Viisautta blogin käyttöön/Blogien käytön aloittaminen

Wikikirjastosta

Blogien käyttöönotto ja niihin kirjoittaminen on erittäin helppoa, ja varmaan yksi syy blogien suureen suosioon. Moni ottaakin blogin käyttöön sen tarkemmin blogeihin ja bloggaamiseen liittyviä asioita pohtimatta. Tällainen strategia toimii varmasti monen kohdalla täysin riittävästi. Joissakin tapauksissa blogien käyttöä aloittavan kannattaa kuitenkin pohtia ennakkoon muutamia perusasioita - ne saattavat helpottaa bloggaamista pidemmällä tähtäimellä. Erityisesti systemaattisemmin bloggaamaan lähtevän kannattaa uhrata etukäteissuunnittelulle hieman aikaa.

Tässä luvussa pyritään tarjoamaan tiivis perustietopaketti niistä asioista, joita blogien käytön aloittamista suunnitteleva saattaa kaivata bloggausuransa alkuvaiheessa. Blogien käytön aloittamista on tarkasteltu enimmäkseen yksittäisen käyttäjän näkökulmasta, osa asioista koskee kuitenkin sekä yksittäistä käyttäjää että blogien käyttöä aloittelevaa organisaatiota.

Minustako bloggaaja?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensinnäkin blogin perustamista miettivän kannattaa uhrata muutama hetki sen pohtimiseen, onko blogi juuri se väline ja kanava, joka sopii omaan käyttötarkoitukseen. Miksi perustaa blogi kun verkossa voi kommunikoida jo monella muullakin tapaa? Mikä on blogin suhde muihin verkon viestintävälineisiin, ja minkälaisen kokonaisuuden ne muodostavat? Miksi ja milloin kannattaa käyttää blogia muiden sosiaalisen median sovellusten (esimerkiksi Twitterin ja Facebookin) sijasta - tai rinnalla?

Yhdellä henkilöllä tai organisaatiolla voi olla useita blogeja eri käyttötarkoitukseen. Usein kirjoittaminen aloitetaan jostakin itselle läheisestä aiheesta. Blogeissa voi myös esiintyä vain ammatillisessa roolissa.

Itse blogin perustaminen on erittäin nopeasti toteutettava operaatio. Blogin kirjoittamista kannattaa lähteä rohkeasti harjoittelemaan. Kokeilemalla ja testaamalla pystyy vähitellen luomaan käsitystä siitä miten blogia voi omassa toiminnassa hyödyntää. Sitä ennen kannattaa kuitenkin käyttää hieman aikaa sen pohtimiseen, mitä varten blogia perustaa, mille kohderyhmälle ja ennen kaikkea sitä, mitä blogin ylläpitäminen itseltä vaatii.

Bloggaussuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikään ei estä perustamasta blogia kokeilumielessä ja ilman kummempaa bloggaussuunnitelmaa. Mikäli kuitenkin tarkoitus on alkaa bloggaamaan systemaattisesti, kannattaa pohtia muutamia tärkeitä perusasioita. Blogia käyttöönotettaessa on hyvä tiedostaa, että alkuinnostuksessa tulee ehkä kirjoitettua muutama kirjoitus helposti ja säännöllisestikin, mutta jatkossa bloginkirjoittelu saattaa pahimmillaan muodostua ikäväksi pakoksi tai jäädä kokonaan. Blogin kirjoittaminen vaatii aikaa. Blogin tarkoitustakin on hyvä pohtia jo heti aluksi, koska se ohjaa myös sitä, miten useasti blogia on syytä päivittää, jotta se tarjoaa lukijoilleen jotakin uutta heidän toivomallaan tahdilla. Toisalta voi käydä niinkin, että harrastelumielessä aloitettu blogi muuttuu ammattikäyttöisemmäksi ja sillä halutaan alkaa tienaamaan mainostuloja. Tällöin bloggaaja haluaa ehkä tarkemmin miettiä blogin ulkoasua ym. asioita.

Jyrki Väätäisen[1] mukaan moni bloggaaja aloittaa kiireellä, eikä välttämättä tiedä mitkä asiat voivat erityisesti haitata lukijoitasi tai millä lukijoita voisi houkutella sivustolle. Ymmärrys verkkojulkaisun perusasioista kuten esim. siitä, ettei tee sivuista liian raskaita, millainen on miellyttävä ulkoasu tai kirjoitustyylin ja kirjoitusasun virheettömyyden merkityksestä olisi hyvä olla. Myös blogin sekavuus (esim. sivupalkki sisältää liikaa asiaa, blogin aihe ei löydy ja käy helposti selville...) saattaa haitata. Kommenttien jättämisen tulisi olla riittävän helppoa ja kommentteihin tulisi myös vastata riittävän nopeasti.

Organisaation osalta bloggaussuunnitelmasta puhutaan usein bloggausstrategia-termillä. Organisaationäkökulmasta asiasta on kirjoitettu Ketkä käyttävät blogeja? -osion aliluvussa Organisaatiot bloginkäyttäjinä.

Blogin perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkosta löytyy useita helposti käyttöönotettavia blogipalveluita, joihin kuka vain voi laittaa oman blogin pystyyn ja sitä kautta tutustua blogin käyttöön. Perusperiaate blogipalveluissa on, että blogia käyttöönotettaessa luodaan käyttäjätunnus, blogille nimi ja valitaan jonkinlainen sivupohja valmiiden vaihtoehtojen joukosta, jonka jälkeen voi periaatteessa alkaa suoraan kirjoittaa blogia.

Helpointa blogin perustaminen on valmista palvelua käyttäen. Vinkkiverkossa on listattu erilaisia blogipalveluita. Tunnetuimmat blogipalvelut ovat Wordpress.com ja Googlen Blogger. Molemmat mahdollistavat blogin pitämisen maksutta, joskin lisäominaisuudet maksavat tyypillisesti kuukausimaksun. Mikäli organisaatiolle halutaan asentaa myöhemmin oma blogialusta vaikka tietoturvasyistä, esimerkiksi Wordpress on avoimen lähdekoodin blogiohjelmisto ja sen voi asentaa omalle palvelimelle.

Lisätietoa blogipalveluista ja blogiohjelmistoista sekä niiden valinnasta löydät oppaan osion Perusasioita blogeista ja bloggaamisesta aliluvusta Blogiohjelmistot. Katso myös oppaan erillinen osio, jossa listattu hieman perusteellisemmin kuvauksin Helppokäyttöisiä blogipalveluita.

Lukijoiden houkuttelu omaan blogiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotta blogissa olisi keskustelua, sillä on oltava kirjoittajan lisäksi lukijoita. Aloittelevia bloggaajia saattaa aluksi jännittää, miten muut reagoivat julkaistuihin blogikirjoituksiin ja millaisia kommentteja omiin blogikirjoituksiin tulee. Jännittäminen on yleensä turhaa: koska blogeja on olemassa valtava määrä, aluksi voi olla haasteellista saada omalle blogille aktiivisia lukijoita. Miten sitten houkutella lukijoita ja kommentoijia omaan blogiin? Tässä joitakin vinkkejä:

  • Lukijoita saa, kun blogissa on sisältöä aiheesta, joka kiinnostaa muitakin kuin kirjoittajaa ja kun muutkin kuin kirjoittajat ovat tietoisia blogin olemassaolosta.
  • Lukijoiden on mahdollista löytää blogi hakukoneella. Google järjestää tuloksia otsikoiden, kuvausten, linkkien, sisältöjen ja käyttäjämäärien perusteella.
  • Varmempi tapa tarjota blogiaan löydettäväksi on viedä se hakupalveluihin kuten blogilistoille. (ks. lisää näistä osiosta Perusasioita blogeista ja bloggaamisesta).
  • Blogi ja sen sisällöt on hyvä voida jakaa sosiaaliseen mediaan, nykykäytäntönä on itse ilmoittaa jokaisesta uudesta blogikirjoituksesta sosiaalisen median palveluissa (esim. Twitter, Facebook, LinkedIn) ja siten houkutella lukijoita yksittäisen artikkelin luo. Tähän on olemassa myös palvelun omia tai erillisiä työkaluja, joilla uudesta blogikirjoituksesta lähtee automaattisesti vaikkapa tieto Twitter-tweettinä blogikirjoituksen linkin kera.
  • Blogille voi antaa näkyvyyttä esim. omilla verkkosivuilla, sähköpostin allekirjoituksessa, Facebook-sivulla tai painetussa materiaalissa (esim. esitteet, ilmoitukset).
  • Lukijan on voitava tilata blogista itsestään syötteet ja sähköposti-ilmoitukset.
  • Lukijoita blogille voi saada myös kommentoimalla aktiivisesti muiden blogeja, linkittämällä runsaasti, vieraskirjoittamalla muiden blogeihin tai avaamalla bloginsa vieraileville kirjoittajille. Esimerkiksi Blogger-blogissa voi kommentoida sisäänkirjautuneena Blogger-profiililla, jolloin kommentoijan nimi on samalla linkki hänen Blogger-profiiliin. Siinä puolestaan näkyvät profiilin kirjoittajan blogit.

On myös hyvä muistaa, että säännöllinen blogin päivittäminen on tärkeää, jotta blogin aktiivisten lukijoiden mielenkiinto pysyy yllä.

Yksityisyys, avoimuus ja tietoturva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloittelevaa bloggaajaa voi askarruttaa blogiin liittyvät yksityisyyteen ja tietoturvallisuuteen liittyvät asiat. Hyvänä nyrkkisääntönä sosiaalisessa mediassa ja verkossa ylipäätään on pidetty sitä, että verkkoon kerran laitettua on hankala saada pois, tai se voi putkahtaa esiin myöhemmin, joten kannattaa aina käyttää normaalia harkintaa julkaistessaan verkkoon. Perussäännöt eri verkkopalveluiden osalta pätevät myös blogeihin esimerkiksi käytettävien salasanojen osalta. Palveluna käytettävää blogialustaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä tietoja käyttäjä joutuu itsestään antamaan ja missä tietoja säilytetään - Suomessa vai ulkomailla, jolloin tietoihin sovelletaan ko. maan lainsäädäntöä.

Blogin voi perustaa täysin avoimeksi kenelle tahansa, tai suljetuksi vain tietylle porukalle. Käyttäjän kannattaa punnita tilannekohtaisesti, kumpi vaihtoehto tuntuu itselle sopivammalta. Avoimuus helpottaa viestintää ja antaa mahdollisuuden saada blogille laaja lukijajoukko sekä sitä kautta hyödyllisiä kommentteja blogikirjoituksiin. Joskus voi olla perusteltua pitää blogi suljettuna (tietysti ihan mitä tahansa asioita ei kannata suljettuunkaan palveluna käytettävään blogiin välttämättä kirjoitella).

Blogi on hyvä aloittaa vasta kun on siihen täysin valmis.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väätäinen, J.: Aloittelevan bloggaajan perusongelmat. Viitattu 10.1.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisautta blogin käyttöön -kirjan sisällysluettelo
Etusivu 1. Johdanto 2. Blogien käytön aloittaminen 3. Perusasioita blogeista ja bloggaamisesta 4. Monta tapaa käyttää blogeja 5. Ketkä käyttävät blogeja? 6. Blogisisällön tuottaminen 7. Blogisanasto 8. Blogikirjallisuutta