Wikikirjasto

Tämä on tulostettavaksi tarkoitettu versio kirjasta Ubuntu tutuksi Sivupalkin kohdasta työkalut voit valita tulostettavan version, PDF-tiedostona lataamisen tai OpenDocument Text-tiedostona lataamisen Lisätietoa on sivulla Wikikirjasto:Tulostettava versio.

Sisällysluettelo 1 Tervetuloa tutustumaan Ubuntuun! 1.1 Ubuntu tutuksi 2 I JOHDATUS LINUXIIN 2.1 Mikä on Linux? 2.1.1 Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia 2.1.2 Linux perustuu avoimeen lähdekoodiin 2.2 Jakeluversiot eli distrot 2.3 Työpöytäympäristöt 2.3.1 Gnome 2.3.2 KDE 2.3.3 Xfce 2.3.4 Muut 2.4 Ubuntun esittely 2.5 Lisätietoja Ubuntusta 3 II UBUNTUN KÄYTTÖÖNOTTO 3.1 Linuxin kokeileminen esittely-CD:llä 3.2 Esittely-CD:n hankkiminen 3.3 Linuxin käynnistäminen CD-levyltä 3.4 Ennen asentamista 3.4.1 Huomioitavaa siirryttäessä Microsoft Windowsista 3.4.2 Järjestelmävaatimukset 3.5 Asennuslevyn tekeminen 3.6 Asennusprosessi 3.7 Asennuksen viimeistely 3.8 Aiheesta muualla 4 III PERUSTOIMINNOT TUTUKSI 4.1 Perustoiminnot 4.1.1 Sisäänkirjautuminen 4.1.2 Työpöytä 4.1.2.1 Paneelit ja valikot 4.1.2.2 Työpöytä ja työtilat 4.1.2.3 Työpöydän muokkaaminen 4.1.3 Uloskirjautuminen 4.2 Tiedostonhallinta ja hakemistorakenne 4.2.1 Tiedostoselain 4.2.2 Hakemistorakenne 4.3 Komentorivi 4.3.1 Esimerkkejä komennoista 4.3.2 Oppaita komentorivikäyttöön 4.4 Vertailutaulukko 4.4.1 Toimisto-ohjelmisto 4.4.2 Internet-selain 4.4.3 Sähköposti 4.4.4 Pikaviestintä 4.4.5 Nettipuhelut 4.4.6 IRC 4.4.7 Uutisryhmät 4.4.8 RSS-lukija 4.4.9 P2P-ohjelmat 4.4.10 Kuvankäsittely 4.4.11 Vektorigrafiikka 4.4.12 Sivun taitto 4.4.13 Palomuuri 4.4.14 CD:n ja DVD:n kirjoitus 4.4.15 Virustorjunta 4.4.16 PDF-tiedostot 4.4.17 Kotisivujen tekeminen 4.4.18 Videoiden katselu 4.4.19 Valokuvien katselu ja arkistointi 4.4.20 Tekstieditori, tekstin muokkaus 5 Yleisimpien ohjelmien esittely 5.1 Toimisto-ohjelmistot 5.2 Internet 5.2.1 Selaimet 5.2.2 Sähköposti 5.2.3 Pikaviestintä 5.2.4 Nettipuhelut 5.2.5 IRC (Internet Relay Chat) 5.2.6 RSS-syötteet 5.3 Grafiikka 5.3.1 Kuvankäsittely 5.3.2 Vektorigrafiikka 5.3.3 Sivun taitto 5.4 Tietoturva 5.4.1 Palomuuri 5.4.2 Virustorjunta 5.5 Kotisivujen tekeminen 5.6 Multimedia 5.6.1 Musiikin kuuntelu 5.6.2 Videoiden katselu 5.7 Digikuvat 5.8 Lisää ohjelmia 5.9 Pakettienhallinta 5.10 Ohjelmien asentaminen ohjelmavarastoista 5.10.1 Lisää sovelluksia -työkalu 5.10.2 Pakettienhallintaohjelma 5.11 Ohjelmalähteet ja niiden lisääminen 5.11.1 Ohjelmalähteiden hallinta 5.12 Yksittäisen ohjelmapaketin asentaminen 5.13 Päivittäminen uuteen versioon 5.13.1 Uuden version käyttöönotto päivitystyökalulla 5.14 Ohjelmapakettienhallintaa komentoriviltä 6 Ohjelmat 6.1 Verkko 6.2 Video ja ääni 6.3 Grafiikka 6.4 Toimisto 6.5 Apuohjelmat 6.6 Järjestelmä 6.7 Kehitystyökalut 6.8 Muut 7 IV JÄRJESTELMÄNHALLINTA 7.1 Järjestelmän asetusten muokkaaminen 7.1.1 Järjestelmänhallinnan työkalut 7.1.2 Asetustiedostojen muokkaaminen 7.2 Pääkäyttäjä eli root 7.3 Monta käyttäjää - yksi kone 7.3.1 Käyttäjätilien luominen 7.3.2 Käyttäjien oikeudet ja käyttäjäryhmät 7.4 Fontit 7.5 Näyttö 7.5.1 Resoluutio ja virkistystaajuus 7.5.2 Näytön asetusten uudelleenmäärittely (dpkg-reconfigure) 7.5.3 xorg.conf-tiedoston muokkaaminen 7.6 Tulostimet 7.7 Tietoturva 7.7.1 Palomuuri 7.7.2 Virustorjunta 7.8 Verkko 7.9 Suljetut tiedostomuodot 7.9.1 Ubuntu 9.04 (K)Ubuntu restricted extras 7.10 Multimediakoodekit kuntoon 7.11 DVD-elokuvien katsominen 7.11.1 Vaihtoehtoiset ohjelmat DVD:n katseluun 7.11.2 Multimedia-liitännäisten testaaminen 7.12 Tietoa laitteistosta 7.13 Näytönohjainten suljetut 3D-ajurit 7.13.1 Suositukset 7.13.2 Asentaminen 7.13.2.1 NVIDIA ja näytön tarkkuuden asettaminen 7.14 Langattomat verkkokortit 7.15 Katso myös 8 V PINTAA SYVEMMÄLLE 8.1 Wine 8.2 WineTools 8.2.1 Lataus ja asennus 8.2.2 WineToolsin käyttäminen 8.3 Viimeistely 8.3.1 Päivittäminen 8.3.2 Winecfg 8.3.3 Lopuksi 8.4 Yleisiä ongelmia ja kysymyksiä ratkaisuineen 8.4.1 Kone näyttää pysähtyvän "winecfg":n äänivälilehdelle mentäessä 8.4.2 Menin päivittämään Winen uudempaan versioon ja Explorer, Outlook ja Media Player lopettivat toimimisen 8.4.3 Asennus ei onnistu. Ohjelma ilmoittaa ettei voi asentaa kaikkia osia / ei löydä jotain rekisteristä 8.4.4 Tarvitsen vain Internet Explorerin, mutta en saa sitä toimimaan Winellä 8.4.5 Mistä pääsen muokkaamaan rekisteriä? 8.4.6 Winen pakettivarastojen takia tulee GPG error 8.4.7 Ohjelma X ei toimi, mistä apua? = 8.4.8 Kaupallisia sovelluksia..? 9 VI LISÄTIETOJA 9.1 Siirtyisinkö Linuxiin? 9.1.1 Kenelle Linux sopii? 9.1.2 Nykyinen käyttöjärjestelmäni toimii hyvin. Miksi vaihtaisin Linuxiin? 9.1.3 Jos Linux on niin hyvä kuin väitetään, miksi sitä käytetään niin vähän? 9.1.4 Onko Linuxille olemassa omaa vakavasti otettavaa ohjelmatarjontaa työpöytäkäyttöön? 9.1.5 Voinko käyttää nykyisiä ohjelmiani Linuxilla? 9.1.6 Pystynkö avaamaan ja muokkaamaan muissa käyttöjärjestelmissä tehtyjä tiedostoja Linuxissa? 9.1.7 Voinko siirtää Linuxiin asetuksia ja muita Windows-ohjelmissa olevia tietoja? 9.1.8 Voiko Linuxilla pelata? 9.2 Ubuntu 9.2.1 Mikä on Ubuntu? 9.2.2 Mitä eroa on Ubuntulla, Kubuntulla ja Xubuntulla? 9.2.3 Miksi valitsisin juuri Ubuntun? 9.3 Uuden käyttäjän kysymyksiä 9.3.1 Latasin ohjelman sen kotisivuilta. Miten asennan sen koneelleni? 9.3.2 Mitä ovat pakettivarastot (ohjelmavarastot, pakettilähteet, repositories)? 9.3.3 Asensin ohjelman pakettienhallinnan avulla, mutta en tiedä mihin ohjelma asentui? Missä sijaitsee tiedosto, jonka avulla saan ohjelman käynnistetyksi? 9.3.4 En pysty kuuntelemaan musiikkitiedostojani enkä katselemaan videoita. Voinko toistaa näitä tiedostoja Ubuntussa? 9.3.5 Firefox ei tue Flash-tiedostoja. Miten saan Flashin toimimaan? 9.3.6 Skypea ei löydy Ubuntun ohjelmavarastoista. Miten saan asennettua sen? 9.4 Hyödyllisiä linkkejä 9.4.1 Suomeksi 9.4.2 Englanniksi

Tervetuloa tutustumaan Ubuntuun!

Ubuntu tutuksi

• ...on ensimmäinen suomenkielinen Ubuntua käsittelevä opaskirja
• ...on kirjoitettu Linuxista kiinnostuneille uusille käyttäjille
• ...auttaa siirtymään Windowsista Ubuntuun
• ...on Ubuntun suomalaisen käyttäjäyhteisön kirjoittama

I JOHDATUS LINUXIIN

Mikä on Linux?

Monet saattavat luulla tietävänsä, mikä Linux on. Monet mieltävät sen nörttien jutuksi, vaikeaksi tietojenkäsittelyyn liittyväksi asiaksi. Moni tietää ainakin sen, että Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta, ja että Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti. Moni on myös kuullut puhuttavan, että Linux on aidosti haastanut maailman suurimman ohjelmistoyhtiön Microsoftin. Monista tuntuu kummalliselta, että Linuxia jaetaan ilmaiseksi internetissä ja kuka tahansa voi ladata sen käyttöönsä ja osallistua sen kehittämiseen. Joka tapauksessa Linuxia pidetään usein liian vaikeana ja monimutkaisena käyttöjärjestelmänä tavalliselle tietokoneen käyttäjälle.

Tämän oppaan yhtenä tarkoituksena on murtaa myyttiä siitä, että Linuxin käyttäminen olisi vaikeaa ja se olisi vain asiantuntijoille sopiva käyttöjärjestelmä. Päinvastoin - Linuxin käyttäminen ei ole sen vaikeampaa kuin kilpailevien käyttöjärjestelmien. Lisäksi Linux on erinomaisesti toimiva käyttöjärjestelmä: käyttäjän ei tarvitse huolehtia viruksista tai muista tietoturvauhkista samalla tavoin kuin esimerkiksi Microsoft Windows -käyttäjien. Linuxin lisäksi internetistä voi ladata huikean määrän muitakin vapaita ohjelmia ilmaiseksi.

Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia

Tietoturva

Linuxille ei ole olemassa yhtään aktiivisesti leviävää virusta. Toki Linuxillekin voidaan kirjoittaa viruksia ja haittaohjelmia, mutta käyttöjärjestelmä on rakenteeltaan sellainen, että virusten on vaikeampi levitä kuin Windows-järjestelmissä. Linuxin avoin kehittämismalli takaa myös sen, että tietoturva-aukot korjataan nopeasti ja korjaukset jaetaan käyttäjille yleensä ennen kuin käyttäjät ehtivät kärsiä ongelmista. Toisaalta esimerkiksi heikko salasana tai järjestelmän päivittämättä jättäminen ovat selkeitä uhkia missä tahansa järjestelmässä.

Muista kuitenkin, että Linuxkaan ei anna turvaa esim. netin huijaussivustoille ja tietojen kalastelun sähköposteille, ne toimivat yhtä lailla kaikissa käyttöjärjestelmissä ja selaimissa. Muista myös vastuusi haittaohjelmia mahdollisesti sisältävien tiedostojen levittämisen ehkäisystä eteenpäin - etenkin yritysmaailmassa sähköpostin liitteenä Linux-käyttäjältäkin tulleen, haittaohjelmia sisältävän tiedoston vastaanottaja ei ilahdu koneelleen saamastaan haittaohjelmasta. Siksi Linuxissakin, mahdollisesti haittaohjelmia sisältävien tiedostojen käsittelyssä ja niiden edelleenlähettämisessä, on tunnettava yhtälailla vastuuta. Lisäksi, Linuxin yleistyessä, kiinnostus haittaohjelmien luomiseen sillekin kasvaa varmasti. Linuxissakin ja sille tehdyissä ohjelmissakin on myös puutteita ja tietoturva-aukkoja; avoin lähdekoodi mahdollistaa toisaalta myöskin porsaanreikien löytämisen.

Edullisuus

Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmat, eli vapaat ohjelmat, ovat kenen tahansa vapaasti käytettävissä, muokattavissa ja levitettävissä. Näin Linux-jakelut ja -ohjelmistot ovat vapaasti ladattavissa internetistä. Toki Linux-jakeluita myös myydään perinteisten ohjelmistojen tapaan, mutta yleensä ne ovat huomattavasti edullisempia kilpaileviin käyttöjärjestelmiin verrattuna. Usein niissäkin hinta koostuu pakkauksista, ohjekirjoista ja tukipalveluista eikä itse käyttöjärjestelmästä.

Vakaus

Useimpia tietokoneita vaivaa aika ajoin yksittäisten ohjelmien tai koko järjestelmän kaatuilu. Järjestelmän ydin (Linux, eli kernel) on vakaa ja kaatuu erittäin harvoin. Tietyt ajurit, kuten esimerkiksi suljetut näytönohjainajurit, saattavat aiheuttaa ongelmia järjestelmälle. Linux-järjestelmä voikin olla käynnissä yhtäjaksoisesti kuukausia tai jopa vuosia ilman ongelmia tai tarvetta uudelleenkäynnistämiselle. Tämän vuoksi Linux onkin suosittu käyttöjärjestelmä myös palvelimissa.

Muokattavuus käyttäjän tarpeisiin

Avoimen lähdekoodin kehittämismalliin on aina kuulunut vapaus muokata ohjelmia omaan käyttöön paremmin soveltuvaksi. Muokkaamisen mahdollisuus on olemassa, vaikka ei osaisikaan varsinaisesti ohjelmoida, sillä useimpien ohjelmien asetuksia voi jokainen muokata hyvin pitkälle. Linux-järjestelmässä voi esimerkiksi valita käyttäjälle näkyvän graafisen käyttöliittymän useista eri vaihtoehdoista. Linux toimii hyvin myös monenlaisissa tietokoneissa. Uusien ja tehokkaiden tietokoneiden lisäksi Linuxia voi käyttää myös vanhemmissa ja hitaammissa koneissa. Näin myös vanha, nurkkaan pölyttymään jäänyt tietokone on mahdollista ottaa käyttöön Linuxia käyttämällä.

Helppokäyttöisyys

Linuxin käyttäminen ei ole sen vaikeampaa kuin tutun Windowsin. Netissä surffaaminen tai vaikka tekstinkäsittely sujuu Linuxilla keneltä tahansa siinä missä joko Microsoft Windowsilla tai Applen OS X:llä. Erityisesti ohjelmapakettienhallinta tekee järjestelmän ylläpidosta vaivatonta. Vaikka tietyt asiat eivät toimi samalla tavoin kuin mihin on saattanut tottua Windowsissa tai OS X:ssä, se ei kuitenkaan tee Linuxista vaikeakäyttöistä - kenties jopa päinvastoin.

Tämän oppaan tarkoitus on perehdyttää lukija tuntemaan keskeiset asiat, jotka uuden Linux-käyttäjän on syytä tietää. Kun jaksaa paneutua Linuxin perusasioihin muutaman illan tai yhden viikonlopun, niin huomaa, ettei sen käyttäminen todellakaan ole lainkaan niin vaikeaa kuin usein annetaan ymmärtää.

Lue lisää:

• Siirtyisinkö Linuxiin - FAQ
• Huomioitavaa siirryttäessä Windowsista
• Why Linux is better

Linux perustuu avoimeen lähdekoodiin

Avoimeen lähdekoodiin (open source) perustuvilla ohjelmilla tarkoitetaan ohjelmia, joita saa

1. käyttää vapaasti
2. levittää vapaasti
3. muokata vapaasti.

Perinteisiä, suljettuja ohjelmistoja saa käyttää vain valmistajan asettamien ehtojen mukaan ja niiden eteenpäin levittäminen on kielletty. Lisäksi ohjelmien muokkaaminen paremmin käyttäjän tarpeita vastaavaksi on mahdotonta, sillä ohjelmien pohjana oleva lähdekoodi ei ole vapaasti saatavilla.

Avoin lähdekoodi poikkeaa merkittävästi suljetusta: Avoimet ohjelmistot ovat käyttäjiensä kehittämiä eivätkä kenenkään tiukassa hallinnassa. Niitä saa kopioida ilmaiseksi. Samaa ohjelmaa kehittää suuri joukko yrityksiä ja vapaaehtoisohjelmoijia, joten kehitys ei pysähdy konkurssiin. Mainokset ja kytkykauppa poistetaan välittömästi, koska käyttäjäorganisaatio tai -ohjelmoija voi muokata ohjelmasta halutunlaisen ja levittää puhdistettua versiota eteenpäin.

Avoimet ohjelmistot ovat saaneet viime vuosien aikana paljon suosiota. Tunnetuimpia ovat toimisto-ohjelmisto OpenOffice.org, internetselain Mozilla Firefox sekä Linux-käyttöjärjestelmä. Miljoonien kotikäyttäjien lisäksi myös useat suuret organisaatiot ovat vaihtaneet suljettuja ohjelmistoja avoimiin, näiden joukossa lukuisia julkishallinnon organisaatiota ympäri maailmaa.

Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot ovatkin onnistuneet aidosti haastamaan jopa maailman suurimman ohjelmistovalmistajan, Microsoftin. Useimmat suuret tietotekniikka-alan toimijat, kuten IBM, Novell, Sun, HP sekä Nokia, ovat lähteneet kehittämään avoimia ohjelmistoja ja tarjoavat näihin perustuvia palveluja. Harvoin, jos koskaan, kilpailevat yhtiöt ovat puhaltaneet yhteen hiileen vastaavassa mittakaavassa.

Jakeluversiot eli distrot

Linuxista on useita eri jakeluversiota (=levitysversio, distribuutio, distro). Ei siis ole olemassa yhtä Linuxia, kuten on olemassa Microsoft Windows tai Applen Mac OS ja niiden eri versiot. Useat eri toimijat ovat koonneet oman jakeluversionsa Linuxista ytimen ympärille. Jakeluversiot sisältävät paljon samoja ohjelmia ja näin muistuttavat pitkälti toisiaan. Yhtä jakelua käyttämään oppinut osaa siis mitä todennäköisimmin käyttää myös muitakin jakeluja. Linuxin käyttöä aloittelevan kannattaa kuitenkin valita jokin tunnetuista jakeluista, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota käytön helppouteen. Tunnettuja jakeluja kehittää yleensä suuri joukko ihmisiä, joten ne ovat hyvin ajan tasalla.

Tässä oppaassa käytetään esimerkkinä suosittua Ubuntu-nimistä jakelua ja sen rinnakkaisversioita Kubuntua. Ubuntun ja Kubuntun erona on mukana tuleva apuohjelmavalikoima sekä jakeluiden käyttämä graafinen työpöytäympäristö: Ubuntussa työpöytäympäristönä on Gnome, Kubuntussa KDE ja Xubuntussa Xfce (ei käsitellä tässä oppaassa). Muita sopivia jakeluja uudelle Linux-käyttäjälle ovat mm. OpenSuse, Fedora Mandriva sekä Ubuntuun pohjautuva Mepis.

Työpöytäympäristöt

Windowsista poiketen Linuxin käyttäjällä on mahdollisuus valita graafinen käyttöliittymä useasta eri vaihtoehdosta. Suosituimpia työpöytäympäristöjä ovat Gnome ja KDE. Graafisen käyttöliittymän on tarkoitus helpottaa tietokoneen käyttöä ja siinä esimerkiksi Gnome ja KDE onnistuvat.

On makuasia, kumpaa työpöytäympäristöä pitää parempana. Karkeasti voidaan sanoa, että oletusasetuksin KDE muistuttaa ulkoasultaan Windowsia ja Gnome taas enemmän Applen Mac OS X:n käyttöliittymää. Usein Gnomea pidetään selkeämpänä, kun taas KDE antaa käyttäjälle enemmän valinnanmahdollisuuksia ja muokattavaa. Molemmat työpöytäympäristöt tukevat Linux-järjestelmissä yleistä usean virtuaalityöpöydän samanaikaista käyttöä.

Linuxin ohjelmat on pääsääntöisesti suunniteltu joko KDE:n tai Gnomen kanssa käytettäviksi. Ohjelmia voi kuitenkin käyttää myös vieraassa työpöytäympäristössä: KDE:lle luodut ohjelmat toimivat Gnomessa ja päinvastoin. KDE-ohjelman käyttäminen Gnomessa edellyttää taustalla toimivien KDE-ohjelmakirjastojen asentamista. Nämä kirjastot ladataan muistiin, kun ohjelma käynnistetään. Tällöin saman asian tekeviä kirjastoja saattaa olla keskusmuistissa kaksin kappalein, jonka seurauksena saattaa ilmetä pientä hidastumista. Nykyaikaisissa tietokoneissa on paljon keskusmuistia, joten hidastumista ei yleensä edes havaitse.

Gnome

Gnome-työpöytäympäristössä ohjelmien käynnistäminen tapahtuu Mac OS X:n tapaan näytön vasemmassa yläkulmassa sijaitsevista valikoista. Halutessaan valikot voi kuitenkin siirtää Windowsin tapaan näytön alareunaan. Oletuksena näytön alareunassa näkyy avoimena olevat ohjelmat.

• GNOME tutuksi artikkeli linux.fi-wikissä

KDE

KDE:ssa ohjelmat käynnistetään Windowsin Käynnistä-valikon tapaan ruudun alareunassa olevasta paneelista. Paneeli muistuttaa muutenkin Windowsin vastaavaa. KDE:n ohjelmien käyttöliittymät ovat usein monimutkaisempia kuin Gnomen, mutta niissä on enemmän toimintoja.

• KDE tutuksi artikkeli linux.fi-wikissä

Xfce

Xfce on kevyt työpöytäympäristö, joka muistuttaa Gnomea. Se vie kuitenkin vähemmän keskusmuistia kuin Gnome tai KDE, osin toiminnallisuuden kustannuksella. Xfce sopii esimerkiksi vanhoihin koneisiin tai ihmisille, jotka kaipaavat minimaalisuutta.

Muut

Enlightment ja OpenBox ovat niin sanottuja ikkunointimanagereita, jotka eroavat työpöytäympäristöistä siten, etteivät ne yleensä sisällä käyttäjälle tärkeitä ohjelmia. Ubuntusta on tehty useisiin ikkunointimanagereihin pohjautuvia epävirallisia versioita. Esimerkiksi Enlightenment-ikkunointimanageria käyttävän version nimi on Ebuntu.

Ubuntun esittely

Ubuntu lienee tällä hetkellä kotikäytössä suosituin Linux-levitysversio. Projektin on aloittanut eteläafrikkalainen it-miljonääri Mark Shuttleworth. Varmistaakseen Ubuntun kehittämistyön tulevaisuudessakin Shuttleworth perusti Ubuntu-säätiön ja lahjoitti sille 10 miljoonaa dollaria.

Vanha afrikkalainen sana Ubuntu kuvaa yhteisöllisyyttä, ja se voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle". Ubuntun perusperiaatteita ovat:

• ilmaisuus
• sitoutuminen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja kehittämistapaan
• helppokäyttöisyys
• monikielisyys

Uusi käyttäjä näkee järjestelmästä ensinnä työpöydän. Linuxille on useita eri työpöytäympäristöjä. Ubuntu käyttää oletusarvoisesti Gnome-työpöytäympäristöä. KDE-työpöytäympäristöä suosiville on tarjolla Kubuntu-niminen rinnakkaisversio. Ubuntu ja Kubuntu perustuvat samaan perusjakeluun ja poikkeavat toisistaan vain graafiselta oletuskäyttöliittymältään. Xfce-työpöytäympäristöä käyttävää versiota Ubuntusta kutsutaan Xubuntuksi. Erityisesti koulukäyttöön tarkoitettu Ubuntu-versio kulkee nimellä Edubuntu. Uusi Linux-käyttäjä voi aloittaa tutustumisen Linux-maailmaan esimerkiksi Ubuntusta.

Ubuntu perustuu täysin vapaaseen Debian-jakeluun. Ubuntusta julkaistaan uusia versioita Debiania useammin. Lisäksi Ubuntun tavoitteena on nimenomaan helppokäyttöinen työpöytäkäyttöjärjestelmä. Uusi versio Ubuntusta julkaistaan kuuden kuukauden välein, versionumero ilmaisee suoraan julkaisuajankohdan. Versio 8.04 (Hardy Heron) julkaistiin huhtikuussa 2008 ja versio 9.04 (Jaunty Jackalope) julkaistiin huhtikuussa 2009 . Ubuntun uusin versio 9.10 (Karmic Koala) julkaistiin lokakuussa 2009.

Lisätietoja Ubuntusta

• Ubuntu Suomi -esittely- ja ohjesivusto
• Suomenkielinen Ubuntu-foorumi
• Osuuskunta Sangen Ubuntun esittelysivusto

II UBUNTUN KÄYTTÖÖNOTTO

Linuxin kokeileminen esittely-CD:llä

GNU/Linuxin kokeileminen on nykyään helppoa. Useista jakeluversioista on tarjolla esittely-CD (tai nykyään yhä useammin DVD), joita kutsutaan myös live-CD:iksi. Esittely-CD:ssä kokonainen toimiva Linux-käyttöjärjestelmä on pakattu yhdelle CD-levylle. Tietokone voidaan käynnistää siten, että käyttöjärjestelmä ladataan CD-levyltä sen sijaan, että käynnistettäisiin tietokoneen kiintolevyllä sijaitseva käyttöjärjestelmä (kuten Ubuntu tai Windows). Esittely-CD:ltä käynnistäessä ei tarvitse asentaa tietokoneen kiintolevylle mitään, vaikka useimmiten esittely-CD:t tarjoavat myös asennustoiminnon. Edellä mainituista seikoista johtuen esittely-CD:n kokeileminen on sekä turvallista että helppoa.

Esittely-CD:t sisältävät yleensä graafisen työpöytäympäristön (KDE, Gnome, Xfce) sekä joukon yleisimpiä ohjelmia. Näin ne ovat erittäin käyttökelpoinen tapa tutustua Linuxiin ja siinä toimiviin ohjelmiin. Esittely-CD:tä voikin käyttää aivan kuin normaalisti kiintolevylle asennettua käyttöjärjestelmää. Pitkäaikaista käyttöä varten Linux kannattaa kuitenkin asentaa koneen kiintolevylle, sillä suoraan CD:ltä käytettäessä järjestelmä toimii hitaammin kuin kiintolevyasennus.

Ubuntun 6.06 LTS -version ja sitä uudemmat Ubuntun CD-levyt toimivat sekä esittely- että asennuslevyinä. Ubuntu Desktop-CD onkin hyvä tapa tutustua Linuxiin ja Gnome-työpöytäympäristöön. KDE-työpöytäympäristöön voit puolestaan tutustua Kubuntu-CD:n avulla.

Esittely-CD:n hankkiminen

Nopein tapa saada esittely-CD on ladata levykuva verkosta (vaikkapa Bittorrentilla) ja polttaa se tyhjälle CD-R-levylle. Polttamista varten haetaan ns. levykuvatiedosto. Levykuvatiedosto on kooltaan yleensä noin 700 megatavua, joten levykuvan lataaminen kestää nykyisilläkin verkkoyhteyksillä jonkin aikaa (1 Mbit/s -yhteydellä noin puolitoista tuntia).

Ubuntu Suomen lataussivulla on hyvät opastukset levyn hankintaan internetistä. Voit myös tarkastaa löytyykö levyä juuri sinulle sopivasta kirjastosta. Jos kumpikaan vaihtoehdoista ei ole sinulle sopiva voit myös tilata levyn ilmaiseksi suoraan internetistä.

Levykuvan tiedostopääte on ".iso". Useimmat CD-poltto-ohjelmat osaavat polttaa iso-levykuvatiedostosta valmiin cd-levyn. Ubuntun suomenkielisen yhteisön sivuilla on hyvä ohje levykuvan polttamiseen Microsoft Windows XP:ssä.

Linuxin käynnistäminen CD-levyltä

Kun levykuva on poltettu CD-levylle, pidä levy CD-aseman sisällä ja käynnistä tietokone uudelleen. Kone käynnistyy nyt kyseiseltä CD-levyltä ja Linuxiin tutustuminen voi alkaa. Esittely-CD ei vaikuta muihin koneessa oleviin käyttöjärjestelmiin, kuten esimerkiksi Microsoft Windowsiin. Halutessasi voit myös asentaa Ubuntun tältä levyltä koneellesi pysyvästi joko Microsoft Windowsin rinnalle tai ainoaksi käyttöjärjestelmäksi.

Jos kone ei käynnisty esittely-CD:ltä, on syynä mitä todennäköisimmin tietokoneen ns. BIOS-asetukset. Joko tietokoneen CD:ltä käynnistäminen on estetty tai käynnistyslähdejärjestyksessä CD-/DVD-asema on vasta kiintolevyn jälkeen. Kyseisen asetuksen muuttaminen on helppoa, mutta ole tarkkana, ettet muuta vahingossa muita asetuksia. BIOS-asetuksia pääsee muokkaamaan koneen käynnistymisvaiheessa painamalla jotain tiettyä näppäintä (usein Del tai F1). Näppäin ilmoitetaan näytöllä yleensä tietokoneen käynnistyksen yhteydessä. Lisätietoja BIOS-asetuksista löydät tietokoneesi käyttöohjeista.

Lisätietoja:

• Ohje levykuvan kirjoittamiseen

Ennen asentamista

Varmista että sinulla on olemassa ajan tasalla olevat varmuuskopiot kiintolevyllä olevista tärkeistä tiedostoistasi!

Huomioitavaa siirryttäessä Microsoft Windowsista

Linux toimii hyvin useimmissa nykyaikaisissa PC-tietokoneissa, mutta joidenkin lisälaitteiden kanssa voi olla ongelmia. Monet valmistajat eivät noudata alan standardeja laitteissaan eivätkä julkaise laiteajureista Linux-versioita saati tietoja siitä, kuinka laitteet toimivat, jotta aktiivinen Linux-yhteisö voisi tehdä ajurit. Tällaisia laitteita ovat muun muassa:

• joidenkin kannettavien tietokoneiden WLAN-kortit ja nukkumisominaisuudet
• jotkin uusimmat emolevyt, joiden piirisarjoille ei ole vielä Linux-tukea
• sisäiset ADSL-modeemit
• vain Microsoft Windows -käyttöjärjestelmille tarkoitetut tulostimet (= joissa ei itsessään ole älyä vaan tulosteiden käsittely hoidetaan tietokoneessa ajurin avulla)
• jotkin skannerit

Näytönohjaimet toimivat yleensä hyvin. 3D-ominaisuudet ovat kuitenkin toistaiseksi paremmin tuettuja Nvidian kuin ATI:n piireihin perustuvissa näytönohjaimissa. Nvidian Linux-ajureita pidetään yleensä ATI:n vastaavia laadukkaampina, mutta toisaalta vain ATIn näytönohjaimille kehitetään 3D-tukeakin sisältäviä avoimen lähdekoodin ajureita. ATI:n ja Nvidian näytönohjainajurit ovat harvoja suljettuja komponentteja nykyaikaisessa Linux-järjestelmässä. ATI:n omistajilla on enemmän toivoa siitä, että heidän ei tarvitse tulevaisuudessa olla riippuvaisia korttivalmistajan tarjoamasta tuesta.

Oletuksena Ubuntussa käytetään vain avoimia ajureita. Suljetut valmistajien tarjoamat, mutta paremman 3D-tuen tarjoavat ajurit pitää asentaa erikseen siihen soveltuvalla ohjelmalla.

Uutta laitteistoa ostettaessa kannattaa siis tarkistaa osien Linux-yhteensopivuus ja ajurien saatavuus.

Yhteensopivuutta kannattaa kokeilla esimerkiksi ns. live-CD:llä, joka käynnistää Ubuntun CD-levyltä ilman asennusta. On kuitenkin syytä huomata, että live-CD voi toimia erittäin hitaasti pienillä (ja suuremmillakin) muistimäärillä, joten siitä ei saa oikeaa kuvaa käyttöjärjestelmän nopeudesta.

Lisätietoja:

• Suositeltavat laitteistoratkaisut (Linux.fi)
• Ubuntun laitteistotuki (eng.)
• WLAN ja Ubuntu (eng.)
• WLAN-apua suomeksi (Linux.fi)
• Tietoa tulostimien Linux-yhteensopivuudesta (eng.)
• Tuetut skannerit [eng.)
• Ubuntu ja kannettavat (eng.)
• USB-laitteet Linuxissa (eng.)

Järjestelmävaatimukset

Ubuntun asentaminen on mahdollista vanhaankin tietokoneeseen. Käytännössä graafisen Gnome-työpöytäympäristön sujuva käyttö vaatii vähintään 128 megatavua keskusmuistia. Suositeltava vähimmäismuistimäärä on 256 megatavua. Mitä enemmän muistia koneessa on, sitä nopeammin järjestelmä toimii.

Prosessorin nopeus on hyvä olla vähintään 700 MHz.

Kiintolevytilaa Ubuntulle on syytä varata vähintään viisi gigatavua.

Vanhempiin ja hitaimpiin koneisiin kannattaa asentaa Ubuntun kevyempi versio Xubuntu, jossa käytetään Xfce-työpöytäympäristöä. Lisäksi vanhoja tietokoneita varten on suunnattu tiettyjä Linux-jakeluita (esimerkiksi Puppy, Damn Small Linux, DeLi linux, Vector Linux ja Zenwalk), joihin kannattaa tutustua.

Asennuslevyn tekeminen

Ennen asentamista tulee hankkia asennuslevy. Tähän on useita vaihtoehtoisia tapoja:

• Lataa tiedot netistä ja polta CD-levylle. (Tähän tarvitset polttavan CD-aseman, tyhjän CD-R- tai CD-RW-levyn, CD-poltto-ohjelman (esim. Nero) sekä internet-yhteyden ja tyhjää kiintolevytilaa, jotta voit ladata Ubuntun CD-kuvan internetistä.)
  1. Netistä ladataan ns. levykuvatiedosto (eli .iso-tiedosto), joka sisältää asennettavat tiedostot. Levykuvan voit ladata vaikkapa Ubuntu Suomen lataussivulta. Levykuvatiedosto on kooltaan yleensä noin 700 megatavua, joten levykuvan lataaminen kestää nykyisilläkin verkkoyhteyksillä jonkin aikaa (1 Mbit/s -yhteydellä noin puolitoista tuntia).
  2. Polta lataamasi .iso-tiedosto CD-levylle. Ubuntu Suomen sivuilla on ohje levykuvan polttamiseen Microsoft Windows XP:ssä.
• Valmiin asennuslevyn hankkiminen
  1. Asennuslevy saattaa löytyä sinulle sopivasta kirjastosta. Asian voit tarkistaa täältä.
  2. Ubuntu-levy on mahdollista tilata netistä.

Hankittuasi asennuslevyn voit kokeilla Ubuntua tai asentaa sen tietokoneellesi.

Asennusprosessi

Ubuntu Suomen kotisivuilla on yksityiskohtainen suomenkielinen Ubuntu-asennusohje. Pääpiirteissään asentamiseen kuuluu seuraavat vaihteet:

1. Varmista ennen asennusta, että sinulla on olemassa ajan tasalla olevat varmuuskopiot tärkeistä kiintolevyllä olevista tiedostoista.
2. Käynnistä tietokoneesi asennuslevyltä.
3. Siirry valikossa nuolinäppäimillä kohtaan "Asenna Ubuntu" ja seuraa asennusohjelman ohjeita.
4. Riippuen koneesi nopeudesta saat Ubuntun käyttöösi 15-45 minuutin kuluttua.

Asennuksen viimeistely

Asennuksen yhteydessä Ubuntun mukana tulee vain vapaita ohjelmia. Useimmat käyttäjät haluavat kuitenkin käyttöönsä myös monia ei-vapaita ohjelmia, kuten RealPlayerin, Java- ja Flash-tuen selaimeen tai tuen näytönohjaimen 3D-toiminnoille. Monet haluavat myös käyttää erilaisia ei-vapaita tiedostomuotoja, kuten mp3, avi ja wmv.

Asennuksen viimeistely kannattaa suorittaa seuraavassa järjestyksessä:

1. Tutustu Ubuntun ohjelmapakettienhallinnan toimintaan. Tämän ymmärtäminen on tärkein yksittäinen asia, joka Microsoft Windowsista siirtyjän tulee sisäistää. Ubuntussa ohjelmia ei haeta eri puolilta internetiä, vaan käytetään käyttöjärjestelmän omia ohjelmavarastoja. Tämä auttaa suojautumaan haittaohjelmilta.
2. Ota käyttöön lisää pakettivarastoja, jotta voit asentaa myös ei-vapaita ohjelmapaketteja.
3. Asenna ohjelmapaketit, jotka mahdollistavat suljettujen tiedostomuotojen käytön.
4. Jos sinulla on Nvidian tai ATI:n piirillä varustettu näytönohjain, voit asentaa ohjaimelle 3D-ajurit.

Huomaa kuitenkin, että kohdat kolme ja neljä tarvitsevat toimivan internet-yhteyden.

Aiheesta muualla

• Ubuntun asentaminen (englanniksi)

III PERUSTOIMINNOT TUTUKSI

Perustoiminnot

Sisäänkirjautuminen

Tietokoneen käynnistymisen jälkeen avautuu ensimmäisenä näkyville sisäänkirjautumisruutu. Kirjaudu sisään järjestelmään syöttämällä käyttäjätunnus ja salasana.

Ota huomioon, että käyttäjänimi tulee kirjoittaa kokonaan pienillä kirjaimilla. Muista, että salasanassa isot ja pienet kirjaimet katsotaan eri kirjaimiksi.

Työpöytä

Paneelit ja valikot

Ubuntu Ubuntun työpöydällä on Microsoft Windowsista poiketen paneelit sekä alhaalla että ylhäällä. Yläpaneelissa sijaitsevat valikot ja alhaalla olevassa näkyvät avoinna olevat ohjelmat. Lisäksi yläpaneelin oikeassa ylänurkassa sijaitsevat kello ja ns. ilmoitusalue. Alapaneelin oikeassa reunassa on työtilanvaihdin. Yläpaneelissa on kolme valikkoa: Sovellukset-valikon kautta saat käynnistettyä sovellusohjelmia. Ne on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan alavalikkoihin, kuten Grafiikka, Internet, Toimisto jne. Sijainnit-valikon kautta pääset tarkastelemaan mm. omaa kotihakemistoasi, asiakirjojasi sekä eri levyosioita. Tästä valikosta löytyy myös työkalu tiedostojen etsimiseen. Järjestelmä-valikko pitää sisällään ohjelmat Ubuntun asetusten muokkaamiseen ja järjestelmänhallintaan. Paneeleja voi muokata pitkälti haluamakseen. Niihin voi lisätä ohjelmien käynnistyskuvakkeita ja erilaisia toimintoja eli sovelmia (appletteja). Voit muuttaa myös paneelien lukumäärää, kokoa ja paikkaa. Paneelin asetuksiin pääset napsauttamalla hiiren oikeaa painiketta paneelin päällä.

Kubuntu Kubuntun työpöydän asettelu on tuttu kaikille Windowsia käyttäneille. Ruudun alareunassa on paneeli, jossa olevasta K-valikosta käynnistetään ohjelmat. Lisäksi paneelissa näkyvät sovelluksien käynnistyskuvakkeet, käynnissä olevat ohjelmat sekä työtilanvaihdin. Paneelin oikeassa reunassa sijaitsee ns. ilmoitusalue ja kello. K-valikossa ohjelmat on jaoteltu niiden käyttötarkoituksen mukaan. K-valikon kohdasta System Settings avautuvat Kubuntun järjestelmänhallinnan työkalut. Kubuntun paneeliin voi lisätä itse toimintoja, kuten käynnistyskuvakkeita ja pieniä sovelmia. Paneeleja voi myös lisätä ja niiden kokoa ja paikkaa voi muuttaa haluamakseen. Kubuntun käyttämä KDE-työpöytäympäristö antaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia työpöydän ja paneelien muokkaukseen. Paneeleja pääsee muokkaamaan napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä paneelin päällä.

Työpöytä ja työtilat

Paneelien ulkopuolella oleva alue on työpöytää. Työpöydälle voit lisätä tiedostoja ja ohjelmien käynnistimiä. Nämä näkyvät kuvakkeina. Myös työpöydän taustakuvan voi vaihtaa haluamakseen. Näitä toimintoja pääset tekemään napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä työpöydällä.

Työpöydän sisältö näkyy myös hakemistona omassa kotihakemistossasi. Hakemisto on nimeltään Desktop.

Ubuntu Pääset tarkastelemaan työpöytääsi hakemistona valitsemalla Sijainnit-valikosta Työpöytä.

Kubuntu Pääset tarkastelemaan työpöytääsi hakemistona käynnistämällä tiedostoselaimen ja katselemalla kotihakemistossasi hakemistoa Desktop.

Ubuntun työpöydällä on oletusarvoisesti käytössä kaksi työtilaa. Työtilojen avulla saat lisää tilaa työpöydällesi. Voit pitää samanaikaisesti avoinna useiden ohjelmien ikkunoita ja liikkua työtilasta toiseen.

Ubuntu Pääset liikkumaan työtilojen välillä alapaneelin oikeassa reunassa sijaitsevalla työtilanvaihtimella.

Kubuntu Pääset liikkumaan työtilojen välillä paneelin työtilanvaihtimella.

Työpöydän muokkaaminen

Voit muokata työpöytääsi monipuolisesti. Ulkoasua voi vaihtaa erilaisilla teemoilla, jotka muokkaavat ikkunoiden ulkoasua ja kuvakkeita.

Ubuntu Teemoja pääset vaihtamaan valitsemalla Järjestelmä -> Asetukset -> Ulkoasu. Uusien teemojen lataaminen onnistuu helposti jos olet asentanut Gnome Art -ohjelman (Järjestelmä -> Asetukset -> Art Manager).

Kubuntu Pääset muokkaamaan työpöytäsi ulkoasua valitsemalla K-valikosta System Settings ja avaamalla kohdan Appearance. Xubuntu Pääset vaihtamaan työpöydän teemoja valitsemalla Applications -> Asetukset -> Käyttöliittymän asetukset.

• Kuvakaappauksia Ubuntun käyttäjien työpöydistä

Uloskirjautuminen

Ubuntu Pääset kirjautumaan järjestelmästä ulos valitsemalla Järjestelmä -valikosta Poistu. Avautuvasta ikkunasta voit valita haluatko kirjautua ulos, sammuttaa tietokoneen vai käynnistää sen uudelleen.

Kubuntu Pääset kirjautumaan järjestelmästä ulos valitsemalla K-valikosta Kirjaudu ulos. Avautuvasta ikkunasta voit valita haluatko kirjautua ulos, sammuttaa tietokoneen vai käynnistää sen uudelleen.

Tiedostonhallinta ja hakemistorakenne

Tiedostoselain

Tiedostoja hallitaan tiedostoselain-ohjelmalla. Tiedostoselaimella voit tehdä tiedostonhallinnan perustoimintoja, kuten kopioida, siirtää, uudelleennimetä ja poistaa tiedostoja sekä kansioita (hakemistoja).

Ubuntu Ubuntussa tiedostonhallinta hoituu Nautilus-nimisellä ohjelmalla.

Kubuntu Kubuntussa tiedostonhallinta hoituu Dolphin-nimisellä ohjelmalla.

Hakemistorakenne

Ubuntun uudelle käyttäjälle hakemistorakenne saattaa aiheuttaa alkuhankaluuksia, sillä hakemistorakenne poikkeaa Microsoft Windowsin vastaavasta merkittävästi. Suurin ero on siinä, että Linuxissa ei ole erillisiä levytunnuksia (a:, c:, d: jne.) levykeasemalle, kiintolevyn osioille, CD-/DVD-asemalle tai USB-tikulle. Kaikki laitteet näkyvätkin yhdessä ja samassa hakemistorakenteessa.

Tärkeimmät hakemistot useimmille käyttäjille ovat:

/media

Tämän hakemiston alla näkyvät koneeseen liitetyt ulkoiset tallennusvälineet kuten ulkoiset kovalevyt, CD-/DVD-asemat, USB-tikut ja digikamerat.

Esimerkiksi:

/media/floppy – levykeasema

/media/hda5 – ensimmäisen kiintolevyn viides osio

/media/hdb1 – toisen kiintolevyn ensimmäinen osio

/media/windows – kiintolevyn Windows-osio

/media/cdrom – CD-asema

/media/usbdisk – USB-tikku (irrotettava taltio)

Levykkeitä, CD:tä ja USB-muisteja käytettäessä niiden kuvakkeet näkyvät työpöydällä. On syytä muistaa, että ne on aina irrotettava järjestelmästä, ennen kuin otat levyn pois levyasemasta tai USB-tikun USB-portista. Tämä tapahtuu napsauttamalla hiiren oikealla painikkeella kuvakkeen päällä ja valitsemalla "Irrota taltio".

/home

Täällä sijaitsevat käyttäjien kotihakemistot.

Esimerkiksi:

/home/mikkohuo – käyttäjän mikkohuo kotihakemisto

/home/aatu – käyttäjän aatu kotihakemisto

/home/käyttäjätunnus/Documents

Tämä hakemisto on varattu käyttäjän työtiedostoille ja vastaa Windowsin 'Omat tiedostot' -kansiota

/usr/bin

Ubuntun pakettienhallinta sijoittaa tähän hakemistoon ohjelmien käynnistystiedostot.

Esimerkiksi:

/usr/bin/mozilla-firefox – käynnistää Firefox-selaimen

/usr/bin/totem – käynnistää Totem-elokuvasoittimen

/etc

Hakemisto ohjelmien asetustiedostoille.

Esimerkiksi:

/etc/apt/sources.list – tiedosto johon on määritelty käytettävissä olevat ohjelmavarastot

/etc/X11/xorg.conf – näytön toimintaan liittyvä asetustiedosto

HUOM!

Tavallisen käyttäjän oikeuksilla voi muokata tiedostoja vain omassa kotihakemistossa (/home/käyttäjätunnus), levykeasemassa (/media/floppy) ja USB-laitteella (/media/usbdisk). Asetustiedostojen (/etc) muokkaamiseen tarvitaan pääkäyttäjän oikeudet, ne saadaan käyttöön komentokohtaisesti lisäämällä komennon eteen sudo (vain päätteessä käytettävät ohjelmat) tai gksudo (graafiset ohjelmat).

Sudon käyttöoikeus on oletuksena vain admin-ryhmän jäsenillä. Ubuntun asennuksen yhteydessä ensimmäisenä luotu käyttäjätunnus liitetään tähän ryhmään. Sudo-salasana on sama, jolla kirjauduit järjestelmään, toisin sanoen oma salasanasi.

Esimerkiksi:

gksudo gedit /etc/apt/sources.list

Microsoft Windowsissa ohjelmat asennetaan yhteen hakemistoon, yleensä joko 'Ohjelmatiedostot'- tai 'Program files' -hakemistoihin. Linuxissa paketinhallinnalla asennettujen ohjelmien tiedostot sen sijaan sijaitsevat useissa eri hakemistoissa. Tämän vuoksi ohjelmien asentaminen ja poistaminen tulee tehdä pakettienhallinnan avulla aina kun se vain on mahdollista.

Tarkemmin Linuxin hakemistorakenteeseen voit tutustua Linux.fi-wikin artikkelissa Linuxin hakemistorakenne.

Komentorivi

Ubuntua voi käyttää myös komentoriviltä, jota kutsutaan myös komentokehoitteeksi. Komentorivillä järjestelmää ohjataan kirjoittamalla yksittäisiä käskyjä. Tämä onkin usein erittäin tehokas ja nopea tapa käyttää Ubuntua, mutta vaatii pientä opettelua ja totuttelua graafisiin käyttöliittymiin tottuneelle. Joissain ongelmanratkaisutilanteissa saattaa komentorivikäyttö olla ainoa vaihtoehto jos esimerkiksi graafinen käyttöliittymä ei jostain syystä käynnisty.

Ubuntu Pääte-ohjelma käynnistyy valitsemalla Sovellukset -> Apuohjelmat -> Pääte.

Kubuntu Pääte-ohjelman käynnistyy valitsemalla K-valikosta kohdasta Järjestelmä -> Konsole

Esimerkkejä komennoista

ls - Antaa listauksen hakemiston tiedostoista

ls -l - Antaa yksityiskohtaisen listauksen hakemiston tiedostoista

cd Documents - Siirrytään hakemistoon Documents

cd ~ - Siirrytään käyttäjän kotihakemistoon

cd - Siirrytään käyttäjän kotihakemistoon

cd .. - Siirrytään yläkansioon (huom välilyönti ennen pisteitä!)

mv *.pdf ~/tekstit - Siirtää kaikki hakemiston pdf-tiedostot kotihakemistosi /tekstit -kansioon

sudo apt-get install firefox - Asentaa ohjelman Mozilla Firefox

Oppaita komentorivikäyttöön

Linuxin komentorivikäyttöön löytyy monia hyviä oppaita:

• Linux.fin artikkeli Komentorivin perusteet
• Ubuntu Suomen 'tärkeimmät komennot'
• Tapani Räikkösen artikkeli Konsoli ja sen tehokas käyttö

Vertailutaulukko

Linuxille on olemassa hyvin monipuolista ohjelmatarjontaa useimpiin tarpeisiin. Taulukossa ohjelmat on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan. Ensimmäisessä sarakkeessa on mainittu yleisin Windows-ohjelma, toisessa Ubuntun oletusohjelma ja kolmannessa Kubuntun oletusohjelma. Viimeiseen sarakkeeseen on listattu muita ohjelmavaihtoehtoja, joita voit asentaa järjestelmääsi pakettienhallinnan avulla. Voit myös käyttää Kubuntun oletusohjelmia Ubuntussa ja päinvastoin.

Xubuntu linuxiin suositellaan kevyempiä, GTK+-pohjaisia sovelluksia. Luettelon Xubuntuun suositeltavista sovelluksista löydät sivulta Xubuntun ohjelmat.

	Windows	Ubuntun oletusohjelma	Kubuntun oletusohjelma	Muita Linux-ohjelmia
Toimisto-ohjelmisto Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta Esitysgrafiikka Tietokanta Julkaisu	Microsoft Office: Word Excel Powerpoint Access Publisher	OpenOffice.org: Writer Calc Impress Base	OpenOffice.org: Writer Calc Impress Base	Gnome-Office KOffice gNumeric Abiword
Internet-selain	Microsoft Internet Explorer Mozilla Firefox Opera Safari for Windows Google Chrome	Mozilla Firefox	Konqueror	Chromium Opera Epiphany Dillo Links Google Chrome W3m
Sähköposti	Outlook Express Outlook Eudora Mozilla Thunderbird	Evolution	Kmail/Kontact	Mozilla Thunderbird Sylpheed Mutt Pine
Pikaviestintä	MSN Messenger ICQ Trillian Miranda IM OpenWengo Pidgin	Empathy	Kopete	GnomeICU Kmess licq aMSN Alicq sim OpenWengo
Nettipuhelut	Skype MSN Messenger Ventrilo OpenWengo Gizmo			Skype OpenWengo Linphone KPhone Gizmo Twinkle
IRC	mIRC X-Chat Opera	Empathy	Quassel IRC	irssi KVirc BitchX WeeChat ircII Opera
Uutisryhmät	Outlook Express Forté Agent Pan Mozilla Thunderbird XanaNews			KNode/Kontact Pan Mozilla Thunderbird KLibido Slrn Tin trn
RSS-lukija	Feedreader Sharpreader Opera		Akregator	Straw Blam Mozilla Thunderbird Opera
P2P-ohjelmat	Azureus µtorrent Emule / Edonkey DC++ / RevConnect	Transmission	KTorrent	aMule Azureus LinuxDC++ KMLDonkey Deluge
Kuvankäsittely	Photoshop Paint Shop Pro Gimp PhotoFiltre	Gimp	Krita	Gimpshop LightZone
Vektorigrafiikka	Illustrator Corel Draw FreeHand Inkscape	OpenOffice.org Draw	OpenOffice.org Draw	Inkscape Sodipodi Xara Xtreme
Sivun taitto	InDesign Pagemaker			Scribus
Palomuuri	Windowsin oma (Vista) F-Secure ZoneAlarm Kerio	Osa järjestelmän ydintä	Osa järjestelmän ydintä	Gufw Firestarter Guarddog KMyFirewall
CD:n ja DVD:n kirjoitus	Nero Deep Burner	Brasero	K3b	Nautilus GnomeBaker
Virustorjunta	F-Secure Norton antivir avast! AVG	periaatteessa ei tarvetta (Linuxin käytön yleistyessä tilanne voi muuttua) Netistä ladatut ja sähköpostilla saadut tiedostot hyvä tarkistaa esim. Avast!:lla, ainakin jos lähetät niitä eteenpäin. Linuxkaan ei suojaa urkintasähköposteilta eikä web-sivuhuijauksilta!	periaatteessa ei tarvetta (Linuxin käytön yleistyessä tilanne voi muuttua) Netistä ladatut ja sähköpostilla saadut tiedostot hyvä tarkistaa esim. Avast!:lla, ainakin jos lähetät niitä eteenpäin. Linuxkaan ei suojaa urkintasähköposteilta eikä web-sivuhuijauksilta!	ClamAV avast! (http://www.avast.com/eng/download-avast-for-linux-edition.html) F-Secure (http://www.f-secure.com/products/fsavcsl.html)
PDF-tiedostot	Adobe Reader Foxit Reader	Evince	Okular	Adobe Reader ePDFViewer gv xpdf
Kotisivujen tekeminen	Dreamweaver Frontpage NVU KompoZer			NVU KompoZer Bluefish Quanta Emacs
Videoiden katselu	Windows Media Player Realplayer PowerDVD BS Player VLC Media Player Classic	Totem	Dragon Player	xine Realplayer MPlayer / KMplayer / GMplayer / SMPlayer VLC
Valokuvien katselu ja arkistointi	ACDSee Picasa2	F-spot	Gwenview Digikam	GThumb GQview KPhotoAlbum Picasa
Tekstieditori, tekstin muokkaus	Notepad WordPad	Gedit	Kate	KWrite Nano Pico Joe Zile Vim / gvim / nvi Emacs Mousepad Leafpad

Yleisimpien ohjelmien esittely

Toimisto-ohjelmistot

Microsoft Officea vastaava toimisto-ohjelmisto Ubuntussa on OpenOffice.org. OpenOffice perustuu avoimeen lähdekoodiin ja se pitää sisällään hyvin pitkälle samat toiminnot kuin Microsoftin toimisto-ohjelmisto. OpenOffice on viime aikoina saanut jalansijaa paljon myös yrityksissä ja julkishallinnossa ympäri maailmaa. Siitä on olemassa versiot myös Microsoft Windows -käyttöjärjestelmille ja Mac OS X:lle.

OpenOfficeen siirtyminen on helppoa Microsoft Officeen tottuneelle, sillä sen käyttöliittymä on hyvin samanlainen. OpenOffice tukee osittain Microsoft-ohjelmien suljettuja tiedostomuotoja. Word-tiedostojen käyttö onnistuu parhaiten, sen sijaan excel- ja powerpoint-tuki on puutteellisempi ja VBA-makrot eivät toimi. Vanha OpenOffice.org 2-versio ei osaa käsitellä Office2007:n openXML talletusmuotoja .docx, .xlsc jne, mutta OpenOffice.orgin kolmanteen versiosioon on tukea tullut jonkin verran.

OpenOffice.org sisältää seuraavat osat:

• OpenOffice.org Writer - tekstinkäsittely
• OpenOffice.org Calc - taulukkolaskenta
• OpenOffice.org Draw - vektorigrafiikka
• OpenOffice.org Impress - esitysgrafiikka
• OpenOffice.org Formula - matemaattiset kaavat
• OpenOffice.org Base - tietokantaohjelma

OpenOffice sisältää myös WWW-editorin ja tuen tietokantayhteyksille.

OpenOffice käyttää oletuksena OpenDocument-standardin mukaista tiedostomuotoa. Muun muassa Euroopan unionin komissio suosittelee tämän tiedostomuodon käyttämistä, ja monet suuret ohjelmistoalan yritykset tukevat sen leviämistä. Nykyiset ongelmat käytännön dokumenttistandardiksi aikojen saatossa muodostuneiden office-dokumenttien kanssa hidastavat ja hankaloittavat kuitenkin käyttöä. Office:een on saatavilla Microsoftin sivuilta lisäosat, joilla Officessa voidaan osittain avata käsittelyyn OpenOffice.org:lla sen odf-tiedostomuotoon talletettuja dokumentteja. Officen versiota 2007:ta seuraavaan versioon on lupailtu tukea odf-tiedostomuodolle.

Voikko-niminen ohjelmisto mahdollistaa suomen kielen oikoluku- ja tavutustoiminnon kytkemisen OpenOfficeen ja moniin muihin ohjelmiin. Voikosta on olemassa valmiit asennuspaketit Ubuntulle, joten sen käyttöönotto on helppoa.

OpenOfficelle on saatavilla laadukkaita suomenkielisiä ohjeita. Näistä kannattaa tutustua erityisesti Oikeusministeriön julkaisemaan kysymysten ja vastausten käsikirjaan sekä Pohjois-Satakunnan alueopiston julkaisemaan pikaoppaaseen. Myös Oikeusministeriön OpenOffice-pilotoinnin loppuraportti antaa hyvän kuvan ohjelmiston mahdollisuuksista.

Internet

Selaimet

Ubuntussa oletusarvoinen internet-selain on Mozilla Firefox. Selaimen ominaisuuksia on helppo lisätä laajennusosien avulla ja niitä onkin saatavilla runsaasti. Kokeile esimerkiksi seuraavia:

• Adblock - Estää mainosten näkymisen
• Fasterfox - Nopeuttaa selausta
• StumbleUpon - Auttaa jakamaan mieluisia internetsivuja ystäviesi kanssa
• All-in-One gestures - Lisää hiirieleet selaimeen
• Tabbrowser preferences - Auttaa välilehtien hallinnassa

Lue lisää:

• http://www.mozilla.fi
• https://addons.mozilla.org/

Periaatteessa myös Internet Explorer 6 voidaan asentaa Linuxiin Winen avulla. Tämä ei kuitenkaan ole yleensä suositeltavaa.

• Ubuntu tutuksi/Wine (asenna Wine ja IEs4Linux)

Sähköposti

Evolution on sähköpostiohjelmisto, joka muistuttaa läheisesti Microsoft Outlookia. Ohjelmaan sisältyy mm. helppokäyttöinen roskapostien hallinta, tehokas sisäänrakennettu postien hakutoiminto, sisäänrakennettu postien salaaminen GPG-salausavaimella, tehtävälista ja kalenteri.

Evolution tukee myös yrityksissä laajasti käytettyjä Exchange 2000/2003- ja GroupWise-palvelinsovelluksia.

Lisäksi Evolution integroituu:

• Gnome-paneeliin näyttäen ajankohtaiset kalenteritapahtumat ja saapuvat sähköpostit.
• Pidgin-pikaviestinohjelmaan lisäten kyseisen ohjelman ystävät sähköpostin yhteystietoihin.
• Planner-projektiohjelmaan synkronoidakseen kalenterit sähköpostiohjelman kanssa.

Lue lisää:

• http://www.gnome.org/projects/evolution/

Pikaviestintä

MSN Messengerin ja ICQ:n käyttöön tottuneille löytyy ohjelmat myös Linuxista. Pidgin, entinen Gaim, tukee useita eri pikaviestistandardeja. Pidgin tukee useita samanaikaisia pikaviestiyhteyksiä, eli sen avulla voi käyttää esimerkiksi MSN Messengeriä ja ICQ:ta samanaikaisesti. Pidginin tukemat pikaviestinstandardit ovat AIM, ICQ, MSN Messenger, Yahoo, IRC, Jabber, Gadu-Gadu, SILC, Novell GroupWise Messenger, Lotus Sametime ja Zephyr.

Pidgin-pikaviestimen ominaisuuksia ovat mm:

• Tiedostonsiirto keskustelijoiden välillä
• Buddy Pounce, joka ilmoittaa ystävien tekemistä toimista (mm. saapuminen, poistuminen ja viestin kirjoittaminen)
• Kirjoituksen oikoluku
• Välilehditetyt keskusteluikkunat

Pidginiä vastaava ohjelma Kubuntussa on Kopete (joka toimii ja jonka voi asentaa mainiosti myös Ubuntussa).

Hyvin paljon MSN Messengerin kaltainen pikaviestinohjelma Linuxille on aMSN, jossa on tuki mm. webbikameralle.

Lue lisää:

• http://www.pidgin.im/
• http://kopete.kde.org/
• http://www.amsn-project.net/

Nettipuhelut

Nettipuhelut (VoIP eli Voice over Internet Protocol) ovat viime aikoina tulleet hyvin suosituiksi. Yleistynyttä SIP-standardia tukevia ohjelmia Ubuntussa ovat mm. Ekiga, Kphone ja Twinkle. Suositusta nettipuhelinohjelmasta Skypesta on myös Linux-versio. Skype ei tue SIP-standardia, joten sillä voi soitella nettipuheluja vain toisille Skypen käyttäjille.

IRC (Internet Relay Chat)

IRC mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun muiden internet-käyttäjien välillä ja onkin varsin suosittu viestintämenetelmä niin nuorten kuin varttuneimpienkin keskuudessa. Ubuntussa on valmiina X-Chat Gnome -ohjelma, jolla pääsee helposti ja nopeasti keskustelemaan halutuille kanaville. Myös Pidgin-pikaviestinohjelmalla voi käyttää IRC:tä.

Kubuntun IRC-ohjelma on Quassel IRC.

Suomenkielisen Ubuntu-yhteisön IRC-keskustelukanavat:

• #ubuntu-fi (Freenode / irc.freenode.org)
• #kubuntu-fi (Freenode / irc.freenode.org)
• #ubuntu.fi (IRCnet)
•  !kubuntu.fi (IRCnet)

Lue lisää:

• http://www.xchat.org/
• http://quassel-irc.org/

RSS-syötteet

RSS-uutistenlukijaohjelmalla voi seurata monia RSS-syötteitä samanaikaisesti ja kullekin syötteelle voi asettaa omia ominaisuuksia noutoväleille, arkistoinnille jne. Ohjelma pienenee nätisti ikoniksi odottelemaan uusia viestejä - ja näyttääkin ikonissaan koko ajan uusien viestien lukumäärän. Ubuntussa RSS-syötteitä luetaan Liferea-nimisellä ohjelmalla. Kubutun vastaava ohjelma on Akregator.

Lue lisää:

• Liferean kotisivu
• Akregatorin kotisivu

Grafiikka

Kuvankäsittely

Yksi Linuxin tunnetuimmista ohjelmista on kuvankäsittelyohjelma GIMP (GNU Image Manipulation Program), joka on varsin monipuolinen ominaisuuksiltaan. GIMP tarjoaa myös vaativalle harrastajalle riittävät monipuoliset kuvankäsittelyominaisuudet. GIMP:in käyttöliittymä on hieman totutusta poikkeava, mutta kuitenkin nopeasti omaksuttavissa.

GIMPshop on GIMPistä tehty ja Photoshopin valikoita mukaileva versio GIMPistä. Tästä syystä GIMPshop on Photoshopia käyttäneelle hieman tutumpi. Tosin GIMPshop ei kuulu Ubuntun vakio-ohjelmalähteisiin.

• http://www.gimp.org
• http://www.gimpshop.net/
• Katso myös Wikikirjaston GIMP-kirja

Vektorigrafiikka

Inkscape on monipuolinen vektorigrafiikkaohjelma. Se muistuttaa toiminnoiltaan Illustratoria, Freehandia ja Corel Drawta. Inkscape käyttää tiedostomuotonaan W3C-standardin mukaista SVG:tä.

• http://www.inkscape.org/

Sivun taitto

Scribus on tehokas ja monipuolinen julkaisuohjelma Linuxille. Sen tavoitteena on korkealaatuisten painokelpoisten PDF-dokumenttien tuottaminen sekä käytön helppous. Scribus on kehittynyt nopeasti ja se on hyvä vaihtoehto kaupallisille kilpailijoilleen.

• http://www.scribus.net/

Tietoturva

Palomuuri

Linux-ydin pitää sisällään palomuurin. Asennuksen jälkeen ei yleensä tarvitse asentaa erillistä palomuuriohjelmaa, sillä nykyaikaisissa jakeluissa on harvoin oletusarvoisesti yhteyksiä vastaanottavia ohjelmia käynnissä. Jos kuitenkin tarvitset ohjelmia, joita varten palomuuriin on avattava portteja, voit tehdä sen Gufw-ohjelmalla. Lisätietoja sivulla Järjestelmän asetukset.

Virustorjunta

Linuxille ei ole yhtään aktiivisesti leviävää virusta, joten virustorjuntaa ei useimmiten tarvita lainkaan. Avoimen lähdekoodin virustorjuntaohjelmisto ClamAV mahdollistaa virusten etsimisen tiedostoista.

• http://www.clamav.net/
• http://clamtk.sourceforge.net/

Muista kuitenkin, että Linuxkaan ei anna turvaa esim. netin huijaussivustoille ja tietojen kalastelun sähköposteille, ne toimivat yhtä lailla kaikissa käyttöjärjestelmissä ja selaimissa. Muista myös vastuusi haittaohjelmia mahdollisesti sisältävien tiedostojen levittämisen ehkäisystä eteenpäin - etenkin yritysmaailmassa sähköpostin liitteenä Linux-käyttäjältäkin tulleen, haittaohjelmia sisältävän Word-tiedoston vastaanottaja ei ilahdu koneelleen saamastaan haittaohjelmasta. Siksi Linuxissakin, mahdollisesti haittaohjelmia sisältävien tiedostojen käsittelyssä ja niiden edelleenlähettämisessä, on tunnettava yhtälailla vastuuta. Lisäksi, Linuxin yleistyessä, kiinnostus haittaohjelmien luomiseen sillekin kasvaa varmasti. Linuxissakin ja sille tehdyissä ohjelmissa on myös puutteita ja tietoturva-aukkoja, avoin lähdekoodi mahdollistaa toisaalta myös porsaanreikien löytämisen. Debian-pohjaisissa Linux-jakeluversioissa, kuten Ubuntukin, oli äskettäin korjaamatta yli vuoden SSL-salaukseen liittyvä haavoittuvuus - turhiin harhaluuloihin ja erityisesti huolimattomuuteen ei siis ole aihetta tuudittautua minkään käyttöjärjestelmän, sovellusten ja päivityksistä huolehtimisen kanssa.

Ilmaisesta ja yleisesti käytetystä virustarkistusohjelmasta Avast! Antivirus on myös ilmainen Linux-versio henkilökohtaiseen, ei-kaupalliseen käyttöön (suljetun lähdekoodin ohjelma, minkä vuoksi sitä ei löydy suoraan esim. Ubuntun pakettivarastosta). Sen etuna on laaja ja Windows-version tapaan tiheästi päivittyvä haittaohjelma-tarkistus-tietokanta. Ohjelma ei tarjoa aktiivista virustarkistusta esim. nettiselailussa, mutta sillä voi helposti tarkistaa Linux-koneeltaan esim. netistä ladatut tai sähköpostin liitteinä talletetut tiedostot. Ohjelman virustunnisteet päivitetään ohjelman asetuksen mukaan joko automaattisesti tai käsin ohjelmaikkunalla olevalla toimintopainikkeella, joten niitä ei tarvitse välttämättä ladata joka päivä. Ohjelmassa voi haittaohjelmatarkistuksen tehdä haluamaansa osaan Linux-konettaan (johon käyttäjällä on oikeudet), esim. koko kotihakemisto-kansiopuuhun tai vaikkapa tiettyyn kansioon, johon ladattavia/liitetiedostoja tallentaa.

• http://www.avast.com/
• http://www.avast.com/eng/avast-for-linux-workstation.html

Muitakin kaupallisia tai ilmaisia, ei avoimen lähdekoodin haittaohjelmatorjunta-sovelluksia Linuxille on tarjolla.

• http://www.f-secure.com/products/fsavcsl.html

Linuxin haittaohjelmista kannattaa lukea myös tämä Wiki-artikkeli (englanninkielinen)

• http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_malware

Kotisivujen tekeminen

KompoZer on avoimen lähdekoodin vaihtoehto tunnetuille FrontPage- ja Dreamweaver-ohjelmille.

• http://www.kompozer.net/

Multimedia

Musiikin kuuntelu

Rhythmbox on Ubuntun oletusarvoinen musiikkisoitin. Ohjelma ei kuitenkaan toista suoraan asennuksen jälkeen patenttien alaisia musiikkitiedostoja (esimerkiksi mp3 ja wma). Näille tiedostomuodoille saa kuitenkin tuen asentamalla äänikodeekit Ubuntun yhteisön ylläpitämästä ohjelmavarastosta.

Ohjelman ominaisuuksia ovat:

• musiikin haku ja lajittelu
• kattava tiedostoformaattituki GStreamer-kehyksen läpi
• internetradio-tuki
• soittolistat

Lisätietoja:

• Multimediakoodekkien asennus
• http://www.gnome.org/projects/rhythmbox/

Videoiden katselu

Totem on Ubuntun oletusarvoinen videosoitin. Totem ei toista suoraan asennuksen jälkeen patenttien alaisia multimediaformaatteja (esimerkiksi wmv ja mov). Kyseiset mediatiedostot kuitenkin saa näkymään asentamalla videokodeekit yhteisön ylläpitämästä ohjelmavarastosta. Ohjelma osaa myös toistaa internetissä olevat videotiedostot käyttäen Firefox-selaimeen asennettua liitännäistä.

Lisätietoa:

• Multimediakoodekkien asennus
• http://www.gnome.org/projects/totem/

Digikuvat

Kuvatiedostojen katseluun ja arkistointiin Ubuntun käyttää oletuksen Gthumb-nimistä ohjelmaa. Sen avulla onnistuu kuvien katselun diaesityksenä sekä arkistointi albumeihin ja muokkaamisen perustoiminnot. Ubuntu käyttää Gthumb-ohjelmaa myös kuvien tuontiin digikamerasta.

http://gthumb.sourceforge.net/

KPhotoAlbum on monipuolinen ja tehokas valokuvien arkistointiohjelma. Ohjelma lukee valitsemastasi hakemistosta kaikki valokuvat, jonka jälkeen voit lisätä niihin erilaisia hakusanoja kuvien hakemista helpottamaan, kuten kuvassa olevat ihmiset, kuvauspaikka, kuvassa näkyviä tavaroita jne jne. Kyseinen ohjelma osaa myös generoida valmiita HTML-albumeita sekä näyttää kuvaesityksiä valituista kuvista.

http://www.kphotoalbum.org/

Lisää ohjelmia

Parhaat lähteet Linux-ohjelmiin tutustumiseen ovat GnomeFiles (Gnome-työpöytäympäristöä varten tehdyt ohjelmat) ja KDE-Apps.org (KDE-työpöytäympäristöä varten tehdyt ohjelmat). Myös GetDeb-sivusto tarjoaa paljon erilaisia ohjelmia Ubuntulle. Muista että voit käyttää myös KDE-ohjelmia Gnome-työpöytäympäristössä ja päinvastoin!

Pakettienhallinta

Windowsissa ohjelmien asentamiseen käytetään ohjelmien mukana tulevia asennusohjelma (esim. install.exe). Asennusohjelma löytyy yleensä joko CD-levyltä tai ohjelman kotisivulta. Ubuntussa asennusohjelmien etsiminen ja läpikäyminen voidaan unohtaa, sillä ohjelmat on pyritty keskittämään Internetissä oleviin ohjelmalähteisiin (pakettivarastoihin, englanniksi repositories). Ubuntussa yksittäiset ohjelmat on pakattu ohjelmapaketteihin, jotka noudetaan näistä ohjelmavarastoista.

Itse asiassa koko Ubuntu muodostuu joukosta ohjelmapaketteja. Näistä paketeista pitää kirjaa järjestelmän pakettienhallinta, joka Ubuntussa on nimeltään apt. Pakettienhallinnan avulla uusien ohjelmien asentaminen on helppoa, sillä se lataa halutut ohjelmapaketit ohjelmalähteestä ja asentaa ne paikalleen tehden samalla tarvittavat asetukset. Yksi järjestelmän eduista on se, että kun asennetuista ohjelmista ilmestyy uusi versio ohjelmavarastoihin, pakettienhallinta ilmoittaa uuden version saatavuudesta automaattisesti. Näin pakettien päivittäminen onnistuu muutamalla hiiren klikkauksella. Uusia ohjelmaversioita ei siis tarvitse erikseen hakea ohjelman kotisivuilta tai asentaa esimerkiksi CD-levyltä. Samoin päivittäminen Ubuntun uuteen versioon käy kätevästi pakettienhallinnan avulla.

Pakettienhallinta pitää huolen myös ohjelmapakettien välisistä riippuvuuksista. Monet ohjelmapaketit vaativat, että järjestelmään on asennettu tiettyjä muita ohjelmia. Pakettienhallinta huolehtii siitä, että myös nämä ohjelmat tulevat asennetuksi. Samalla tavalla pakettienhallinta huolehtii myös siitä, ettei yksittäisen ohjelman poistamisen yhteydessä poisteta samalla sellaisia paketteja, joita jotkut muut ohjelmat vielä tarvitsevat.

Vaikka Ubuntun ohjelmalähteet ovat hyvin kattavia, ei niistä kuitenkaan löydy kaikkia olemassa olevia ohjelmia. Yksittäisiä ohjelmia voi asentaa myös lataamalla ohjelman kotisivuilta tai muualta verkosta Ubuntulle tehdyn ohjelmapaketin. Tällaisia paketteja löytyy mm. Getdeb-sivustolta. On kuitenkin muistettava, että kehittäjät eivät takaa virallisten pakettivarastojen ulkopuolelta asennettujen ohjelmien toimivuutta ja ne saattavat aiheuttaa ongelmia. Lisäksi käyttäjän on itse huolehdittava niiden päivittämisestä ja huomioitava mahdolliset yhteensopivuusongelmat. Mikäli sopivaa ohjelmapakettia ei ole saatavilla, niin edistyneempi käyttäjä voi kääntää ohjelman suoraan lähdekoodista.

Kaikki ohjelmat tulee aina pyrkiä asentamaan virallisista ohjelmalähteistä.

Suositeltava järjestys ohjelmien asentamiselle on siis seuraava:

1. Asentaminen ohjelmavarastoista
2. Ubuntulle tehdyn yksittäisen ohjelmapaketin asentaminen
3. Kääntäminen lähdekoodista (ei käsitellä tässä ohjeessa, lisätietoja)

Ohjelmien asentaminen ohjelmavarastoista

Ubuntussa on useampia mahdollisia tapoja asentaa ohjelmia pakettivarastoista. Graafisesti ohjelmien asentaminen onnistuu Lisää/poista sovelluksia -työkalulla ja Synaptic-pakettienhallintaohjelmalla. Kubuntussa ohjelmapakettienhallinnasta vastaa Adept. Komentoriviltä pakettienhallintaa voi käyttää käskyillä apt-get tai aptitude. Pakettienhallinnan käyttämiseen tarvitset pääkäyttäjän oikeudet.

Lisää sovelluksia -työkalu

Helpoin tapa asentaa ja poistaa yleisimpiä ohjelmia järjestelmääsi on Lisää/poista sovelluksia(8.04) tai Ubuntun sovellusvalikoima(9.10) -työkalu, joka on pelkistetty käyttöliittymä pakettienhallintaan.

Ubuntu Ubuntun versiossa 9.10 Ubuntun sovellusvalikoima -ohjelma käynnistetään Sovellukset-valikosta kohdasta Ubuntun sovellusvalikoima tai aiemmissa Ubuntun versioissa Lisää sovelluksia -ohjelma käynnistetään Sovellukset-valikosta kohdasta Lisää/poista....

Kubuntu Lisää sovelluksia -ohjelma käynnistetään K-valikosta kohdasta Lisää/poista ohjelmia.

Ohjelman ikkunan vasemmassa reunassa on listattu eri luokkiin jaettuja ohjelmia. Voit tutustua yksittäisen ohjelman kuvaukseen napsauttamalla ohjelman nimeä. Järjestelmään asennetut ohjelmat on merkitty ruksilla. Uuden ohjelman voi merkitä asennettavaksi laittamalla sen kohdalle ruksin ruutuun. Jo asennetun ohjelman poistaminen onnistuu poistamalla merkintä ohjelman nimen edestä.

Ubuntu Kun olet merkinnyt asennettavat/poistettavat ohjelmat, napsauta Toteuta-painiketta oikeasta alanurkasta.

Kubuntu Kun olet merkinnyt asennettavat/poistettavat ohjelmat, napsauta Toteuta muutokset -painiketta oikeasta alanurkasta.

Jos valitsit uuden ohjelman asennettavaksi, pakettienhallinta noutaa tarvittavat ohjelmapaketit ohjelmavarastoista ja asentaa ne paikalleen. Vastaavasti poistettavaksi merkityt ohjelmat poistetaan järjestelmästä. Linuxissa järjestelmää ei juuri koskaan tarvitse käynnistää uudestaan ohjelmien asentamisen jälkeen vaan voit heti ryhtyä käyttämään uutta ohjelmaa.

Pakettienhallintaohjelma

Pakettienhallintaohjelma on Lisää/poista sovelluksia -työkalua laajempi ja monipuolisempi. Sillä voit asentaa minkä tahansa paketin, joka on saatavilla käytössäsi olevista ohjelmavarastoista. Lisää/poista sovelluksia -työkaluun erona on se, että pakettienhallintaohjelmaa käytettäessä sinun tulee tietää, mikä on asennettavan tai poistettavan paketin nimi. Yleensä pakettien nimet ovat kuitenkin loogisia, esimerkiksi Mozilla Firefox -selaimen ohjelmapaketin nimi on mozilla-firefox jne. Paketinhallintaohjelmassa onnistuu myös ohjelmien uudelleenasennus.

Ubuntu Ubuntussa on käytettävissä pakettienhallintasovellus Synaptic, joka on monipuolisempi versio Lisää/poista sovelluksia -ohjelmasta. Saat käynnistettyä sen valitsemalla Järjestelmä-valikosta kohdasta Hallinta -> Synaptic-pakettienhallinta. Saadaksesi tiedot viimeisimmistä muutoksista ohjelmavarastoissa on suositeltavaa päivittää listaukset saatavilla olevista ohjelmapaketeista aina kun Synaptic käynnistetään. Tämä tapahtuu napsauttamalla Päivitä-painiketta. Ohjelmapakettien asentaminen ja poistaminen tapahtuu samalla periaatteella kuin Lisää/poista sovelluksia -ohjelmassa. Asennettavaksi tai poistettavaksi halutun ohjelmapaketin nimen päällä napsautetaan hiiren oikeaa näppäintä ja valitaan haluttu toiminto, kuten Merkitse asennettavaksi tai Merkitse poistettavaksi. Kun halutut toiminnot on valittu, napsauta Toteuta-painiketta. Tämän jälkeen Synaptic hakee halutut ohjelmapaketit ohjelmalähteistä ja asentaa ne paikalleen tai poistaa ne paketit, jotka ovat merkitty poistettavaksi. Synapticin avulla ohjelmapakettien etsiminen käy helposti Etsi-toiminnolla. Sen avulla ohjelmapaketteja voi etsiä usein eri tavoin, kuten ohjelmapaketin nimellä tai ohjelmasta kirjoitetun kuvauksen perusteella. Saatavilla olevat ohjelmapaketit on luokiteltu omiin osioihinsa Synaptic-ikkunan vasemmasta reunasta löytyvälle Ryhmät-lehdelle. Esimerkiksi osiossa Multimedia sijaitsevat Ubuntun multimediatoimintoihin liittyvät ohjelmapaketit.

Kubuntu Kubuntussa ohjelmapakettien asentaminen graafisesti tapahtuu Adept-ohjelmalla. Se löytyy K-valikosta kohdasta Järjestelmä -> Adept - Ohjelmapakettien hallinta. Jotta saisit tiedot viimeisimmistä muutoksista ohjelmavarastoissa, on suositeltavaa päivittää listaukset saatavilla olevista ohjelmapaketeista aina, kun käytät pakettienhallintaohjelmaa. Listauksen saat päivitettyä napsauttamalla Nouda päivitykset -painiketta. Ohjelmapakettien asentaminen ja poistaminen tapahtuu samalla periaatteella kuin Lisää sovelluksia -ohjelmassa. Asennettavaksi tai poistettavaksi halutun ohjelmapaketin nimeä napsautetaan ja valitaan haluttu toiminto, kuten Pyydä asentamaan tai Pyydä poistamaan. Kun halutut toiminnot on valittu, napsautetaan Toteuta muutokset -painiketta. Tämän jälkeen Adept hakee halutut ohjelmapaketit ohjelmavarastoista ja asentaa ne paikalleen tai poistaa ne paketit, jotka ovat merkitty poistettavaksi. Adeptissa ohjelmapakettien etsiminen käy helposti Search-filterillä. Sen avulla ohjelmapaketteja voi etsiä usein eri tavoin, kuten ohjelmapaketin nimellä (package name) tai ohjelmasta kirjoitetun kuvauksen (description) perusteella.

Ohjelmalähteet ja niiden lisääminen

Ubuntun asennuksen jälkeen on käytettävissä vain tärkeimmät ohjelmalähteet joista löytyvät yleisimmin käytetyt perusohjelmat. Ohjelmalähteiden rajoittaminen johtuu sekä tekijänoikeudellisista että järjestelmän vakauden varmistamiseen liittyvistä syistä. Ubuntulle on kuitenkin olemassa useita ohjelmavarastoja, joiden käyttöön ottaminen mahdollistaa ohjelmien asentamisen huomattavasti laajemmasta valikoimasta. Uuden ohjelmalähteen saa käyttöön kertomalla pakettienhallinnalle sen verkko-osoitteen. Ubuntun tärkeimmät viralliset ohjelmavarastot ovat seuraavat:

Main

Ubuntun pääohjelmavarasto, jossa sijaitsevista ohjelmista asennetaan lähes kaikki järjestelmän asennuksen yhteydessä. Tämä ohjelmavarasto pitää sisällään vain vapaita ohjelmia, ja Ubuntun kehittäjäryhmä lupaa kaikille ohjelmapaketeille tietoturvapäivitykset.

Restricted

Tässä ohjelmavarastossa sijaitsee ohjelmia, jotka ovat yleisiä, mutta joiden lisenssi ei ole täysin vapaa. Myös tämän pakettivaraston ohjelmat ovat täysin Ubuntun kehittäjäryhmän tukemia. Tästä varastosta löytyy mm. joitain laiteajureita.

Universe

Laaja ohjelmavarasto vapaita ohjelmia, joihin ei kuitenkaan luvata suoraa tukea Ubuntun kehittäjäryhmältä. Paketit ovat Ubuntun käyttäjäyhteisön tekemiä ja ylläpitämiä.

Multiverse

Tämä ohjelmavarasto pitää sisällään ohjelmia, joita ei ole lisensoitu vapaiden ohjelmien periaatteiden mukaisesti. Ubuntun kehittäjäryhmä ei tarjoa suoraa tukea näille paketeille, vaan ne ovat käyttäjäyhteisön ylläpitämiä.

Backports

Ohjelmavarasto, joka pitää sisällään versioita Ubuntun julkaisujen välillä ilmestyneistä ohjelmista. Ubuntun päivitysten mukana asennetaan normaalisti vain tietoturvapäivityksiä, ja ohjelmien uudet versiot päätyvät seuraavaan julkaisuun. Backports-ohjelmalähteen kautta on ohjelmien uusia versioita saatavissa myös vanhempaan Ubuntuun. Ubuntun kehittäjät eivät tue näitä päivityksiä.

Partner

Ubuntun yhteistyökumppaneiden ohjelmia, jotka eivät ole vapaita.

Asennuksen jälkeen käytettävissä ovat ohjelmalähteet main, restricted, universe ja multiverse. Mikäli haluat pitää järjestelmäsi äärimmäisen vakaana (esim. palvelinkäytössä), ei muita ohjelmavarastoja ole syytä ottaa käyttöön. Yleensä oletuksena käytössä olevat ohjelmalähteet riittävät myös työpöytäkäytössä.

Ohjelmalähteiden hallinta

Ubuntu Ubuntu 8.04 Ohjelmalähteitä hallitaan Ohjelmalähteet-työkalulla, joka käynnistetään valitsemalla Järjestelmä -> Ylläpito -> Ohjelmalähteet. Ubuntu-ohjelmistot-välilehdeltä voidaan hallita yllä mainittuja ohjelmalähteitä partner-lähdettä lukuun ottamatta. Oletuksena tältä välilehdeltä on valittu kaikki ohjelmalähteet, mikä on yleensä hyvä ratkaisu. Päivitykset-välilehdeltä voidaan hallita ohjelmalähteitä, joista haetaan päivityksiä. Oletuksena on valittuna tärkeät- ja suositellut päivitykset sisältävät ohjelmalähteet. Lisäksi on mahdollista valita esijulkaistut ja tukemattomat päivitykset sisältävät ohjelmalähteet, mutta niiden käyttäminen saattaa tehdä järjestelmän epävakaaksi. Epävirallisia ohjelmalähteitä voidaan lisätä Kolmas osapuoli -välilehdellä napsauttamalla Lisää...-painiketta. Aukeavaan ikkunaan kirjoitetaan lisättävän ohjelmalähteen ns. APT-rivi, joka on muotoa deb http://osoite.com hardy main Esimerkiksi epävirallinen, mm. DVD-levyjen katselun kannalta välttämättömän libdvdcss-kirjaston sisältävä Medibuntu-ohjelmalähde lisättäisiin lisäämällä APT-rivi deb http://packages.medibuntu.org/ hardy free non-free Lisäksi paketinhallintaohjelmalle on kerrottava avain, jolla paketit on allekirjoitettu (pakettien allekirjoittamisella estetään ulkopuolisten pakettien ujuttaminen järjestelmään). Avain kerrotaan Varmennus-välilehdellä napsauttamalla Tuo avaintiedosto... -painiketta. Tämän jälkeen aukeavasta ikkunasta valitaan avaintiedosto, joka Medibuntun tapauksessa löytyy osoitteesta http://packages.medibuntu.org/medibuntu-key.gpg Ubuntu 9.10 Uudella Ubuntun versiolla ohjelmalähteiden hallinta toimii kuten versiossa 8.04, pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. Epäviralliset ohjelmalähteet lisätään Muut ohjelmistot -välilehdellä. Lisättävä APT-rivi on muotoa deb http://osoite.com karmic main Sana "karmic" kertoo mistä Ubuntu-versiosta on kyse. Tässä tapauksessa version 9.10 nimi on Karmic Koala. Edellisessä Medibuntu-esimerkissä pitää siis vaihtaa APT-riviksi deb http://packages.medibuntu.org/ karmic free non-free Avaintiedosto on kummassakin tapauksessa sama ja sen voi lisätä kuten yllä.

Kubuntu Kubuntu 8.04 Ohjelmalähteitä hallitaan Adept-ohjelmalla, joka käynnistetään valitsemalla K-valikko -> Järjestelmä -> Adept. Adeptissa pääset muokkaamaan ohjelmavarastoja valitsemalla Adept -> Ohjelmavarastojen hallinta. Kubuntu-ohjelmistot-välilehdeltä voidaan hallita yllä mainittuja ohjelmalähteitä partner-lähdettä lukuun ottamatta. Oletuksena tältä välilehdeltä on valittu kaikki ohjelmalähteet, mikä on yleensä hyvä ratkaisu. Updates-välilehdeltä voidaan hallita ohjelmalähteitä, joista haetaan päivityksiä. Oletuksena on valittuna tärkeät- ja suositellut päivitykset sisältävät ohjelmalähteet. Lisäksi on mahdollista valita esijulkaistut ja tukemattomat päivitykset sisältävät ohjelmalähteet, mutta niiden käyttäminen saattaa tehdä järjestelmän epävakaaksi. Epävirallisia ohjelmalähteitä voidaan lisätä Third-Party Software -välilehdestä. Tältä välilehdeltä voit myös valita partner-ohjelmalähteen muita lähteitä voit lisätä napsauttamalla Lisää...-painiketta. Aukeavaan ikkunaan kirjoitetaan lisättävän ohjelmalähteen ns. APT-rivi, joka on muotoa deb http://osoite.com hardy main Esimerkiksi epävirallinen, mm. DVD-levyjen katselun kannalta välttämättömän libdvdcss-kirjaston sisältävä Medibuntu-ohjelmalähde lisättäisiin lisäämällä APT-rivi deb http://packages.medibuntu.org/ hardy free non-free Lisäksi paketinhallintaohjelmalle on kerrottava avain, jolla paketit on allekirjoitettu (pakettien allekirjoittamisella estetään ulkopuolisten pakettien ujuttaminen järjestelmään). Avain kerrotaan Authentication-välilehdellä napsauttamalla Import Key File -painiketta. Tämän jälkeen aukeavasta ikkunasta valitaan avaintiedosto, joka Medibuntun tapauksessa löytyy osoitteesta http://packages.medibuntu.org/medibuntu-key.gpg Huom. sinun tulee tallentaa tämä tiedosto tietokoneellesi. Napsauttamalla Close-painiketta otat ohjelmavarastolistauksen käyttöön, jonka jälkeen saat tiedot uusista saatavilla olevista paketeista napsauttamalla Nouda päivitykset-painiketta.

Yksittäisen ohjelmapaketin asentaminen

Joitain Ubuntulle tehtyjä ohjelmapaketteja ei ole saatavilla ohjelmavarastoissa. Tällöin paketin voi ladata esimerkiksi ohjelman tai sen paketoijan kotisivuilta ja asentaa yksittäin. Asentaminen onnistuu kaksoisnapsauttamalla ladattua pakettia (tiedostopääte .deb) ja napsauttamalla sen jälkeen Asenna paketti -painiketta

Päivittäminen uuteen versioon

Ubuntusta julkaistaan kuuden kuukauden välein uusi versio. Kun uusi LTS-versio on saatavilla, päivitysohjelma ehdottaa automaattisesti päivittämistä uuteen versioon.

Uuden version käyttöönotto päivitystyökalulla

Ubuntu Ubuntussa päivittäminen uusimpaan versioon on helppoa, sillä päivitystyökalu päivittää koko järjestelmän ilman, että käyttäjän tarvitsee koskea järjestelmän asetuksiin ja ohjelmavarastojen listaukseen. Käynnistääksesi järjestelmän päivittämisen, mene Järjestelmä-valikkoon ja valitse Ylläpito-valikon Päivitysten hallinta -kohta. Päivitystyökalu kertoo, että uusin versio (tällä hetkellä 8.04.1) on ladattavissa. Napsauta ilmoitusta ja seuraa ohjeita.

Kubuntu Kubuntun päivittäminen uusimpaan versioon onnistuu avaamalla K-valikko -> Järjestelmä -> Adeptin hallinta Seuraavaksi 1. Valitse Adept -> Ohjelmavarastojen hallinta 2. Varmista että päivitykset-välilehdeltä kohta 'Suositellut päivitykset' on valittuna ja paina OK 3. Paina 'Nouda päivitykset' -painiketta 4. Paina 'Täysi päivitys' -painiketta 5. Paina 'Toteuta muutokset' -painiketta Ilmestyvä 'Versiopäivitys'-painike tarjoaa sinulle työkalun päivittääksesi Hardyyn. Jos painiketta ei näy, käynnistä Adept uudelleen.

Laajemmat päivitysohjeet ja ongelmanratkaisuohjeita Ubuntu Suomen wikissä: http://wiki.ubuntu-fi.org/Paivittaminen

Ohjelmapakettienhallintaa komentoriviltä

Paketinhallinta komentoriviltä on suhteellisen helppoa ja mahdollisuuksia on enemmän kuin graafisella puolella. Komentorivipohjaisen paketinhallinnan opettelu ei ole muutenkaan turhaa, sillä se antaa edellytykset mm. koneen helppoon etäkäyttöön ja riippumattomuuteen tietyn paketinhallinnan graafisesta käyttöliittymästä.

Ohjelmapakettien hallintaan käytetään apt-get, aptitude ja dpkg-komentoriviohjelma. Niihin ei tarkemmin perehdytä tässä ohjeessa, mutta lisätietoja löytyy seuraavista artikkeleista

• Apt-get Työkalu pakettien hallintaan kuten asentamiseen ja poistamiseen
• Aptitude Apt-getiä älykkäämpi työkalu pakettien hallintaan
• Dpkg Ohjelmalla voit asentaa yksittäisiä ohjelmia joita ei löydy pakettienhallinnasta.
• Apt-key Ohjelmalla voit lisätä "avaimia" jotka varmistavat ohjelmalähteiden turvallisuuden.

Ohjelmat

Verkko

Ohjelmapaketti	Tehtävä	Sivusto	Tällä hetkellä Xubuntussa?	Ohjelmavarasto	Huomautuksia
Firefox	Selain	http://mozilla.com/firefox/	Kyllä	Main	Valtava - ohjelma kuluttaa runsaasti muistia ja kovalevytilaa.
Opera	Selain	http://www.opera.com/	Ei	Kyllä?	Melko kevyt mutta ominaisuuksilta suuri ohjelma
Dillo	Selain	http://www.dillo.org/	Ei	Universe	Nopea perusselain. Ei näytä kaikkia uusia sivuja oikein. Uudempi versio saatavilla tästä osoitteesta http://vljubovic.members.epn.ba/ubuntu.html
Kazehakase	Selain	http://kazehakase.sourceforge.jp/	Ei	Kyllä	-
osb-browser	Selain	http://gtk-webcore.sourceforge.net/	Ei	-	-
Skipstone	Selain	http://www.muhri.net/skipstone/	Ei	-	-
Seamonkey	Websuite	http://www.mozilla.org/projects/seamonkey/	Ei	-	-
Thunderbird	Sähköpostiohjelma	http://www.mozilla.org/projects/thunderbird/	Kyllä	main	Saattaa olla hieman raskas hitailla koneilla.
Sylpheed-Claws-Gtk2	Sähköposti	http://claws.sylpheed.org/	Ei	universe	-
XChat	IRC-asiakasohjelma	http://www.xchat.org/	Ei	universe	-
Gaim	Pikaviestintä/Chat (IRC)	http://gaim.sourceforge.net/	Kyllä	universe	-
Transmission	Bittorrent asiakas	http://transmission.m0k.org/	Ei	-	Jotkin trakkerit ovat estäneet tämän bittorrent-asiakasohjelman käytön, koska se yhdistää liian usean trakkerin palvelimeen. Päivitys tähän ongelmaan on saatavilla, mutta se ei sisälly uusimpaan versioon.
gFTP	FTP asiakasohjelma	http://gftp.seul.org/	Ei	universe	-
MLDonkey	Bittorrent/P2P	http://mldonkey.berlios.de/	Ei	universe	-
Ayttm	Pikaviestintä/Chat	http://ayttm.sourceforge.net	Ei	universe	Pieni, gaimin kaltainen, mutta kevyempi.

Huomautuksia alkuperäisestä dokumentista:

• I have created a poorly packaged .deb for Transmission available here. Read the description on the download page.

-- Conor 2006-08-13 09:10:32

Video ja ääni

Ohjelmapaketti	Tehtävä	Sivusto	Tällä hetkellä Xubuntussa?	Ohjelmavarasto	Huomautuksia
Xfmedia	Ääni/Video	http://spuriousinterrupt.org/projects/xfmedia	Kyllä	main	-
Bmpx	Ääni	http://bmpx.beep-media-player.org/	Ei	-	-
VLC	Video/multimedia soitin	http://www.videolan.org/	Ei	universe	Todella buginen, mutta jos saat sen toimimaan, se toistaa takuulla kaikkia formaatteja.
Listen	Ääni	http://listengnome.free.fr/	Ei	-	-
Quodlibet	Ääni	http://www.sacredchao.net/quodlibet	Ei	universe	-
Exaile	Ääni	http://exaile.org	Ei	-	Amarok-klooni GTK+:lle
Lamip	Ääni	http://fondriest.frederic.free.fr/realisations/lamip/dev_news.html	Ei	-	-
Gmusicbrowser	Ääni	http://squentin.free.fr/gmusicbrowser/gmusicbrowser.html	Ei	-	-
RipperX	CD Ripper	http://ripperx.sourceforge.net/screenshots.html	Ei	universe	-
Audacious	Ääni	http://audacious-media-player.org/	Ei	-	-
Xmms	Ääni	http://www.xmms.org/	Ei	main	-

Huomautuksia alkuperäisestä dokumentista:

• If it's going to be one of the XMMS-family, I think it should be Audacious (luzi).
• Are the music managers/jukeboxes (Listen, Quodlibet, Exaile, Gmusicbrowser) light enough?

Grafiikka

Ohjelmapaketti	Tehtävä	Sivusto	Tällä hetkellä Xubuntussa?	Ohjelmavarasto	Huomautuksia
Gimp	Kuvankäsittelyohjelma	http://www.gimp.org/	Kyllä	main	-
GQView	Kuvien katseluohjelma	http://gqview.sourceforge.net/	Kyllä	main	-
Mirage	Kuvien katseluohjelma	http://mirageiv.berlios.de/	Ei	-	-
Evince	PDF Asiakirjojen katseluohjelma	http://www.gnome.org/projects/evince/	Kyllä	main	-
ePDFView	PDF Asiakirjojen katseluohjelma	http://www.emma-soft.com/projects/epdfview/	Ei	universe	-
Inkscape	Vektorigrafiikkaohjelma	http://www.inkscape.org/	Ei	main	-
MtPaint	Peruspiirto-ohjelma	http://mtpaint.sourceforge.net/	Ei	-	-

Toimisto

Ohjelmapaketti	Tehtävä	Sivusto	Tällä hetkellä Xubuntussa?	Ohjelmavarasto	Huomautuksia
Abiword	Tekstinkäsittelyohjelma	http://www.abisource.com/	kyllä	main	-
Gnumeric	Taulukkolaskenta	http://www.gnome.org/projects/gnumeric/	kyllä	main	-
Criawips	Diaesitykset	http://www.nongnu.org/criawips/	ei	universe	-
S5	Diaesitykset	http://meyerweb.com/eric/tools/s5/	ei	-	-

Apuohjelmat

Ohjelmapaketti	Tehtävä	Sivusto	Tällä hetkellä Xubuntussa?	Ohjelmavarasto	Huomautuksia
Xfburn	CD:n poltto-ohjelma	http://foo-projects.org/~pollux/xfburn/	kyllä	main	-
Graveman	CD:n poltto-ohjelma	http://graveman.tuxfamily.org/	ei	universe	-
Galculator	Laskin	http://galculator.sourceforge.net/	ei	universe	-

Järjestelmä

Ohjelmapaketti	Tehtävä	Sivusto	Tällä hetkellä Xubuntussa?	Ohjelmavarasto	Huomautuksia
gParted	Levyn osiointi	http://gparted.sourceforge.net/	ei	main	Nimestään (Gnome Partition Editor) huolimatta, tällä ohjelmalla ei ole riippuvuusvaatimuksia Gnomen suhteen.
Firestarter [1]	Palomuuri	http://www.fs-security.com/	ei	universe	-
Netswitch	Verkkoasetusten muokkaamisen tarkoitettu graafinen käyttöliittymä	http://netswitch.tuxfamily.org/	ei	universe	-
ndiswrapper, ndisgtk	-	-	-	-	-
fbxkb	Mahdollistaa näppäimistön asettelun vaihtamisen graafisen käyttöliittymän avulla	http://fbxkb.sourceforge.net/	ei	-	-
xkeysw	Mahdollistaa näppäimistön asetuksien vaihtamisen graafisen käyttöliittymän avulla	http://packages.debian.org/unstable/x11/xkeysw.html	ei	universe	-
gcursor	Kursorin vaihtaminen	http://packages.ubuntu.com/breezy/geime/gcursor	ei	universe	-
Slim [2]	Kirjautumismanageri	http://slim.berlios.de/	ei	-	-
??[3]	Samba selain/mounter	Anything gtk that even comes close to smb4k for KDE?	ei	-	-
fusesmb	samba/windows verkottaminen	http://www.ricardis.tudelft.nl/~vincent/fusesmb/	ei	universe	Probably our best hope of a lightweight smb network connector. Not as point and click for users as smb4k (KDE) and needs a tiny amount of administrator setup. After that its about as transparent as you could hope to be. Mounts windows/samba shares locally thereby allowing almost all apps to work with network resources.

Huomautuksia alkuperäisestä dokumentista:

• search tool needed (like beagle)

[1] Firestarter appears to be a geime app and pulls in a heap of dep's

[2] Slim is only useful a graphical login manager for local sessions and does not apparently support the eition of remote logins

[3] Clearly installing smb4k which is tightly linked in with KDE is a no go. Its so closely linked with KDE that to install it pulls in about 150MB of KDE deps. Having said that though, its not obvious that anything exists outside of KDE which allows users to browse and mount smb/cifs shares. xffm used to let you do this but has been broken for a long time (and the breaks the xfdesktop managed desktop). None of the often cited alternatives written in tk or python work in modern mixed networks (win2k3 servers seem to need cifs for instance).

This is a biggy folks, if we intend to leave geime-vfs out of xubuntu, as well as the increasing number of geime apps which make use of geime-vfs then casual network users almost certainly can't use any smb provided network resources such as streaming audio/video, shared fileservers etc etc etc.

Kehitystyökalut

Ohjelmapaketti	Tehtävä	Sivusto	Tällä hetkellä Xubuntussa?	Ohjelmavarasto	Huomautuksia
Geany	Kevyt IDE	http://geany.uvena.de/	Ei	universe	-
Scite	Editor	http://www.scintilla.org/SciTE.html	Ei	universe	-
vim-gtk	Editor	http://www.vim.org/	Ei	universe	-

Muut

Ohjelmapaketti	Tehtävä	Sivusto	Tällä hetkellä Xubuntussa?	Ohjelmavarasto	Huomautuksia
Qingy	Getty replacement	http://qingy.sourceforge.net/	ei	-	-
TDE	Ikkunamanageri	http://freshmeat.net/projects/tde	ei	-	-
xchm	CHM File Viewer	http://xchm.sourceforge.net/	ei	universe	-
Xfce Foundation Classes	?	http://xfc.xfce.org/download.xhtml	ei	-	-

IV JÄRJESTELMÄNHALLINTA

Järjestelmän asetusten muokkaaminen

Järjestelmänhallinnan työkalut

Ubuntu Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle. Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista löydät graafiset työkalut useimpien tehtävien suorittamiseen ja asetusten muokkaamiseen. Osaan ohjelmista tarvitset pääkäyttäjän oikeudet.

Kubuntu Kubuntussa järjestelmän hallintaa hoidetaan pääasiassa Järjestelmän asetukset -ohjelmalla, joka löytyy K-valikosta. Myös Järjestelmä -alavalikoissa on joitain työkaluja järjestelmän asetusten muuttamiseksi. Osaan järjestelmän hallinnan tehtävistä tarvitset pääkäyttäjän oikeudet.

Asetustiedostojen muokkaaminen

Perinteinen tapa Linuxissa järjestelmän hallintaan on tekstipohjaisten asetustiedostojen muokkaaminen. Itse asiassa graafiset asetusohjelmat tekevät muutoksia näihin samoihin tiedostoihin. Useimmat asetustiedostot sijaitsevat hakemistossa /etc. Asetustiedostojen muokkaamiseen tarvitset pääkäyttäjän oikeudet.

Ubuntu Tekstieditorin käynnistäminen pääkäyttäjän oikeuksin tapahtuu komentorivillä käskyllä gksudo gedit. Esimerkiksi: gksudo gedit /etc/apt/sources.list - Muokkaa pakettienhallinnan käyttämää listausta pakettivarastoista gksudo gedit /etc/X11/xorg.conf - Muokkaa näytön asetuksia

Kubuntu Tekstieditorin käynnistäminen pääkäyttäjän oikeuksin tapahtuu menemällä aluksi tiedostoselain ohjelmistoon Dolphiniin. Etsi nyt tiedosto jota haluat muokata (/etc sijaitsee juuri hakemistossa) ja vie hiiresi kursori tiedoston päälle jolloin Tietoja palkkiin (jos olet sen laittanut toisen kirjanmerkit palkin tilalle) ilmestyy kohta Edit as Root. Tätä klikkaamalla ilmestyy ikkuna jossa kysytään salasanaa anna tähän pääkäyttäjän salasana. Jos annoit salasanan oikein eteesi aukeaa tekstieditori jossa voit muokata tiedostoa pääkäyttän oikeuksin. Komentorivillä tekstieditorin käynnistäminen pääkäyttäjän oikeuksin tapahtuukäskyllä kdesu kate.

Pääkäyttäjä eli root

Jokaisessa Linux-koneessa, siis myös Ubuntussa, on yksi käyttäjä, jolla on oikeudet tehdä järjestelmässä aivan mitä vain. Tämän käyttäjän tunnus on root.

Ubuntussa root-käyttäjältä on kuitenkin poistettu kirjautumisoikeus turvallisuussyistä. Sen sijaan järjestelmää hallitaan käyttäen sudo-komentoa (lyhenne sanoista superuser do).

Ryhmään admin kuuluvat käyttäjät (käyttäjät, joille on annettu käyttäjienhallinnan kautta oikeus järjestelmänhallintaan) voivat käyttää sudo-komentoa. Komentoa samalla rivillä seuraava komento suoritetaan nyt pääkäyttäjänä. Ennen komennon suorittamista järjestelmä kysyy varmuuden vuoksi salasanaa, joka siis on käyttäjän salasana, ei root-käyttäjän.

Graafisella puolella tämä näkyy siten, että avatessa vaikkapa Synaptic-pakettienhallintaohjelmaa kysyy järjestelmä salasanaa. Tämä on vastine sudolle.

Ubuntu Graafisia ohjelmia voi käynnistää käskyllä gksudo. Esimerkiksi tekstieditorin voit käynnistää pääkäyttäjän oikeuksin seuraavasti: gksudo gedit

Kubuntu Graafisia ohjelmia voi käynnistää käskyllä kdesu. Esimerkiksi tekstieditorin voit käynnistää pääkäyttäjän oikeuksin seuraavasti: kdsudo kate

Monta käyttäjää - yksi kone

Jos samaa tietokonetta käyttää useampi eri ihminen, kannattaa jokaiselle luoda oma käyttäjätunnus. Tällöin jokainen saa valita oman taustakuvan, näytön tarkkuuden ja paljon muita asetuksia. Jokaisella käyttäjällä on myös oma kotihakemisto, jonne tallentaa omat tiedostot. Myös sähköposti tulee tällöin kaikille omaan postilaatikkoon. Huomaa, että saadaksesi kaikille käyttäjille oman sähköpostiosoitteen, sinun tulee olla yhteydessä palveluntarjoajaasi (internet-operaattoriin), sillä postiosoitteet annetaan sieltä käsin.

Käyttäjätilien luominen

Ubuntu Käyttäjiä lisätään ja poistetaan Ubuntussa omalla ohjelmalla, joka löytyy valikon kohdasta Järjestelmä -> Ylläpito -> Käyttäjät ja ryhmät. Ohjelmaan syötetään käyttäjän tunnus (käytä esimerkiksi etunimeä pienellä kirjoitettuna) ja koko nimi. Tämän lisäksi tulee syöttää salasana, jonka järjestelmä osaa luoda myös itse näin haluttaessa. Salasana vahvistetaan kirjoittamalla se kaksi kertaa, kohtiin Käyttäjän salasana ja Varmistus. Näin vältytään kirjoitusvirheiltä. Tietoturvasyistä salasanoja ei koskaan näytetä ruudulla, vaan ne esitetään joko tähtinä tai ei ollenkaan. Poikkeuksen muodostaa tietysti järjestelmän luoma satunnainen salasana, joka näytetään siksi että käyttäjä ei muuten tietäisi mikä se on. Näiden pakollisten tietojen lisäksi voit halutessasi täyttää muutkin lomakkeen kohdat, kuten puhelinnumeron ja toimiston sijainnin. Ikkunassa on muitakin välilehtiä - Edistyneet ja Käyttäjäoikeudet. Käyttäjäoikeuksia käsitellään seuraavassa luvussa. Älä muuta Edistyneet-ikkunan arvoja, ellet tiedä mitä olet tekemässä. Voit toki tutustua jo tässä vaiheessa ikkunan sisältöön! Kun olet syöttänyt kaikki tarpeelliset tiedot, paina Ok ja käyttäjä luodaan.

Kubuntu Kubuntussa järjestelmän käyttäjiä hallitaan valitsemalla Järjestelmän asetukset -ohjelmassa kohta Käyttäjien hallinta.

Käyttäjien oikeudet ja käyttäjäryhmät

Jokainen käyttäjä kuuluu johonkin ryhmään. Käyttäjätunnusta luotaessa luodaan samalla uusi ryhmä, joka on saman niminen kuin luotava käyttäjätunnuskin. Tämä ryhmä on käyttäjän ensisijainen ryhmä, eli kaikki tiedostot jotka käyttäjä luo, kuuluvat myös automaattisesti tälle ryhmälle. Lisäksi käyttäjä voi kuulua useampaankin toissijaiseen ryhmään, jotka antavat kyseiselle käyttäjälle lisäoikeuksia järjestelmässä.

Käyttäjien oikeuksia voi muokata samalla sovelluksella kuin millä heitä järjestelmään lisätäänkin.

Ubuntu Valitse välilehti Käyttäjäoikeudet ja ruksaa halutut oikeudet käyttöön. Tällöin käyttäjä lisätään näiden oikeuksien taustalla oleviin ryhmiin.

Kubuntu

Kannattaa muistaa että on turhaa antaa käyttäjille liikaa oikeuksia. Esimerkiksi Oikeus järjestelmänhallintaan (Admin) kannattaa varata vain sellaisille henkilöille, joilla on siihen oikeasti tarvetta ja jotka tietävät mitä ovat tekemässä. Käyttäjällä on oltava oikeus järjestelmänhallintaan voidakseen esimerkiksi asentaa tai poistaa ohjelmia.

Sen sijaan Käytä äänilaitteita (Audio) tai Videokiihdytys (Video) ovat perusasioita, joita jokainen konetta käyttävä saattaa kaivata. Jos käyttäjällä ei ole oikeutta tällaisiin, niin hänestä näyttää että kone toimii puutteellisesti - esimerkiksi äänet eivät kuulu.

Halutessasi tietää, mihin ryhmiin kuulut, avaa ensin pääteistunto valitsemalla Sovellukset -> Apuohjelmat -> Pääte . Kirjoita päätteeseen komento groups. Tuloksena on luettelo ryhmistä, joiden jäsen olet. Osa ryhmien nimistä on hyvin kuvainnollisia, kuten audio tai video, jotka vastaavat noita edellisessä kohdassa mainittuja Käytä äänilaitteita ja Videokiihdytys -oikeuksia. Tärkein kaikista ryhmistä on admin, jonka jäsenillä on siis oikeus järjestelmänhallintaan käyttämällä sudoa.

Käyttäjäryhmillä voi tehdä paljon muutakin kuin määrittää kuka saa käyttää mitäkin laitetta järjestelmässäsi. Jos järjestelmässäsi on paljon käyttäjiä, voit jakaa heitä erilaisiin ryhmiin ja luoda ryhmäkohtaisia hakemistoja joihin on oikeus vain tiettyyn ryhmään kuuluvilla henkilöillä. Kotikäytössä tästä esimerkkinä on vaikkapa kaikille käyttäjille yhteisen hakemiston luominen, jossa olevia tietoja on oikeus muuttaa esim. users-ryhmään kuuluvilla henkilöillä.

Ohjeet tällaisen yhteisen kansion luomiseksi löytyvät Ubuntu Suomen keskustelualueilta

Fontit

Ubuntussa tulee mukana mukava valikoima erilaisia fontteja. Tarvittaessa saat asennettua myös tutut Microsoft-fontit (Arial, Times New Roman, Verdana jne. Huom! Mukana ei ole Tahomaa, joten sen joudut hakemaan erikseen.) asentamalla paketin

msttcorefonts

Webistä voi ladata lisää vapaita fontteja itselleen esim. täältä http://www.fonts500.com/ saa 500 ilmaista fonttia ja asentaa yksitellen. Kubuntu 7.10 Dolphinissa voi ainakin ladatun fontti tiedoston(fontti.ttf) päällä painaa hiiren oikeaa painiketta ja valita tämän jälkeen Toiminnot -> Asenna kirjasin.

Ubuntun pakettienhallinnan kauttakin saa ladattua fontteja: koita hakusanaa fonts pakettienhallinnassa.

Näyttö

Resoluutio ja virkistystaajuus

Ubuntu Näytön käyttämää tarkkuutta voit muuttaa valitsemalla Järjestelmä -> Asetukset -> Näyttö (Ubuntu 9.04).

Kubuntu Näytön asetuksia pääset muokkaamaan valitsemalla Järjestelmän asetukset -ohjelmassa Monitori ja näyttö.

Näytön asetusten uudelleenmäärittely (dpkg-reconfigure)

Joskus näytön asetukset pitää määritellä uudestaan. Tämä tehdään tekstipohjaisella työkalulla dpkg-reconfigure. Näytön asetusten automaattinen tunnistaminen tapahtuu komennolla

sudo dpkg-reconfigure -phigh xserver-xorg

Voit tehdä asetusten määrittämisen myös käsin. Asetusten määritysohjelma käynnistyy komennolla

sudo dpkg-reconfigure xserver-xorg

Muutosten jälkeen käynnistä graafinen ympäristö uudelleen painamalla Ctrl+Alt+Backspace .

xorg.conf-tiedoston muokkaaminen

Ubuntussa näytön asetustiedot on tallennettu tiedostoon /etc/X11/xorg.conf. Käytä tähän pääkäyttäjän oikeuksia

Lisätietoja:

• X.orgin asetukset -artikkeli Linux.fi-wikissä
• http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=900.0
• http://doc.gwos.org/index.php/ChangeResolution

Tulostimet

Ubuntu Valitse Järjestelmä -> Ylläpito -> Tulostimet asentaaksesi uuden tulostimen tai muokataksesi tulostimien asetuksia.

Kubuntu Tulostimien hallinta tapahtuu Järjestelmän asetukset -ohjelmassa kohdassa Tulostimet.

Tietoturva

Palomuuri

Yleensä palomuurin asetuksiin ei tarvitse koskea, sillä järjestelmässä ei ole avoinna olevia portteja. Jos palomuurin asetuksia on syytä säätää, sen voi tehdä helposti UFW-palomuuriohjelmalla. Ohjeet tähän löytyvät Ubuntun ohjeista: Valitse Järjestelmä - Ohjeet ja tuki ja aukeavasta ohjevalikosta Pidä tietokoneesi turvallisena - Palomuurin asentaminen.

Palomuuria voi hallita myös komentoriviltä. Lisätietoja löytyy Linux.fi-wikin artikkelista Iptables.

Virustorjunta

Linuxille tunnetaan muutama tietokonevirus, mutta viruksilla on tyypillisesti UNIX-järjestelmissä pieni vaikutus itse isäntäkoneen toimintaan.[1] Siksi erilliselle virustorjuntaohjelmalle ei ole ainakaan toistaiseksi tarvetta. Voit kuitenkin asentaa esimerkiksi Clam Av -virusohjelman, jos haluat tarkastaa tiedostoja Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä leviävien virusten varalta.

Verkko

Ubuntu Verkon asetuksia pääset muokkaamaan valitsemalla Järjestelmä -> Asetukset -> Verkkoyhteydet tai Järjestelmä -> Ylläpito -> Verkkotyökalut (Ubuntu 9.04)

Kubuntu Verkon asetuksia pääset muokkaamaan Järjestelmän asetukset -ohjelman kohdasta Verkkoasetukset.

Suljetut tiedostomuodot

Ubuntu tarjoaa hyvän tuen erilaisille multimediatiedostoille. Oikeudellisista syistä, lähinnä Yhdysvaltain patenttijärjestelmästä johtuen, Ubuntun perusasennus ei tue monia tunnettuja ääni- ja videotiedostomuotoja. On suositeltavaa käyttää avoimiin standardiin pohjautuvia tiedostomuotoja (esim. ogg vorbis, ogg theora, open document), mutta kuitenkin useimmat käyttäjät tarvitsevat myös tukea yleisimmille ei-vapaille tiedostomuodoille. Kattavan tuen eri tiedostomuodoille saa helposti asentamalla muutamia ohjelmapaketteja.

Ubuntu 9.04 (K)Ubuntu restricted extras

Versiosta 7.10 lähtien Ubuntu on tarjonnut helpon tavan suljettujen tiedostomuotojen käyttöönottoon.

Ubuntu Asenna paketti ubuntu-restricted-extras

Kubuntu Asenna paketti kubuntu-restricted-extras

Jomman kumman paketin asentamalla (Ohje) saa tuen useimmille suljetuille tiedostomuodoille. Tällaisia ovat muun muassa mp3-tiedostot, Adoben Flash, Sunin Java-teknologia sekä Microsoftin ohjelmistoissa yleisimmin käytetyt kirjasintyypit (mm. Arial, Times New Roman, Tahoma ja Verdana).

Multimediakoodekit kuntoon

Joidenkin videotiedostojen toistaminen edellyttää myös w32codecs-paketin asentamista. Paketti on saatavilla epävirallisesta Medibuntu-pakettivarastosta. Voit myös lisätä Medibuntu-pakettivaraston ohjelmalähteisiin lukemalla tämän, jonka jälkeen paketti on saatavilla pakettienhallintaohjelmistosta.

Lue lisää: https://help.ubuntu.com/community/RestrictedFormats

YLE:n Elävä arkisto-palvelun videot, jotka on toteutettu suljetulla ms-tekniikalla, saa näkyviin Firefox-selaimessa lisäämällä (Järjestelmä-Ylläpito-Synaptics pakettienhallinta) seuraavat asennuspaketit :

   * totem
   * totem-mozilla
   * totem-xine
   * totem-gstreamer
   * gstreamer-alsa
   * gstreamer0.10-ffmpeg
   * gstreamer0.10-fluendo-mpegdemux
   * gstreamer0.10-plugins-bad
   * gstreamer0.10-plugins-bad-multiverse
   * gstreamer0.10-plugins-base
   * gstreamer0.10-plugins-base-apps
   * gstreamer0.10-plugins-good
   * gstreamer0.10-plugins-ugly
   * gstreamer0.10-pulseaudio
   * gstreamer0.10-schroedinger
   * gstreamer0.10-tools
   * gstreamer0.10-x
   * pulseaudio

DVD-elokuvien katsominen

Kopiosuojattujen DVD-elokuvien katsomiseksi järjestelmään täytyy asentaa DeCSS-kirjasto.

Asenna ensin paketit:

libdvdread3

libdvdnav4

Tämän jälkeen aja komento, joka hakee DeCSS-kirjastopaketin (libdvdcss2):

sudo /usr/share/doc/libdvdread3/install-css.sh

Pakettien asennuksen jälkeen aseta DVD-elokuva tietokoneen DVD-asemaan. Totem-videosoitin käynnistyy automaattisesti ja toistaa elokuvan.

Vaihtoehtoiset ohjelmat DVD:n katseluun

Jos DVD-elokuvien katselu ei onnistu, voit kokeilla muita toisto-ohjelmia. Tällaisia ovat esim. Ogle ja Totem-xine.

totem-xine

libxine-main1

libxine-extracodecs

ogle

ogle-gui

Multimedia-liitännäisten testaaminen

Selaimen multimedialiitännäisten toimivuutta voi testata seuraavilla sivuilla:

• http://www.adobe.com/products/flash/about/
• http://www.linspire.com/products_linspire_whatis.php?tab=compatibility
• http://fredrik.hubbe.net/plugger/test.html

Tietoa laitteistosta

Keskeisimmät tiedot laitteistosta saa esille ohjelmalla Sysinfo. Sen saat asentamalla paketin

sysinfo

Näytönohjainten suljetut 3D-ajurit

Oletuksena Ubuntussa käytetään ainoastaan avoimen lähdekoodin ajureita. Joillain ATI/AMD-näytönohjaimilla ja kaikilla NVIDIA-näytönohjaimilla voidaan käyttää näytönohjainvalmistajan tarjoamia suljetun koodin näytönohjainajureita. Näillä saavutetaan usein parempi nopeus 3D-peleissä, mutta Ubuntun tekijät eivät voi korjata ajureissa olevia virheitä.

Suositukset

Näytönohjainvalmistaja	Mallit	Suositeltu ajuri
AMD / ATI	Radeon 9250 ja vanhemmat	Avoin oletusajuri. Suljettu ei toimi lainkaan.
	Radeon 9500 - X850 -sarjat	Avoin oletusajuri. Suljettu tarjoaa paremman 3D-nopeuden, mutta muut ominaisuudet voivat olla huonommat (esim. 3D-työpöytä ei toimi välttämättä helposti).
	Radeon X1000 - X4000 -sarjat	Suljettu ajuri (vaaditaan 3D:hen). AMD on alkanut rahoittaa vastaavaa avoimen koodin projektia, tuloksia alkaa näkyä vuoden 2008 aikana.
Intel	Kaikki mallit	Avoin oletusajuri. Intel kehittää avointa ajuria yhdessä yhteisön kanssa 3D-tukineen kaikkineen.
NVIDIA	Kaikki mallit	Suljettu ajuri (vaaditaan 3D:hen). NVIDIA ei auta avoimen koodin kehittäjiä, mutta jotkin kehittäjät yrittävät kehittää 3D-tukea siitä huolimatta Nouveau-projektissa.

Asentaminen

Ubuntussa on automaattinen työkalu suljettujen laiteajureiden asentamiseen. Työkalu löytyy Järjestelmä-valikosta kohdasta:

Järjestelmä -> Ylläpito -> Laiteajurit (Ubuntu 8.04 ja Ubuntu 8.10)
Järjestelmä -> Ylläpito -> Rajoitettujen ajurien hallinta (Ubuntu 7.04 ja Ubuntu 7.10)

Myös Kubuntussa on vastaava työkalu.

NVIDIA ja näytön tarkkuuden asettaminen

NVIDIAn suljetut ajurit eivät tue standardia X.org-ohjelmiston näytön tarkkuuden muuttotapaa, joten kyseisiä ajureita käytettäessä tulee asentaa NVIDIAn oma työkalu.

1. Asenna suljetut ajurit edelleisen ohjeen mukaisesti.

2. Kirjoita komentoriville: sudo nvidia-settings

3. Anna kysyttäessä salasanaa järjestelmäsalasanasi.

4. Editoi graafista nvidian näytönohjaimen asetusohjelmaa kuten windowsissa. Tällä ohjelmalla saat toimimaan myös televisiosi näytön resoluutiot ja kakkosmonitorit.

5. Lopuksi paina ctrl+alt+askelpalautin käynnistäeksesi graafisen käyttöliittymän uudestaan.

Nyt voit nauttia resoluutioistasi täysin siemauksin.

Langattomat verkkokortit

Langattomien eli wlan-verkkokorttien käyttöönotto aiheuttaa usein enemmän päänvaivaa kuin normaalit kiinteää verkkoyhteyttä käyttävät kortit. Osa verkkokorteista tarvitsee toimiakseen Windowsia varten kirjoitetut ajurit (myös Linuxissa). Niiden käyttöönottoon ei puututa tässä oppaassa.

Jos wlan-kortti tunnistetaan Ubuntun Laitehallinnassa, on mahdollista saada nettiyhteys toimimaan kokonaan varsin helposti. Mikäli haluat varmistaa, että kortti tunnistetaan tai tietää sen nimen, pääset laitehallintaan napsauttamalla:

Järjestelmä-valikko -> Asetukset -> Laitehallinta

Selaa avautuvan ikkunan listaa vasemmalla ja yritä etsiä verkkokorttisi sieltä.

Katso myös

Ubuntuguide.org

V PINTAA SYVEMMÄLLE

Lyhyesti tästä ohjeesta ja siinä käytetyistä ohjelmista

Tämä ohje on alunperin vapaasti suomennettu Ubuntu foorumilla julkaistusta ohjeesta ja perustuu aikaisemmin kirjoitettuun ohjeeseen, tarkoituksenaan käsitellä aihetta vielä laajemmin ja aloittelijaystävällisemmin.

Wine on ohjelma, joka mahdollistaa Windows-ohjelmien käytön muilla käyttöjärjestelmillä. Wine tulee sanoista "Wine Is Not an Emulator", mikä kertoo jo itsessään että kyseessä ei siis ole emulaattori. Wine tarkemmin ilmaistuna tulkkaa Windowsin kutsuja Linuxin ymmärtämään muotoon.

Winetools on ohjelma, jonka avulla on mahdollista asentaa yli 90 Windows-ohjelmaa. Sen lisäksi sillä laitetaan .wine kansion asetukset kuntoon, sekä asennetaan Windowsin käyttämät kirjasimet. Winetoolsin avulla voit myös hallita asentamiasi ohjelmia (poistaa sekä muokata asetuksia).

Ja sitten itse ohjeeseen.

Wine

Winen asennus onnistuu asentamalla paketti wine esimerkiksi komennolla

sudo apt-get install wine

Tämän jälkeen Winellä voi käynnistää Windows-ohjelmia komennolla

wine ohjelma.exe

WineTools

Lataus ja asennus

WineToolsilla on ainakin yksi riippuvuus, joka täytyy täyttää. Komento sen asentamiseksi on

sudo apt-get install libgtk1.2

WineToolsin voit ladata osoitteesta http://www.von-thadden.de/Joachim/WineTools/ Sivuilta löytyy .tar.gz-päätteinen tiedosto, joka voidaan purkaa esimerkiksi komentorivillä tar-komennolla ja asentaa sen jälkeen komennolla

sudo ./install

WineToolsin käyttäminen

Ohjelma käynnistetään päätteestä komentamalla:

wt

Seuraavaksi ohjelma kertoo sinulle, että tarvittavia asetuksia ei ole vielä määritelty. Napsauta OK jatkaaksesi eteenpäin (muistathan, että tarvitset laillisen Windowsin käyttääksesi näitä työkaluja).

Lopulta pitäisi päästä valikkoon.

• Ensin mennään perusasetuksiin "Base setup", sitten tehdään jäljitelmäasema tms "Create a Fake Windows Drive" tai jos omistat jo .wine kansion (piilokansio, näkyy Nautiluksella / tiedostoselaimella kun painat ctrl + H) voit valita myös "Update an old Fake Windows drive"

• Seuraavaksi winetools etsii cdrom-asemasi, jotta wine osaa käyttää sitä.

• seuraavaksi annetaan käyttäjänimi (username) ja yritys (organization)

Kun "fake windows" on käynnistynyt uudelleen kerran tai pari meille kerrotaan että asema on valmis (fake drive completed).

• Olemme taas perusasetuksissa (base setup -menu) ja nyt valitsemme DCOM98 ja sitten siitä alaspäin asennamme kaikki listan ohjelmat (Internet Explorer vain yhdellä omalla kielellä, eli suomen kielen puuttuessa listalta englanninkielisenä). Paina vain next ja ok kaikkeen. Windowsin asetusohjelma (Windows installer) toimii, kuten tavallisesti.

• Seuraavaksi palaa päävalikkoon ("main menu")

• Nyt asennetaan Windowsin järjestelmäohjelmisto, valitse "install windows system software" ja paina ok.

• Asenna taas kaikki joka on listassa ylhäältä alas ja omalla kielellä / sen puuttuessa englanniksi, sekä asenna molemmat sekä visual basic 5 sekä 6.

• Ja nyt mennään selvittämään niitä fontteja joihin winetoolsin käyttämä linkki on kuollut. Paina "main menu" ja "exit", jotta päästään pois winetoolsista.

• Takaisin ystävämme päätteen luokse, ensin meidän täytyy tehdä ja siirtyä kansioon mihin winetools lataisi nämä fontit

mkdir -p ~/winetools/fonts
cd ~/winetools/fonts

• Seuraavaksi lataamme fontit ainakin tätä kirjoittaessa toimivasta osoitteesta. Voit kopioida ja liittää tämän terminaaliin.

wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/andale32.exe
wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/arial32.exe  
wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/arialb32.exe  
wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/comic32.exe   
wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/courie32.exe  
wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/georgi32.exe  
wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/impact32.exe  
wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/times32.exe  
wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/trebuc32.exe  
wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/verdan32.exe 
wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/webdin32.exe

• Nyt siis on fontit ladattuna. Ne asennetaan käyttämällä WineToolsia:

wt

• Valitse "base setup" taas ja asenna "truetype font arial"

• Sitten taas "main menu" jonka jälkeen valitaan "Install Microsoft true type core fonts" ja taas siitä alaspäin käydään koko lista läpi kunnes kaikki fontit on asennettu.

• Kaikki tehty. main menu ja sitten exit että poistutaan winetoolsista.

• Nyt siis pitäisi löytyä toimiva wine ja lisäksi myös internet explorer sekä Windows Media Player 6 asennettuna, toivottavasti.

Viimeistely

Päivittäminen

Jos Ubuntun pakettivarastoista löytyvä Wine on liian vanha (joskus uusin versio tuo mukanaan tuen tietyille ohjelmille), voit yrittää asentaa uusimman version Winen omista pakettivarastoista. Huomaa, että Ubuntun kehittäjät eivät tue näitä pakettivarastoja, ja sieltä asennettu Wine ei välttämättä toimi yhtä hyvin kuin Ubuntun pakettivarastoista löytyvä.

Jos kuitenkin haluat asentaa uusimman Winen, se onnistuu seuraavasti:

Lisätään Winen pakettivarastot sources.list-tiedostoon komennolla

sudo wget http://wine.budgetdedicated.com/apt/sources.list.d/gutsy.list -O /etc/apt/sources.list.d/winehq.list

Korvaa gutsy jakelusi versiolla, esim. feisty (7.04) tai dapper (6.06). Lisää tämän jälkeen Winen allekirjoitusavain apt:lle komennolla

wget -q http://wine.budgetdedicated.com/apt/387EE263.gpg -O- | sudo apt-key add -

Seuraavaksi päivitä järjestelmäsi, jolloin uusin Wine asentuu. Voit hoitaa sen komentoriviltä seuraavasti:

sudo apt-get update
sudo apt-get upgrade

Voit myös laittaa "dist-upgrade" pelkän "upgrade"n sijasta jos haluat että kaikki riippuvuudet otetaan huomioon päivittäessä.

Tämän pitäisi päivittää wine viimeisimpään ja uusimpaan versioon jonka on julkaissut WineHQ, ja se tulee päivittymään muiden päivitystesi mukana kun uudempi versio on julkaistu.

Winecfg

• Tässä on tarkoitus kertoa teille lyhyesti "winecfg" komennosta

winecfg

Tämä pieni paneeli antaa sinun vaihtaa winen oletusasetuksia, kuten mitä Windowsin versiota yritetään esittää ja mitä sisäänrakennettuja ja natiiveja dll-tiedostoja käytetään. Ehdotan jättämään Windowsin version Windows 98:n koska se tuntuu toimivan yleisesti ottaen parhaiten. Voit myös vaihtaa Windowsin version yksittäisille .exe tiedostoille, jos se toimii paremmin jonkin tietyn Windows-version kanssa.

Vaikka "winecfg"n täysi käyttäminen on hieman sivussa tässä ohjeessa, sen kanssa tulee tutuksi varsin nopeasti.

Lopuksi

• Windowsin ilmoitusalueelle suljettavien ohjelmien kuvakkeet eivät näy. Ongelma voidaan ratkaista avaamalla kde:n ohjelma, joka käyttää ilmoitusaluetta. Tällöin pitäisi myös Windowsin ilmoitusalueen kuvakkeiden tulla näkyviin. Esimerkiksi jos amarok käynnistyy kun gnome käynnistyy, kalarm on myös hyvä jota käyttää jos et käytä amarokkia, jopa KDE-ohjelman lopettamisen jälkeen Windows-kuvake pysyy näkyvillä. Sen ei pitäisi olla ongelma KDE:n käyttäjille.

Valitettavasti ongelmaan ei ole löytynyt ilman KDE-ohjelmia toimivaa ratkaisua.

Hyviä wineemisiä!

Yleisiä ongelmia ja kysymyksiä ratkaisuineen

Ongelmien ilmaantuessa kannattaa ensimmäisenä kirjoittaa Googlen hakuun "ohjelman nimi winehq". Usein ohjelma ja ohjeet käyttöönottamiseksi löytyy myös winehq:n tietokannasta.

Kone näyttää pysähtyvän "winecfg":n äänivälilehdelle mentäessä

Monesti kyseinen välilehti on vain hidas. Jos mitään ei tapahdu odotettuasi hetken, kokeile seuraavaa:

Katso mitä sanoo

lsmod | grep snd_seq

Jos snd_seq ei näy ladattuna, kirjoita

sudo modprobe snd_seq

Jos sen jälkeen äänivälilehti toimii etkä saa ALSA-erroria lisää mainittu snd_seq /etc/modules -tiedostoon komennolla

sudo echo "snd_seq" >> /etc/modules

Jos ei ratkaisua vielä löytynyt, kokeile luo mahdollisesti puuttuva hakemisto komennolla

mkdir -p ~/.kde/socket-`hostname`

Jos sekään ei auta, kokeile nimetä winearts.drv.so -tiedosto uudestaan komennolla

sudo mv /usr/lib/wine/winearts.drv.so /usr/lib/wine/winearts.drv.so.old

Menin päivittämään Winen uudempaan versioon ja Explorer, Outlook ja Media Player lopettivat toimimisen

Poista tuo uusi versio ja asenna vanha tilalle, "fake drive"si säilyy silti. Mahdollisesti sources.list -tiedostoon muutoksia tehtyäsi muokkaa sources.list tiedostojen wine-riveille kommentti (eli # merkki) eteen, tallenna ja päivitä. Eli:

Winen poisto

sudo apt-get remove wine

Sources.list:in muokkaus

sudo gedit /etc/apt/sources.list

Asennus ei onnistu. Ohjelma ilmoittaa ettei voi asentaa kaikkia osia / ei löydä jotain rekisteristä

Ongelma johtuu kopiosuojauksesta.

Jotta saat näkyville kaikki kyseiset tiedostot, irroita / unmounttaa ensin cd komennolla

umount /media/cdrom/

Tarvittaessa vaihda mainittu polku siihen missä cd-asema itselläsi on.

Liitä se tiedostojärjestelmään käyttäen "-o unhide" valitsinta jotta tiedostot tulevat näkyviin:

mount -t iso9660 -o unhide /dev/cdrom /media/cdrom

Tarvitsen vain Internet Explorerin, mutta en saa sitä toimimaan Winellä

Voit kokeilla vaihtoehtoisia projekteja saadaksesi Internet Explorerin toimimaan, kuten Sidenet:iin sekä IEs4Linux:iin. Lisätietoa Ies4Linuxista.

• IEs4Linux on skripti, joka tarjoaa yksinkertaisen tavan asentaa Internet Explorer, tai oikeastaan kolme versiota siitä. Asennus onnistuu seuraavasti:

mkdir ~/temp # tehdään väliaikainen hakemisto temp
cd ~/temp # mennään ko. hakemistoon
wget http://www.tatanka.com.br/ies4linux/downloads/ies4linux-latest.tar.gz # ladataan paketti
tar zxvf ies4linux-latest.tar.gz # puretaan paketti
cd ies4linux-* # mennään purkaessa saatuun hakemistoon
./ies4linux # käynnistetään ies4linux

Sitten vastailet kysymyksiin sen mukaan, minkä IE:n versioita haluat asentaa ja millä kielellä. Myös hakemisto, johon asennetaan, varmistetaan. Jos et omaa syytä muutoksiin, niin oletukset käyvät hyvin. IEs4Linux luo oletuksena sinulle .ies4linux-nimisen hakemiston kotihakemistoosi, joka sisältää kaikki asennetut tiedostot. Se luo käynnistimet ~/bin kansioon sekä halutessasi myös työpöydälle pikakuvakkeina.

• Sidenet on jo päättynyt projekti, joka tosin toimii vieläkin. Saat sen toimimaan seuraavasti:

mkdir ~/temp # tehdään väliaikainen hakemisto temp
cd ~/temp # mennään ko. hakemistoon
wget http://sidenet.ddo.jp/winetips/files/wine-config-sidenet-1.9.2-test2.tgz #ladataan sidenet
tar xzf wine-config-sidenet-1.9.2-test2.tgz # puretaan paketti
cd wine-config-sidenet # mennään purkaessa saatuun hakemistoon
./setup # käynnistetään setup

Setupista suosittelen valitsemaan vaihtoehdon kolme (3) joka on manuaalinen asennus. Loput voit valita miten haluat, mutta suosittelen että fonttien linkitykseen laitat kyllä / yes, sekä virtuaali c-aseman laittaisit ~/.wine/c. Sidenet luo vanhasta .wine kansiostasi varmuuskopion kotihakemistoosi, jonka voit halutessasi palauttaa nimeämällä takaisin .wine:ksi.

Mistä pääsen muokkaamaan rekisteriä?

Rekisteriä pääset muokkaamaan kirjoittamalla päätteeseen

regedit

Esimerkiksi yleinen ohjelmien asennukseen liittyvä kohta on "AppDefaults" ja se löytyy kohdasta HKEY_CURRENT_USER > Software > Wine > AppDefaults

Winen pakettivarastojen takia tulee GPG error

Virheilmoituksen ollessa vastaava kuin tämä

W: GPG error: http://wine.budgetdedicated.com edgy Release: 
The following signatures couldn't be verified because the public 
key is not available: NO_PUBKEY 58403026387EE263

Suorita seuraavat komennot lisätäksesi ko. paketteja varten gpg-avaimen

wget http://wine.budgetdedicated.com/apt/387EE263.gpg
gpg --import 387EE263.gpg
sudo apt-key add 387EE263.gpg

Ohjelma X ei toimi, mistä apua? =

X = ohjelmasi nimi

• WineHQ:n tietokanta (Wine Application Database) on ensimmäinen paikka josta etsiä apua, sieltä voit löytää tietoja muiden asennuksista sekä ohjeita omaasi. Monesti ongelmasi on jo ratkaistu ja kysymykseesi vastattu.

• Google on ystäväsi, kokeile laittaa esimerkiksi "ohjelman nimi winehq" tai mahdollisesti saamasi virheilmoitus.

• Ubuntu Suomen Keskustelualueet sisältävät hyvän hakutoiminnon, jonka avulla löytyy moneen kertaan vastattuna esimerkiksi Steamin asentaminen, sekä monien muiden yksittäisten ohjelmien ongelmat.

• Ubuntu Suomen Keskustelualueiden wine-ketju on hyvä paikka kysyä apua. Muista mainita tarkat tiedot siitä, mitä teit ja mitä virheilmoituksessa luki. Yritä kuvata ongelmasi mahdollisimman tarkasti. Käytä ongelmaasi kuvaavaa viestiketjun otsikkoa (ei "APUA! Auttakaa heti!" vaan "Wine ja ManicMiner/Win95").

HUOM! Muista, että kaikkia ohjelmia ei ole mahdollista saada toimimaan Winellä. Mikäli mahdollista, kannattaa pyrkiä käyttämään vastaavia avoimen lähdekoodin ohjelmia, jotka on tehty suoraan Linuxille. Windows-ohjelmia vastaavista ohjelmista voit löytää luettelon täältä.

Kaupallisia sovelluksia..?

Jos välttämättä tarvitset tiettyä ohjelmaa, suosittelen tutustumaan kaupallisiin winen päälle kehitettyihin ohjelmistoihin. Monet Windows-ohjelmistot saadaan toimimaan niiden avulla.

• Crossover Office on maksullinen ohjelmisto, joka on keskittynyt pääasiallisesti toimisto-sovelluksiin, esimerkiksi Microsoft Word, Dreamweaver ja Photoshop ovat tuettuina. Jos olet maksanut kalliista Photoshopista niin tuskin Crossover Officen hinta enää taskuissasi paljoa tuntuu. Koska Crossover Office perustuu avoimeen wineen niin myös lähdekoodit on ladattavissa ja voit niistä sen koettaa kääntää.

Linkkejä: Lataa lähdekoodi | Tuetut ohjelmistot | Trial versio.

• Cedega on TransGaming Technologiesin maksullinen ohjelmisto joka on keskittynyt pääasiallisesti peleihin. Sekin perustuu avoimeen wineen, joten se on mahdollista myös kääntää lähdekoodista. Todella kattavat ohjeet siihen löydät täältä ja ohjetta sekä keskustelua suomeksi täältä. Itse käännetty cvs-versio ei tue aivan yhtä hyvin pelejä sekä GUI (graafinen käyttöliittymä) jää kokonaan pois.

Linkkejä: WineCVS-scripti | Rekisteröidy TransGaming:iin | Cedega | Tuetut pelit

VI LISÄTIETOJA

Siirtyisinkö Linuxiin?

Kenelle Linux sopii?

Linux sopii lähes kenelle tahansa. Järjestelmän peruskäyttö on helppoa, mutta Linuxin asentaminen ja asennuksen jälkeiset toimenpiteet voivat olla hieman hankalia - kuten minkä tahansa käyttöjärjestelmän asentaminen. Joka tapauksessa vähänkin enemmän tietokoneiden kanssa työskennellyt selviää asentamisesta helposti itse.

Kenties joku ystävistäsi tai tuttavistasi käyttää jo Ubuntu-linuxia? Hän voi varmasti auttaa sinua järjestelmän asennuksessa. On olemassa myös yrityksiä, joiden palveluihin kuuluvat Linux-asennukset.

Yleisesti ottaen Linuxiin esim. Windowsista siirtyminen edellyttää ainoastaan hieman viitseliäisyyttä ja valmiutta oppia uusia asioita.

Nykyinen käyttöjärjestelmäni toimii hyvin. Miksi vaihtaisin Linuxiin?

Jos olet täysin tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen vaihtamista Linuxiin ei varmaankaan kannata tehdä. Useimpia Windows-käyttäjiä kuitenkin häiritsevät tietoturvaan liittyvät ongelmat, kuten virukset ja madot. Muutaman vuoden käytön jälkeen Windows alkaa usein hidastua ja järjestelmä muuttuu epävakaammaksi.

Linuxin etuja onkin ennen kaikkea tietoturva ja vakaus. Lisäksi Linuxin käyttö on edullista, sillä ohjelmistot perustuvat avoimeen lähdekoodiin. Ne ovatkin vapaasti kenen tahansa käytettävissä, muokattavissa ja levitettävissä.

Lue lisää tämän wikikirjan luvusta 5 hyvää syytä siirtyä Linuxin käyttäjäksi.

Jos Linux on niin hyvä kuin väitetään, miksi sitä käytetään niin vähän?

Hyvä kysymys! Siinä yksi syy, miksi tämä opas on kirjoitettu! Todellisuudessa Linuxia käytetään todella paljon, mutta enimmäkseen palvelimissa. Tavallisessa työpöytäkäytössä Linux on kuitenkin levinnyt nopeasti ja siihen on syynä ennen kaikkea se, että graafiset työpöytäympäristöt ovat kehittyneet muiden käyttöjärjestelmien tasolle tai ohitse. Näin Linux tarjoaa hyvän vaihtoehdon Windows- ja Mac OS -järjestelmille.

Onko Linuxille olemassa omaa vakavasti otettavaa ohjelmatarjontaa työpöytäkäyttöön?

Linuxille on olemassa laaja valikoima laadukkaita ohjelmia työpöytäkäyttöön. Näistä tunnetuimpia ja suosituimpia ovat mm. toimisto-ohjelmisto OpenOffice.org, internet-selain Firefox, sekä kuvankäsittelyohjelma Gimp. Laadukkaita ohjelmia löytyy useimpiin käyttötarkoituksiin, joitakin erikoisohjelmia lukuun ottamatta.

Voinko käyttää nykyisiä ohjelmiani Linuxilla?

Windows-käyttöjärjestelmän ohjelmia ei voi käyttää sellaisenaan Linuxissa. Erillisen Wine-ohjelmiston avulla voi kuitenkin käyttää monia Windows-ohjelmia. Codeweavers-niminen yritys on kehittänyt Winen pohjalta CrossOver Office -ohjelmiston, joka mahdollistaa useimpien tunnettujen Windows-ohjelmien käyttämisen Linuxissa. Lisäksi on olemassa ratkaisuja, jotka mahdollistavat Windowsin käyttämisen Linuxin sisällä.

Pystynkö avaamaan ja muokkaamaan muissa käyttöjärjestelmissä tehtyjä tiedostoja Linuxissa?

Linux-ohjelmat tukevat varsin hyvin yleisimpiä tiedostomuotoja. Mm. Microsoft Officen tiedostot aukeavat melko hyvin OpenOffice-ohjelmissa (*). Samoin Gimp avaa yleisimmät kuvatiedostot. Eri ohjelmien tiedostomuotojen tuen kehittäminen on vaikeaa ja hidasta, koska suuret ohjelmistotalot eivät ole julkaisseet kuvauksia tiedostomuodoista. Siksi ohjelmoijat joutuvat kehittämään muunnosohjelmia tiedostomuotojen välille yrityksen ja erehdyksen kautta.

(*) Linuxissa yleisesti käytetty OpenOffice.org -toimisto-ohjelmistopaketti kykenee käsittelemään täydellisesti Office2003n ja sitä aikaisempien versioiden Word-dokumentteja; sen sijaan Microsoftin uuden Office2007 formaatin muokkaamiseen sekä luomiseen tarvitaan erillinen lisäosa. Yhteensopivuutta käyttämiisi Office-dokumentteihin OpenOffice.org:n osalta voi testata mainiosti sen Windows-versiolla ennen mahdollista Linuxin käyttöön siirtymistä.

Voinko siirtää Linuxiin asetuksia ja muita Windows-ohjelmissa olevia tietoja?

Useimmiten kyllä. Esimerkiksi Internet Explorer -verkkoselaimen suosikit ja Outlook-sähköpostiohjelman osoitekirjat ja sähköpostit saa siirrettyä. Myös muille laajassa käytössä oleville ohjelmille on olemassa tietojen vientiin/tuontiin työkaluja, mutta niiden helppokäyttöisyys vaihtelee.

Voiko Linuxilla pelata?

Linuxilla voi pelata. Linuxille on kehitetty joukko omia pelejä, mutta yleisimpiä kaupallisia pelejä julkaistaan harvoin Linuxille. Tätä heikkoutta paikkaamaan on saatavilla kaupallinen Cedega-ohjelmisto, joka mahdollistaa suosituimpien Windows-pelien pelaamisen Linuxissa. Muita vaihtoehtoja on asentaa ilmainen ja vapaan lähdekoodin WINE (Wine Is Not an Emulator), tai ostaa Wine-projektin kanssa Cedegaa läheisemmin yhteistyötä tekevä maksullinen Crossover Office jonka pelituki on viime aikoina alkanut kasvaa.

Linux on myös mahdollista asentaa Windowsin rinnalle ja moni pelaamista harrastava Linuxin käyttäjä pitääkin Windows-järjestelmää edelleen Linuxin rinnalla pelaamista varten.

Ubuntu

Mikä on Ubuntu?

Ubuntu on Linuxin suosituimpia versioita eli distroja (eri linux-jakeluja kutsutaan distributioineiksi, eli distroiksi), josta kerrotaan lisää kirjan luvussa Ubuntu.

Mitä eroa on Ubuntulla, Kubuntulla ja Xubuntulla?

Ubuntu, Kubuntu ja Xubuntu perustuvat samaan perusjärjestelmään, mutta niiden erona on graafinen käyttöympäristö. Ubuntu käyttää graafisena käyttöliittymänä Gnomea, Kubuntu KDE:ta ja Xubuntu XFce:tä. Pinnan alla kyse on kuitenkin samasta järjestelmästä.

Miksi valitsisin juuri Ubuntun?

Linuxista on monia helppokäyttöisiä ja kehittyneitä jakeluversioita. Näitä ovat mm. Fedora, Suse, Mandriva ja Mepis. Ubuntu on jakeluversioista tällä hetkellä suosituin. Ubuntun etuja ovat mm.:

• kehittynyt ohjelmapakettienhallinta (apt-get) ja laaja valikoima ohjelmapaketteja
• helppo päivitettävyys puolivuosittain julkaistavaan uuteen versioon
• aktiivinen suomalainen käyttäjäyhteisö (ohjeita ja foorumi)

Uuden käyttäjän kysymyksiä

Latasin ohjelman sen kotisivuilta. Miten asennan sen koneelleni?

Älä asenna ohjelmia niiden kotisivuilta, ellet tiedä mitä olet tekemässä.

Windowsissa asennetaan ohjelmia käynnistämällä asennusohjelma (esim. install.exe tai setup.exe). Yksi tärkeimmistä muistettavista asioista uudelle Ubuntun käyttäjälle on se, että Ubuntussa ohjelmien asentamista ei yleensä tehdä näin, vaan ohjelmapakettienhallinnan avulla.

Ohjelmapakettienhallinta pitää kirjaa järjestelmään asennetuista ohjelmista ja tarvittaessa hakee näihin päivitykset. Ohjelmat tuleekin aina asentaa ensisijaisesti Ubuntun omista ohjelmavarastoista pakettienhallintaohjelmalla. Helpoin tapa pakettienhallinnan käyttämiseen on Lisää sovelluksia -työkalu. Pakettienhallintaa voi käyttää monipuolisemmin Ubuntussa Synaptic -nimisellä ohjelmalla. Kubuntussa vastaava ohjelma on nimeltään Adept. Komentoriviltä pakettienhallintaa käytetään apt-get komennolla.

Lue lisää tämän wikikirjan luvusta Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot

Mitä ovat pakettivarastot (ohjelmavarastot, pakettilähteet, repositories)?

Pakettivarastoihin on koottu Ubuntulle saatavilla olevia ohjelmapaketteja. Pakettienhallintaohjelma hakee internetissä sijaitsevista pakettivarastoista asennettavaksi haluttavat ohjelmapaketit ja tarvittaessa päivittää ohjelmat uudempiin versioihin. Mitä useampia pakettivarastoja on otettu pakettienhallinnan käyttöön, sitä suuremmasta ohjelmapakettien valikoimasta käyttäjä voi valita asennettavaksi haluttavat ohjelmat.

Yleisimmät ohjelmavarastot ovat Ubuntun virallisesti tukemat Main, Restricted, Universe ja Multiverse sekä epävirallinen PLF.

Asensin ohjelman pakettienhallinnan avulla, mutta en tiedä mihin ohjelma asentui? Missä sijaitsee tiedosto, jonka avulla saan ohjelman käynnistetyksi?

Asennetut ohjelmat tulevat näkyviin Sovellukset -valikkoon, johon ohjelmat on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan.

Pakettienhallinta asentaa ohjelmapaketit niin, että asennetun ohjelman tiedostot sijoittuvat useaan eri paikkaan. Ohjelman saa kuitenkin käynnistettyä komentoriviltä kirjoittamalla sen nimen. Kuitenkin esimerkiksi työpöytäkuvakkeita varten tulee tietää ohjelman käynnistystiedoston sijainti. Ubuntussa tuo hakemisto on helppo muistaa, sillä kaikkien ohjelmien käynnistystiedostot sijaitsevat hakemistossa /usr/bin. Voit myös tarkistaa ohjelman käynnistyspolun päätteessä komennolla:

which ohjelman nimi

En pysty kuuntelemaan musiikkitiedostojani enkä katselemaan videoita. Voinko toistaa näitä tiedostoja Ubuntussa?

Ubuntu asentaa oletuksena tuen vain vapaille tiedostomuodoille. Tämän vuoksi monet yleisimmistä multimediatiedostoista eivät aukea ilman erillisen tuen asentamista. Saat tuen yleismmille tiedostomuodoille asentamalla ns. multimediakoodekkeja.

Tämä tapahtuu helpoimmin pakettienhallintaohjelmalla. Lue lisää tämän kirjan suljettuja tiedostomuotoja käsittelevästä kohdasta.

Firefox ei tue Flash-tiedostoja. Miten saan Flashin toimimaan?

Flashin asentaminen on helppoa Ubuntun oman pakettienhallinnan avulla. Mikäli mikä tahansa ohjelma on saatavilla Ubuntun ohjelmavarastoista, se tulee asentaa pakettienhallinnan avulla.

Lue lisää tämän wikikirjan kohdasta Suljetut tiedostomuodot.

Skypea ei löydy Ubuntun ohjelmavarastoista. Miten saan asennettua sen?

Skypen ohjelmapakettia ei ole saatavilla Ubuntun virallisista ohjelmavarastoista, mutta voit ottaa käyttöön epävirallisen PLF-varaston ja asentaa sen sieltä. Toinen mahdollisuus Skypen asentamiseen on käyttää Easy Ubuntua.

Hyödyllisiä linkkejä

Suomeksi

• Ubuntu Suomi
• Ubuntu Suomen keskustelualueet
• Ubuntu Suomen wiki
• Ubuntun suomenkielinen pikaesittely
• Linux.fi-wiki
• Ohjeita Linuxin kotikäyttöön
• Linux.fi:n suomi - englanti - suomi - Linux - sanakirja

Englanniksi

• Ubuntu Wikipediassa
• Ubuntun viralliset ohjesivut
• Ubuntun kotisivut
• Kubuntun kotisivut
• Ubuntu bug #1