurin. Asennuksen jälkeen ei yleensä tarvitse asentaa erillistä palomuuriohjelmaa, sillä nykyaikaisissa jakeluissa on harvoin oletusarvoisesti yhteyksiä vastaanottavia ohjelmia käynnissä. Jos kuitenkin tarvitset ohjelmia, joita varten palomuuriin on avattava portteja, voit tehdä sen Gufw-ohjelmalla. Lisätietoja sivulla Järjestelmän asetukset.

Virustorjunta[muokkaa]

Linuxille ei ole yhtään aktiivisesti leviävää virusta, joten virustorjuntaa ei useimmiten tarvita lainkaan. Avoimen lähdekoodin virustorjuntaohjelmisto ClamAV mahdollistaa virusten etsimisen tiedostoista.

Muista kuitenkin, että Linuxkaan ei anna turvaa esim. netin huijaussivustoille ja tietojen kalastelun sähköposteille, ne toimivat yhtä lailla kaikissa käyttöjärjestelmissä ja selaimissa. Muista myös vastuusi haittaohjelmia mahdollisesti sisältävien tiedostojen levittämisen ehkäisystä eteenpäin – etenkin yritysmaailmassa sähköpostin liitteenä Linux-käyttäjältäkin tulleen, haittaohjelmia sisältävän Word-tiedoston vastaanottaja ei ilahdu koneelleen saamastaan haittaohjelmasta. Siksi Linuxissakin, mahdollisesti haittaohjelmia sisältävien tiedostojen käsittelyssä ja niiden edelleen lähettämisessä, on tunnettava yhtä lailla vastuuta. Lisäksi, Linuxin yleistyessä, kiinnostus haittaohjelmien luomiseen sillekin kasvaa varmasti. Linuxissakin ja sille tehdyissä ohjelmissa on myös puutteita ja tietoturva-aukkoja. Debian-pohjaisissa Linux-jakeluversioissa, kuten Ubuntukin, oli äskettäin korjaamatta yli vuoden SSL-salaukseen liittyvä haavoittuvuus – turhiin harhaluuloihin ja erityisesti huolimattomuuteen ei siis ole aihetta tuudittautua minkään käyttöjärjestelmän, sovellusten ja päivityksistä huolehtimisen kanssa.

Ilmaisesta ja yleisesti käytetystä virustarkistusohjelmasta Avast! Antivirus on myös ilmainen Linux-versio henkilökohtaiseen, ei-kaupalliseen käyttöön (suljetun lähdekoodin ohjelma, minkä vuoksi sitä ei löydy suoraan esim. Ubuntun pakettivarastosta). Sen etuna on laaja ja Windows-version tapaan tiheästi päivittyvä haittaohjelma-tarkistus-tietokanta. Ohjelma ei tarjoa aktiivista virustarkistusta esim. nettiselailussa, mutta sillä voi helposti tarkistaa Linux-koneeltaan esim. netistä ladatut tai sähköpostin liitteinä talletetut tiedostot. Ohjelman virustunnisteet päivitetään ohjelman asetuksen mukaan joko automaattisesti tai käsin ohjelmaikkunalla olevalla toimintopainikkeella, joten niitä ei tarvitse välttämättä ladata joka päivä. Ohjelmassa voi haittaohjelmatarkistuksen tehdä haluamaansa osaan Linux-konettaan (johon käyttäjällä on oikeudet), esim. koko kotihakemisto-kansiopuuhun tai vaikkapa tiettyyn kansioon, johon ladattavia/liitetiedostoja tallentaa.

Muitakin kaupallisia tai ilmaisia, ei avoimen lähdekoodin haittaohjelmatorjunta-sovelluksia Linuxille on tarjolla.

Linuxin haittaohjelmista kannattaa lukea myös tämä Wiki-artikkeli (englanninkielinen)

Kotisivujen tekeminen[muokkaa]

KompoZer on avoimen lähdekoodin vaihtoehto tunnetuille FrontPage- ja Dreamweaver-ohjelmille.


Multimedia[muokkaa]

Musiikin kuuntelu[muokkaa]

Banshee-musiikkisoitin

Banshee on Ubuntun oletusarvoinen musiikkisoitin. Ohjelma ei kuitenkaan toista suoraan asennuksen jälkeen patenttien alaisia musiikkitiedostoja (esimerkiksi mp3 ja wma). Näille tiedostomuodoille saa kuitenkin tuen asentamalla äänikoodekit Ubuntun yhteisön ylläpitämästä ohjelmavarastosta.

Ohjelman ominaisuuksia ovat:

  • musiikin haku ja lajittelu
  • kattava tiedostoformaattituki GStreamer-kehyksen läpi
  • internetradio-tuki
  • soittolistat
  • kappaletietojen käsittely

Lisätietoja:

Videoiden katselu[muokkaa]

Ubuntu 12.04 Totem-videosoitin

Totem on Ubuntun oletusarvoinen videosoitin. Totem ei toista suoraan asennuksen jälkeen patenttien alaisia multimediaformaatteja (esimerkiksi wmv ja mov). Kyseiset mediatiedostot kuitenkin saa näkymään asentamalla videokoodekit yhteisön ylläpitämästä ohjelmavarastosta. Ohjelma osaa myös toistaa internetissä olevat videotiedostot käyttäen Firefox-selaimeen asennettua liitännäistä.

Lisätietoa:

Digikuvat[muokkaa]

Gthumb-kuvakatseluohjelma

Kuvatiedostojen katseluun ja arkistointiin Ubuntun käyttää oletuksen Gthumb-nimistä ohjelmaa. Sen avulla onnistuu kuvien katselun diaesityksenä sekä arkistointi albumeihin ja muokkaamisen perustoiminnot. Ubuntu käyttää Gthumb-ohjelmaa myös kuvien tuontiin digikamerasta.

http://gthumb.sourceforge.net/

Lisää ohjelmia[muokkaa]

Parhaat lähteet Linux-ohjelmiin tutustumiseen ovat GnomeFiles (Gnome-työpöytäympäristöä varten tehdyt ohjelmat) ja KDE-Apps.org (KDE-työpöytäympäristöä varten tehdyt ohjelmat). Myös GetDeb-sivusto tarjoaa paljon erilaisia ohjelmia Ubuntulle. Muista, että voit käyttää myös KDE-ohjelmia Gnome-työpöytäympäristössä ja päinvastoin! Lisäksi Ubuntussa on ilmainen Ubuntun sovellusvalikoima, josta on saatavilla yli 36 000 ilmaista sovellusta.