Linux
Wikikirjasto
Linux nimellä viitataan usein käyttöjärjestelmään, joka pohjautuu suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämään vuonna 1992 julkaistuun käyttöjärjestelmän ytimeen. Tarkalleen ottaen Linux nimityksellä kuitenkin tarkoitetaan tämän käyttöjärjestelmän ydintä. Linux-ydin on Unix-yhteensopiva, mutta ei perustu Unixin koodiin. Siksi Linuxia kutsutaan Unix-klooniksi. Linux-ydin on käyttöjärjestelmän oleellinen osa, mutta yksinään hyödytön. Ytimen lisäksi kokonaiseen käyttöjärjestelmään kuuluu myös joukko sovellusohjelmia, jotka Linuxin tapauksessa ovat useimmiten GNU-projektin tuottamia työkaluja. Tämän vuoksi suositellaan Linux-pohjaisten jakeluversioiden kutsumista GNU/Linux-käyttöjärjestelmäksi, esimerkiksi Debian GNU/Linux tai Mandriva GNU/Linux.
Linuxille on ominaista suuri valinnan vapaus. Lähes minkä tahansa asian tekemiseen on tarjolla useita vaihtoehtoisia ohjelmia tai menettelytapoja. Esimerkiksi erilaisia mediasoittimia ja internetselaimia on luonnollisesti tarjolla lukuisia, mutta myös käyttöjärjestelmän ylläpitoon liittyvissä ohjelmissa ja kokonaisissa työpöytäympäristöissä on valinnan varaa toisin kuin esim. Windows maailmassa.
Linux on vapaa ohjelmisto, minkä takia kuka tahansa voi tehdä siihen muutoksia. Linux on julkaistu GNU GPL -lisenssillä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Linuxin osat
Linux-järjestelmän keskeisin osa on käyttöjärjestelmän ydin, kernel. Käyttäjälle näkyvimmät osat ovat komentotulkki ja työpöytäympäristö. Komentotulkin kautta käyttäjä voi antaa käyttöjärjestelmälle ja sovelluksille komentoja kirjoittamalla ne komentoriville. Vastaavasti käyttäjä saa ohjelmilta palautetta tekstin muodossa. Työpöytäympäristössä tietokonetta käytetään monille tuttuun tapaan pääasiassa hiiren avulla kuvakkeita, valikoita ja ikkunoita klikkailemalla. Jakelupaketit kokoavat kaikki nämä ja muut tarpeelliset käyttöjärjestelmän osat helposti asennettavaan ja hallittavaan muotoon.
[muokkaa] Työpöytäympäristöt
Työpöytäympäristöjä on tarjolla useita. GNOME, KDE ja Xfce ovat esimerkkejä yleisessä käytössä olevista työpöytäympäristöistä. Jakelupaketissa yleensä tarjotaan, jokin tai joitakin työpöytäympäristöjä joista käyttäjä voi valita haluamansa.
[muokkaa] Komentotulkit
Komentotulkkejakin on tarjolla useita. Yleisin näistä on Bash.
[muokkaa] Jakelupaketit
Käytännön syistä Linux-järjestelmän eri osat paketoidaan yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi joita kutsutaan nimellä jakelupaketti tai distribuutio. Jakelupaketteja on tarjolla lukuisia. Tyypillisessä jakelupaketissa on mukana ydin, työpöytäympäristö, komentotulkki, laiteajurit ja suuri määrä sovellusohjelmia, joista esimerkkeinä internetselain ja toimisto-ohjelmat. Olennainen osa jakelupakettia on myös paketinhallintajärjestelmä, jonka avulla uusien ohjelmien, ajurien ja käyttöjärjestelmän osien asentaminen ja vanhojen päivittäminen on vaivatonta.
[muokkaa] Perusteet
[muokkaa] Asennus
Käyttöjärjestelmä on aina asennettava ennen kuin sitä voidaan käyttää. Asennuksessa tietokoneelle siirretään tarvittavat ohjelmat ja tiedostot, sekä niiden asetukseet tehdään siten, että ne toimivat yhdessä oikein.
- Fedoran asennus
- Debianin asennus
- Lazaruksen asennus (Osa Lazarus kirjaa)
- Ubuntun asentaminen (Osa kirjaa Ubuntu tutuksi)
- Puppy linuxin asennus
- Gentoon asennus
- Susen asennus
- Tukaani Linuxin asennus
