Viisautta blogin käyttöön/Monta tapaa käyttää blogeja/Blogien käyttö opetuksessa

Wikikirjastosta

Blogeja voidaan hyödyntää oppilaitoksissa monin tavoin. Tässä luvussa näkökulmana on erityisesti blogien opetuskäyttö. Blogit soveltuvat hyvin opetuskäytön välineiksi, ja niiden käytöllä voidaan vastata varsin monenlaisiin oppimistavoitteisiin. Blogien kautta on mahdollista jakaa tietoa, kokemuksia ja materiaalia, toisaalta ne myös mahdollistavat keskustelun ja ajatusten vaihdon ja toimivat siten erinomaisina välineinä opitun syventämisessä. Blogit myös auttavat kehittämään ajattelua, koska ne vaativat perusteltujen mielipiteiden ja näkemysten esittämistä. Blogien kautta löytyy helposti tukea etäopiskeluun. Toki oppilaitos voi hyödyntää blogeja vaikkapa ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä, esimerkiksi koti-koulu -yhteistyössä. Oppilaitoksia blogien käyttäjäryhminä on esitelty tarkemmin ja esimerkkien kautta luvun Ketkä käyttävät blogeja? alaluvussa.


Milloin blogia kannattaa käyttää opetuksessa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun lähtee suunnittelemaan sosiaalisen median hyödyntämistä opetuksessä, olennaista on miettiä, mitä opiskelijoiden halutaan oppivan. Blogien käyttö on järkevää silloin, kun käyttö edistää oppimistavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi päiväkirjaa voi yhtä hyvin pitää paperilla tai sen voi kirjoittaa tekstinkäsittelyohjelmassa, mutta jos halutaan saada kommentteja ja herättää keskustelua sekä tukea kriittistä ajattelua, blogi voi olla parempi vaihtoehto.

Blogin etu on nimenomaan kollektiivisuus, epämuodollisuus sekä prosessimaisuus: blogia kirjoittamalla oppii prosessimaista tiedon tuottamista, saa tukea ja palautetta muilta sekä voi lähteä työstämään idulla olevia ajatuksia. Jos blogia tuotetaan ryhmässä, oppija joutuu kohtaamaan muiden kenties hyvin erilaiset ajatukset ja mielipiteet ja voi siten avartaa omaa käsitystään. Yhdessäbloggauksessa opettajalle välittyy ja dokumentoituu eri jäsenten osallistuminen.

Jos tavoitteena on prosessimaisen ajatustenvaihdon sijaan tuottaa eheä tekstikokonaisuus, kannattaa blogin sijasta hyödyntää wikiä. Siihen löytyy vinkkejä Viisautta wikin tekoon -wikikirjasta. Usein on hyödyllistä käyttää opetuksessa useampaa sosiaalisen median välinettä, esimerkiksi wikejä ja blogeja rinnakkain. Verkko-oppimisympäristön rakentamiseen löytyy vinkkejä Anne Rongaksen Laatupiiri-wikistä. Katso myös englanninkielinen taulukko, jossa blogeja, wikejä ja Google Docs -ohjelmaa on vertailtu opetuskäytön näkökulmasta.

Blogin käyttötapoja opetuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blogeja pystyy hyödyntämään opetuksessa moneen tarkoitukseen. Alla on joitakin esimerkkejä [1].

Tiedon, kokemuksien ja materiaalin jakaminen

  • Blogiin voi koota kurssiin liittyviä verkkolähteitä ja jakaa niitä opiskelijoille.
  • Blogia voi käyttää kurssitiedotuksen alustana, josta opiskelijat voivat tilata syötteet helposti ja kommentoida tarvittaessa tiedotteita.
  • Blogialustat tarjoavat helpon vaihtoehdon julkaista kursseihin liittyvät ajankohtaiset asiat, tehtävänannot ja tiedot taustakirjallisuudesta (vrt. perinteiset verkko-opiskelualustat kuten Moodle, Blackboard jne.).
  • Alakoulussa blogi voi korvata reissuvihon ja se voi toimia paikkana, josta lapset ja vanhemmat voivat käydä tarkistamassa läksyt, koepäivät ja -alueet, aikataulumuutokset, liikuntatuntien ohjelman ja tarvittavat välineet sekä muut ajankohtaiset asiat.
  • Blogi voi madaltaa koulun ja kodin välistä rajaa ja tuoda luokan arjen vanhempien ulottuville.

Keskustelun ja mielipiteiden vaihdon mahdollistaminen

  • Muiden blogitekstejä kommentoimalla voi harjoitella argumentointia.
  • Blogin käyttö voi tukea kriittisen ajattelun kehittymistä.
  • Blogin kommentointiominaisuuden avulla voi toteuttaa keskustelun opintojaksolla käsitellyistä teemoista ja kerätä palautetta.
  • Blogi soveltuu yhteisön toiminnan tukemiseen, esim. ryhmäblogina, johon kootaan tietoa tapahtumista ja toteutuneista asioista (yhteisö voi myös muodostua tietyn blogin ympärille).
  • Blogissa myös hiljaisemmat oppilaat pääsevät ääneen ja usein jopa loistavat. Oppilaista löytyy aivan uusia piirteitä.
  • Esimerkiksi yläkoulussa ja lukiossa voi teettää oppilailla teema-blogeja johonkin jaksoon. Jokainen voi julkaista blogiin jonkun kirjoitelman aiheesta. Näin työn arviointiin voivat osallistua opettajan lisäksi muut oppilaat.

Ajattelun kehittäminen

  • Blogia voi käyttää omien ajatusten ja oman oppimisen reflektointiin (esim. oppimispäiväkirja/oppimisblogi).
  • Blogi soveltuu portfoliotyöskentelyyn ja dokumentointiin: blogin kirjoittaminen voi olla esimerkiksi osa kurssin suorittamista, jolloin blogimerkinnät voivat käsitellä kurssikirjallisuutta tai muita opiskeluun liittyvää aihetta.
  • Blogia voi käyttää omana muistiinpanoalustana (esim. oppijablogi).

Etäopiskelun tukeminen

  • Blogia hyödynnettäessä etäopiskelija ei jää niin yksin, koska blogin avulla voi saada ohjausta, vinkkejä ja opetusta esimerkiksi videonauhotteista ja muista materiaaleista, kuten oppitunnilla otetuista kuvista.

Lukemaan ja kirjoittamaan opettelu

  • Blogia voidaan hyödyntää esiopetuksessa esimerkiksi yksittäisten sanojen kirjoittamisen opettelussa. Pienikin oppilas pystyy esimerkiksi ottamaan valokuvan ja liittämään sen blogiin lyhyen kuvatekstin kera.

Case: Blogit 5.-6. luokan opetuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihdin Jokikunnan koulussa (5.-6. luokilla) blogeja on käytetty seuraavasti:

  1. Äidinkielessä kirjoitettiin "kirjaa" blogialustalla niin, että kukin oppilas kirjoitti aina yhden luvun ja opettaja ohjasi prosessia kommentoimalla.
  2. Uskonnon opetuksessa etiikan verkkokeskusteluja käytiin blogissa. Lisäksi hyödynnettiin jaettua asiantuntijuutta: Helsingin yliopiston uskontopedagogiikan professori antoi loppulausunnot ryhmien tuotoksista. Myös arviointi käytiin blogissa ja oppilaat saivat itse arvioida toinen toistaan. Kullakin ryhmällä oli käytössä 11 pistettä (jaoton luku), jotka ryhmän piti jakaa keskenään verkossa keskustelemalla oikeudenmukaisesti.
  3. Tutkivaa verkko-oppimista toteutetaan blogi- ja keskustelualustoilla. Myös alakoulun ylimmät luokat kykenevät siihen erinomaisesti, kunhan saavat harjoitella hyväksyvässä ilmapiirissä.
  4. Blogialustoja hyödynnetään oppilaiden kokeisiin valmistautumiseen niin, että kukin oppilas tekee tiivistelmän yhdestä kirjan kappaleesta. Sen jälkeen muut oppilaat ja opettaja ehdottavat lisäyksiä, jos jotain oleellista on jäänyt puuttumaan. Lopulta oppilailla on hyvä tiivistelmäpankki, josta kerrata kokeisiin. Tuki erityisesti heikommille lukijoille on huima. Idea on esitelty rehtorin blogissa.

Blogit eri kouluasteilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voiko blogeja hyödyntää alkuopetuksessa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienten lasten opetuksessa voi hyödyntää tietokoneita, mutta ei luonnollisesti siinä määrin kuin vaikkapa aikuisopiskelijoiden kanssa, koska alakoulun ensimmäisellä luokalla oppilaat eivät välttämättä osaa kirjoittaa tai lukea ja vasta harjoittelevat motorisia taitoja. Netin käyttö saattaa kuitenkin motivoida oppilaita eri tavalla kuin perinteinen luokkaopetus, sillä nettimaailmassa lapset voivat toimia itse tiedon tuottajina.

Blogeja pystyy hyödyntämään myös alkuopetuksessa, kunhan oppilaiden ikä huomioidaan suunnittelussa ja toteutuksessa ja eri ikäkausille keksitään sopivia harjoituksia. Toteutusesimerkkejä:

  • Ekaluokkalaiset voivat kirjoittaa lyhyitä juttuja blogiin, jolloin opettajan on helppo antaa palautetta kommentti -toiminnolla.
  • Luokka kirjoittaa blogiin yhdessä tarinaa siten, että jokainen oppilas kirjoittaa vähän, vaikka pari riviä.
  • Blogissa voi harjoitella kirjoittamaan yksittäisiä sanoja.

On tärkeää, että lapsille tarjotaan välineitä luovia nettimaailmassa, jossa lapset vapaa-ajallaan viettävät aikaa, pelaavat ja viestivät toisilleen. Mediakasvatuksen aihepiiriin voi tutustua esimerkiksi Mediakasvatusseuran julkaisujen avulla.

Blogit alakoulussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulussa voi hyödyntää ilmaisten blogipalvelujen sijaan myös Opetushallituksen Magazinefactoryä, jossa jokainen verkkojulkaisu kulkee opettajan kautta. Palvelun sivulla sitä kuvataan näin: "MagazineFactory on maksuton, helppo ja hauska julkaisutyökalu, jonka avulla opettaja ja oppilaat voivat perustaa luokassa toimituksen ja julkaista omaa verkkolehteä. Opettaja on verkkolehden päätoimittaja ja oppilaat sen toimittajia." Saimaan Mediakeskus tehnyt palvelusta hyvän nettiohjeistuksen.

Myös alakouluissa blogeja voi hyödyntää monipuolisesti, kunhan huomioi esimerkiksi tietoturva-asiat. Yksi hyvä idea blogin käyttöön on, että luokan omassa blogissa kerrotaan viikottain mitä koulussa on tehty (lapset kirjoittavat ja ottavat kuvia). Jos kuvissa esiintyy lapsia, pitää vanhemmilta saada lupa kuvien julkaisemiseen etukäteen. Blogin on hyvä olla salasanalla suojattu.

Jos koululla on kansainvälisiä yhteyksiä, blogia pystyy helposti käyttämään eri puolilla maailmaa asuvien koululaisten yhteydenpitoon ja kielitaidon harjoitteluun. Luokka voi pitää blogia esimerkiksi englanniksi vaikka ulkomaisen partnerikoulun luokalle ja julkaista mm. oppilaiden tarinoita ja luokan uutisia blogissa.

Blogit yläkoulussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähän tekstiä...

Pääskytien koulu Porvoossa on käyttänyt blogeja sekä oppilaiden että opettajien työkaluna jo neljän vuoden ajan. http://archive.is/20130120175101/paaskytie.wordpress.com/collaboration Blogeja käytetään koulun arjesta tiedottamiseen (ks. http://paaskytie.wordpress.com), kansainvälisten projektien koordinoimiseen (ks. esim. http://foodandusproject.wordpress.com tai http://canihelpyouteachers.wordpress.com), oppilastöiden esille tuomiseen (ks. esim. http://9englishclub.wordpress.com) ja opettajan työn kehittämiseen (ks. esim. http://site4sharing.wordpress.com).

Blogit toisen asteen opinnoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähän tekstiä...

Blogit korkeakoulussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähän tekstiä...

Ammattikorkeakoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakouluopetuksessa blogit tarjoavat mahdollisuuden julkiseen kirjoittamiseen ja kommentointiin. Oppimisen tavoitteista riippuen blogin perusideaa voi hyödyntää eri tavoin. Tavoitteissa voi korostaa sisällöllisiä, vuorovaikutteisia, teknisiä tai vaikkapa visuaalisia seikkoja.

Yliopistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähän tekstiä...

  Case: Harjoittelupäiväkirja tai vaihto-opintojen raportti blogin muodossa. 
  Etuja ovat reflektoinnin avoin näkyvyys, kommentointi- ja keskustelumahdollisuus, ajantasaisuus,
  läpinäkyvyys. Yksityisyydensuojaan tai liikesalaisuuksiin liittyvät asiat kannattaa miettiä etukäteen. 
  Case: Kirjallisuuden genret -blogi (LukeVille). 
  Opiskelijat kirjoittavat  blogiin teosesittelyjä eri kirjallisuuden lajien edustajista. 
  Case: Lukupiiri-blogi. Blogi oli osa julkaisutoiminnan opintoja ammattikorkeakoulussa. Opiskelijoiden 
  piti ryhmätyönä valita blogialusta, perustaa ja nimetä bloginsa ja tuottaa lyhyt 
  kirjaesittely valitsemastaan teoksesta blogiympäristöön. Lisäksi heidän piti osallistua kommentointiin. 
  Blogin osoitetta ei tässä tapauksessa jaettu ryhmän ulkopuolelle. Näin sovittiin, koska blogi 
  oli oppimisympäristönä uusi sekä opettajalle että opiskelijoille. Tavoitteena oli tutustua 
  blogiin sekä teknisenä ilmiönä että saada tuntumaa omaan mahdolliseen rooliin verkon 
  sisällöntuottajana, tässä tapauksessa bloggaajana.

Blogin käyttö opiskelun tukena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökohtainen blogi toimii etenkin oppimispäiväkirjamuotoisena itseohjautuneen opiskelijan muistiinpano- ja dokumentointivälineenä. Oppimispäiväkirjablogia on siis mahdollista tehdä täysin yksityisesti, yhteisölle näkymättömänä. Vaikka oppimispäiväkirja onkin henkilökohtainen, ovat sen lukijat ja kommentoijat oppimista motivoiva ja edistävä elementti. Saatu palaute voi parhaimmillaan auttaa opiskelijaa tunnistamaan keskeiset kehitystarpeensa ja suuntaamaan toimintaansa. Tämän ohella myös pelkkä tieto blogin lukijakunnasta motivoi sen kertoessa blogikirjoittajan oppimisprosessilla olevan henkilökohtaisen arvon lisäksi olevan myös muuta, ulkopuolista arvostusta. Siksi olisi omalle kehitykselle otollista -edes blogiartikkelien ajoittainen julkistaminen muille luettaviksi. Laajasti nähtynä esim. harrasteblogit ovat oppimispäiväkirjoja, koska niihin dokumentoituu pitäjänsä kehityskaari. Suppeammasta näkökulmasta oppimispäiväkirja on kuitenkin tutumpi henkilökohtaisena opintojen tukivälineenä tai edellytettynä kurssisuoritteena.

Oppimispäiväkirjamuotoinen blogi antaa mahdollisuuden sen hyödyntämiseen etenkin portfoliona. Portfolioita voidaan jaotella sekä näyteportfolioihin että oppimisportfolioihin, jolloin ensinmainitussa ajatuksena on esitellä vain valmiita tuotoksia, ja jälkimmäisessä kootaan omaa oppimista reflektoivaa pohdintaa ja esitellään koko prosessi, jolla tiettyyn tuotokseen on päästy. Tampereen yliopiston aineopettajakoulutuksessa on portfolion tekemisessä käytetty henkilökohtaisia blogeja edellä kuvatun oppimispäiväkirja-aktiviteetin muodossa, jolloin opiskelijoiden opetusharjoitteluvuoden kehityskaaresta on saatu blogeihin autenttinen kuvaus. [2]

Blogin opetuskäytön haasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blogien opetuskäyttöön voi liittyä monenlaisia ja monentasoisia haasteita. Haasteet voivat liittyä uudenlaisten työskentelytapojen tai pedagogisten toimintamallien omaksumiseen. Myös blogin käyttöönotto saattaa aiheuttaa päänvaivaa. On tehtävä strategisia valintoja mm. blogialustan suhteen huomioiden tekninen toimivuus, palvelun saatavuus ja käyttökelpoisuus puhumattakaan tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvistä tekijöistä. Blogin käyttöönotossa tai itse käytössä voi myös esiintyä erilaisia teknisiä ongelmia, jotka voivat olla haastavia ratkaistavaksi. Blogin peruskäytössä ei todennäköisesti tule vastaan mitään suurempia vaikeuksia, sillä verkkomaailma on lapsille varsin luonnollinen toimintaympäristö. Sitä vastoin opettajalle verkossa toimiminen voi olla haaste, jos esimerkiksi blogin käyttö ei ole ennestään tuttua. Teknisten esteiden ei kuitenkaan kannata rajoittaa kokeilua, sillä on olemassa helppokäyttöisiä blogipalveluita.

Blogialustan valinnan haasteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen haaste, jonka blogin opetuskäyttöä suunnitteleva kohtaa, on blogialustan valinta. Verkko on pullollaan sekä kotimaisten että ulkomaisten palveluntarjoajien blogialustoja. Mikä niistä kannattaisi valita? Vai pitäisikö olla käytössä oma – opettajan tai oppilaitoksen - blogialusta? Eri vaihtoehdoilla on puolensa, ja blogialustan valintaa kannattaakin pohtia huolellisesti eri näkökulmista:

  • Blogialustan käyttöönotto tai asennus
  • Palvelun saatavuus (pysyvyys) sekä ylläpito
  • Tietoturva
  • Tietosuoja
  • Käyttöehdot ja muut sopimukselliset asiat
  • Blogin käyttökelpoisuus (käytettävyys, saavutettavuus ja soveltuvuus käyttötarkoitukseen)

Kolmannen osapuolen tarjoama blogialustan käyttöönotto on useimmiten varsin vaivatonta. Tosin joissakin tapauksessa oppilaitoksen palomuurit voivat estää blogin käytön. Etuna on kuitenkin se, ettei blogialustan ylläpidosta tarvitse itse huolehtia. Tämä voi kuitenkin joissakin tapauksissa olla myös ongelma. Blogin perustaja ja käyttäjät ovat ylläpidon suhteen täysin palvelun tarjoajan armoilla. Esimerkiksi tietoturvapäivitysten ajantasaisuudesta ei välttämättä ole mitään varmuutta kuten ei myöskään palvelun saatavuudesta tai teknisestä toimivuudesta. Palvelussa voi esiintyä teknisiä ongelmia, blogipalvelimen kuormittumisen myötä blogin toiminta voi hidastua merkittävästi. Blogipalvelu voi myös lakata yllättäen toimimasta. Käyttäjä ei voi tehdä oikeastaan muuta kuin lähettää palautetta palvelun tarjoajalle ja toivoa parasta. Blogialustan esim. Wordpressin voi toki myös itse asentaa omalle palvelimelle. Asennus ja ylläpito tietoturvapäivityksineen edellyttää kuitenkin vankkaa teknistä osaamista. Yleensä oppilaitokset eivät edes salli omien asennusten tekemistä tietoturvariskien vuoksi. Ihanteellisin ratkaisu opettajan näkökulmasta olisikin oman oppilaitoksen keskitetysti ylläpitämä blogialusta. Tukea sekä käyttöönottoon että teknisiin ongelmiin olisi saatavissa helposti, ja tietoturva ym. päivitykset olisivat astetta luotettavimmissa käsissä. Toki tämä vaatii resursseja, joita monissakaan oppilaitoksissa ei ole käytettävissä.

Blogialustaa valittaessa on kiinnitettävä huomiota myös palvelun tietoturvan tasoon, joka määräytyy pitkälti blogin käyttötarkoituksen mukaan. On eri asia, jos opettaja esim. pitää blogissa kurssipäiväkirjaa kuin että oppilaiden tai opiskelijoiden blogikirjoitukset ovat osa opintosuoritusta – ts. ne arvioidaan arvosanan antamista varten. Käyttäjän tunnistaminen ja todentaminen on olennaista silloin, kun halutaan esim. varmistua siitä kuka viestin on kirjoittanut. Käytettäessä nimimerkkejä tai sallittaessa viestien kirjoittaminen tai kommentointi anonyymina, olisi opettajan tai palvelun ylläpitäjän pystyttävä selvittämään nimimerkin takana oleva käyttäjä esim. opintosuoritusten arvioimiseksi tai mahdollisten väärinkäytösten selvittämiseksi. Kuitenkin tulee kiinnittää huomiota siihen, että käyttäjätiedot ovat vain niiden saatavilla, joilla on niihin oikeudet. Tietoturvaan kuuluu myös tiedon eheyden turvaaminen. Palvelussa olevat tiedot eivät saa muuttua tai kadota esim. ohjelmisto- tai laitevikojen tai toisen käyttäjän oikeudettoman toiminnan vuoksi. Tähän liittyy myös kysymys kiistämättömyydestä, jolla tarkoitetaan esim. sitä, ettei tiedon muokkaaja voi jälkikäteen kiistää omaa osuuttaan asiaan. [3] Tietoturvan tason ja ajantasaisuuden selvittäminen saattaa osoittautua haasteelliseksi käytettäessä kolmannen osapuolen ylläpitämiä blogialustoja. Miten opettaja voi esimerkiksi varmistua siitä, että oppilaan tai opiskelijan blogissa julkaistu arvosteltava harjoitusaine, esitelmä tms. pysyy tallessa sen ajan, mitä vastausten säilytysvelvollisuus edellyttää (esim. korkeakouluissa säilytysaika voi olla 6 kk tulosten julkistamisen jälkeen).

Myös riittävän tietosuojan taso riippuu blogin käyttötarkoituksesta. Kun oppilaat tai opiskelijat kirjoittavat tai kommentoivat blogiviestejä osana vaadittavaa opintosuoritusta, luonnollisesti tulee käyttäjät voida tunnistaa luotettavasti. Toisaalta oppilaille ja opiskelijoille tulee taata riittävä intimiteetti esim. sallimalla nimimerkkien käyttö. Opinnäytetöitä lukuun ottamatta opintosuoritukset kuten tenttivastaukset, portfoliot, harjoitusaineet, harjoitustyöt yms. eivät ole julkisia asiakirjoja. Oppilasta tai opiskelijaa ei voi pakottaa julkaisemaan niitä esim. Internetissä eikä niitä saa julkaista ilman tekijän lupaa. Toisaalta monissa blogeissa on mahdollista määritellä blogiviestien tai kommenttien näkyvyyttä esim. sallimalla blogin tai yksittäisen viestin näkyä vain rajatulle joukolle esim. blogiin rekisteröityneille käyttäjille.

Silloin, kun oppilaat tai opiskelijat rekisteröityvät blogin käyttäjäksi ja heistä kerätään tietoja, joiden perusteella heidät voidaan yksilöidä, on kysymyksessä henkilötietojen kerääminen. Tällöin tulee ottaa huomioon henkilötietolain asettamat vaatimukset. On hyvä huomata, että mitkä tahansa tiedot, joiden perusteella henkilöt voidaan tunnistaa ja yksilöidä kuten esim. tunnistettavia henkilöitä esittävät valokuvat tai videot, katsotaan henkilötiedoksi, jotka muodostavat henkilörekisterin. Lisäksi verkkopalvelun käytöstä syntyvät lokitiedot voidaan joissakin tapauksissa katsoa muodostavan henkilörekisterin. Kun kysymyksessä on henkilörekisteri, tulee siitä laatia rekisteriseloste, joka on saatavilla esim. verkkopalvelun yhteydessä. Yleensä niin kauan kuin kaikki käyttäjät kuuluvat oppilaitoksen henkilöstöön, opiskelijoihin tai oppilaisiin ja blogialustaa ylläpidetään oppilaitoksen omalla palvelimella, voidaan esim. blogin käyttäjien henkilötiedoista muodostuvan henkilörekisterin katsoa olevan osa oppilaitosten olemassa olevia rekistereitä eikä erillistä rekisteriselostetta tarvitse laatia. On hyvä kuitenkin ottaa selvää tarvitaanko erillistä rekisteriselostetta tai tulisiko siinä tapauksessa, että rekisterin pitäminen on ulkoistettu, tehdä ilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Lisätietoa tietosuojavaltuutetun toimiston esitteestä rekisterinpitäjälle: Ota oppaaksi henkilötietolaki! Henkilötietojen keräämiseen blogialustassa kannattaa suhtautua varauksella silloin, kun kysymyksessä on kolmannen osapuolen ylläpitämä palvelu. Yleensä näiden tietosuojakäytännöt ovat taustayrityksen kotimaan lainsäädännön mukaisia – usein myös epäselviä ja vaikeaselkoisia. Haasteellista voi olla selvittää minne kaikkialle henkilötietoja luovutetaan, kuinka kauan tietoja säilytetään ja miten tiedot saa poistettua.

Blogialustan käyttöehdot kannattaa lukea ennen käyttöönottoa. Tyypillisesti käyttöehdoissa mainitaan lukuisia asioita, joista palvelun tarjoaja ei ole vastuussa, mutta on hyvä kiinnittää huomiota esim. siihen millaisia oikeuksia käyttäjä luovuttaa palvelun tarjoajalle omiin tietoihinsa (henkilötiedot tai verkon käyttötietoja) tai tuottamiinsa sisältöihin liittyen. Usein lisätessään valokuvia, videoita, tekstiä palveluun käyttäjä samalla luovuttaa palvelun tarjoajalle maailmanlaajuisesti kaikki oikeudet (mukaan lukien muokkaus- ja edelleen luovutusoikeudet) hyödyntää sisältöä palvelun markkinoinnissa. Palvelun käytön ehtona voi olla myös se, että palvelun tarjoaja saa käyttää täysin vapaasti käyttäjien tuottamia sisältöjä mihin tahansa käyttöön tai se, että käyttäjä suostuu vastaanottamaan mainoksia, tiedotteita tms. (esim. Facebook).

Viimeisimpänä, joskaan ei vähäisimpinä seikkoina blogialustaa valittaessa, on pohtia soveltuuko blogialusta ominaisuuksiltaan ja toiminnoiltaan käyttötarkoitukseensa sekä tarkastella blogin käytön sujuvuutta – eli käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Ennen lopullista valintaa on hyvä pysähtyä miettimään mihin käyttötarkoitukseen blogia tarvitaan, miten sitä on ajateltu käytettävän ja ennen kaikkea mitä hyötyä siitä on opettajalle, oppilaille, opiskelijoille tai joillekin muille.

Jo etukäteen kannattaa miettiä tarvitaanko käyttäjäoikeuksien hallintaa ­ tarvitaanko eri käyttäjäryhmille erilaisia käyttöoikeuksia, kuka saa kirjoittaa tai kommentoida ja mitä, pitääkö blogiin kirjautua viestien lukemista, kirjoittamista tai kommentointia varten jne. Toiseksi on mietittävä halutaanko blogin, viestien tai kommenttien näkyvyyttä säädellä ja miten. Entä tuleeko blogiviesteihin voida liittää kuvia, videoita tai liitedokumentteja – tämäkään ei aina ole itsestään selvää. Neljänneksi on hyvä tarkastella miten blogissa tuetaan informaation löydettävyyttä. Tyypillisesti blogiviestit esitetään julkaisemisen ajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Kuitenkin kun viestejä alkaa olla paljon voi oikean viestin löytäminen olla vaikeaa. Viestien löytämistä helpottaa, jos blogissa on hakutoiminto tai viesteihin voidaan liittää avainsanoja tageja tai luokituksia. Ylipäätään on hyvä selvittää mitä mahdollisesti hyödyllisiä ominaisuuksia blogialustoissa on ennen kuin tekee lopullisen valinnan. Esimerkiksi mahdollisuus tallentaa koko blogin sisällöt varmuuskopiona vaikkapa omalle koneelle voi osoittautua hyödylliseksi ominaisuudeksi, käytettyjen avainsanojen esittäminen pilvenä voi helpottaa blogin sisältökokonaisuuden hahmottamista, monipuolinen wysiwyg -editori helpottamaan tekstien muotoilua, käyttäjien listaus ja toimivuus matkapuhelimella voivat myös joissakin tapauksessa olla hyödyllisiä ominaisuuksia.

Blogien pedagogisen käytön haasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blogityöskentelyn ohjaaminen vaatii opettajalta melko paljon aikaa, jotta oppimista oikeasti tapahtuisi. Työskentelyalusta on luotava niin selkeäksi, että tiedotteet ja ohjeet löytyvät ongelmitta. Lisäksi tekniikan hallitseminen vaatii opettajalta jonkin verran harjoitusta. Blogi-reissuvihon käyttö vaatii opettajalta kurinalaisuutta, jotta jaksaa ja muistaa kirjoittaa aina läksyt ja muut ajankohtaiset tiedot blogiin koulupäivän päätyttyä.

Blogikeskustelu- ja kommentointi edellyttää netiketin hallintaa, joten sen opettamiseen pitää käyttää aikaa. Muuten saatetaan törmätä tilanteeseen, jossa kommentoidaan epäasiallisesti nimettöminä. Myös blogien tietosisällön luotettavuuteen kannattaa kiinnittää opetuksessa huomiota, samoin kuin ylipäätään opastaa mediakriittisyyteen myös verkossa.

Eri kouluasteilla ja erilaisissa oppilaitoksissa kohdataan jossain määrin erilaisia haasteita. Monessa lukiossa noudatetaan kurssimuotoista opetusta, jolloin yksittäiset kurssit voivat olla lyhyitä ja oppilaat vaihtuvat. Jos tuntuu, ettei aikaa riitä opiskelijoiden henkilökohtaisille blogeille, yksi mahdollisuus on hyödyntää yhteisblogia, johon opiskelijat ja opettaja tuottavat kirjoituksia kurssilla käsitellyistä teemoista. Eri kursseilla voidaan jatkaa saman blogialustan käyttöä tai jokaiselle kurssille voidaan perustaa oma blogi.

Blogeista-wikissä on pohdittu monipuolisesti blogin opetuskäytön haasteita.

Oppilaitosblogien tietosuoja-asiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietosuojavaltuutetun Hyvä tietää -sarjan blogioppaassa käsitellään blogeja tietosuojan näkökulmasta. Siinä kerrotaan esimerkiksi, että jos blogissa kerätään henkilötietoja tai siellä kommentoijista jää tunnistettavia jälkiä, niiden käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia. Blogin käyttöehdot on aina syytä lukea ennen blogin käyttöönottoa: kannattaa selvittää, miten blogipalvelussa käsitellään henkilötietoja sekä miten blogi lopetetaan ja sitä koskevat tiedot hävitetään. Mikäli lapset kirjoittavat opettajan valvonnassa, opettaja kantaa vastuun ja joutuu huolehtimaan siitä, ettei blogissa esitetä asiattomia, perättömiä, arkaluontoisia tai salassapidettäviä tietoja.

Oppilaitos ei sinällään voi velvoittaa opiskelijoitaan kirjautumaan kolmansien osapuolten palveluihin, kuten vaikkapa blogipalveluun. Oman käyttäjätunnuksen tekeminen vastaa sopimuksen tekemistä, joten alaikäisten oppilaiden tapauksessa on tunnuksen luontiin saatava heidän huoltajansa lupa.

Blogi voi olla julkinen tai yksityinen. Blogin pystyy määritelemään yksityiseksi, jolloin se ei näy blogihaussa tai se voi olla julkinen, jolloin kuka tahansa saattaa päätyä blogin sivuille esimerkiksi Google-haulla tai erilaisten blogihakemistojen avulla. Tämä kannattaa huomioida kirjoituksissa - verkon tekstit säilyvät erilaisissa välimuisteissa vuosikausia ja niiden poistaminen voi olla mahdotonta. Julkinen blogi voi altistua roskapostille ja mainoksille kommentointimahdollisuuden vuoksi. Huomaa, että mikäli rajaat blogisi vain valitsemiesi lukijoiden käyttöön, he joutuvat kirjautumaan sisään ennen kuin voivat lukea blogiasi.

Myös kommentointiasetuksia on mahdollista säätää: blogipalveluissa pystyy säätelemään, kuka blogiin saa kirjoittaa ja kuka saa kommentoida ja valvotaanko kommentteja ennen julkaisemista. Opetuskäytössä olevassa blogissa voi esimerkiksi käyttää sellaisia asetuksia, joissa vain rekisteröityneet käyttäjät voivat jättää kommentteja, mutta blogi on silti verkossa avoimesti luettavissa.

  Oppilaitoskäytössä ovat esimerkiksi blogit Koulupäiviä Ihastjärvellä ja Peitsarin koulun blogi. 
  Kouluissa kerätään kerran lukuvuodessa vanhemmilta lupa avoimeen nettitoimintaan. Lapset 
  esiintyvät tietoturvasyistä blogeissa ainoastaan etunimillään. Myös nimimerkkien käyttö on 
  mahdollista, jos halutaan turvata oppilaiden verkkoidentiteetti. Erikseen on muistettava, että 
  valokuvien tai videoiden julkaisussa tunnistettavat kasvokuvat oppilaista tai henkilökunnasta 
  ovat henkilötietoja koulun kontekstissa ilmankin nimeä, joten niiden julkaisuun vaaditaan lupa 
  asianomaisilta.

Lue lisää aiheesta Tietoturvakoulu-sivustolta ja Tietoturvaoppaasta.

Ensiaskeleet blogin opetuskäyttöön[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Kannattaa vilkaista Olli Ruohomäen esitys blogin käyttöönotosta
  1. Tutustu opetuskäytössä oleviin blogeihin ja erilaisiin blogipalveluihin.
  2. Valitse blogipalvelu tarpeittesi mukaan. Harjoittele sen käyttöä.
  3. Jos mahdollista, osallistu itse opiskelijana blogeja hyödyntävään verkkokurssiin.
  4. Mieti tulevan opintojakson oppimistavoitteet ja pohdi, sopiiko blogi niiden toteuttamiseen.
  5. Suunnittele opetus huolella. Mieti arviointikriteerit.
  6. Ota valitsemasi blogipalvelu opetuskäyttöön.
  7. Opi kokemuksista ja kokeile uutta rohkeasti - ei ole yhtä oikeaa välinettä tai tapaa.

Jos blogien käyttö ei ole opiskelijoille tuttua, kannattaa heille järjestää pieni esittelytilaisuus. Samalla voi varmistaa, että blogin käynnistys, blogikirjoitusten julkaisu ja muiden blogitekstien kommentointi onnistuvat teknisesti.

On tärkeää kertoa opiskelijoille, mitä heiltä odotetaan ja miten blogikirjoituksia arvioidaan [1].

Blogitekstien kommentoinnin ohjeistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blogitekstien kommentointi voi vaatia ohjeistusta, jos se on uutta opiskelijoille.

Opettajien blogeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähän on koottu esimerkinomaisesti opettajien pitämiä blogeja, joissa on hyviä vinkkejä ja lähteitä opetettavan aineen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Kalliala, Eija & Toikkanen, Tarmo: Sosiaalinen media opetuksessa. Finn Lectura, 2009. 978-951-792-383-5. Worldcat.
  2. Tietoturvalliseen yhteiskuntaan. Helsinki: Viestintävirasto, 2009. http://www.ficora.fi/index/palvelut/palvelutaiheittain/tietoturva.html (HTML) (viitattu 02.03.2011).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blogien opetuskäytöstä löytyy runsaasti materiaalia verkosta. Alle on koottu joitakin esimerkkejä, mutta lisää kannattaa etsiä esimerkiksi Googlen avulla. Kannattaa myös vilkaista Vinkkiverkon Ning-sivustoa ja Sometun Ning-sivustoa, joissa voi kysyä muilta vinkkejä (vaatii kirjautumisen) tai lukea muiden kokemuksista. Myös LeMill saattaa olla hyödyksi, sillä sinne on koottu ja siellä pystyy jakamaan erilaisia oppimisresursseja, ja siellä esitellään menetelmiä ja työkaluja, myös blogipalveluita.


BLOGEISTA SUOMEKSI


BLOGEISTA ENGLANNIKSI

Viisautta blogin käyttöön -kirjan sisällysluettelo
Materiaalin etusivulle 4. Monta tapaa käyttää blogeja Blogien käyttö opetuksessa