Viisautta wikin tekoon/Wikien käytön aloittaminen

Wikikirjastosta

Vaikka Internet on alusta alkaen ollut avoin ja antanut kaikille mahdollisuuden tuottaa omia sivuja, sisällön tuottaminen ja julkaiseminen Internetiin voi olla monille uutta. Tämä johtuu siitä, että aikaisemmin sisällöntuottaminen Internetiin vaati paljon monimutkaisempaa osaamista kuin mitä esimerkiksi wikit, blogit ja monet muut sosiaalisen median tuotantovälineet, joten tuottajia oli vähemmän. Uusien välineiden myötä kenen tahansa on helppo olla itsekin sisällöntuottaja.

Wiki-sisältö eroaa radikaalisti muusta verkkosisällöstä yhteisellä muokattavuudellaan. Wikien, tai yhdenkään wikisivun, ei oleteta olevan yhden henkilön yksin tuottamaa, vaan yhdellä wikillä tai sieltä löytyvällä tekstillä on useita tuottajia. Ajantasaisen ja luotettavan wikisisällön tuottaminen edellyttää, että käyttäjät uskaltautuvat myös muokkaamaan ja jatkamaan toistensa tuottamia tekstejä. Uskaltautuminen kirjoittamaan ja korjaamaan on monelle opeteltava asia; alussa se voi tuntua vähän siltä, kuin keskeyttäisi toisen puheenvuoron.

Miten voi perustaa wikin omaan käyttöön? Miten oppia uusia toimintamalleja? Mistä lähteä liikkeelle? Tämä osio kertoo, mitä prosessi vaatii, mikä toivon mukaan madaltaa kynnystä wikien käytön aloittamiseen. Harjoitus tekee mestarin!

Wikien käyttökynnyksen madaltaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskaltautuminen muokkaamaan voi olla ensimmäinen kynnys, joka on ylitettävä. Ensimmäinen muokkauskerta saattaa herättää monenlaisia kysymyksiä ja pienetkin asiat askarruttavat - osaanko muokata (esim. Wikipediassa wikin muotoilukieli voi näyttää hankalalta) ja uskallanko muokata toisen tuottamaa tekstiä (millä oikeutuksella oma teksti on parempaa). Kannattaa kuitenkin lähteä rohkeasti lisäämään tekstiä ja muokkaamaan, koska wikit perustuvat juuri tähän ajatukseen. Kuten Wikikirjaston ohjeessa sanotaan: "Wikikirjasto ei toimi, ellei lukijalla ole rohkeutta muokata sisältöä." - ja tämä pätee laajemminkin wikeihin. Tässä muutamia näkökohtia ja huomioita käyttökynnyksen madaltamiseksi.

Koukuta kokeilemaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usein kynnys kirjoittamiseen madaltuu, kun on kerran edes kokeillut wikikirjoittamista. Jos wiki on organisaation tai tietyn rajatun joukon käytössä, kannattaa hyödyntää esimerkiksi wikin esittely- ja koulutustilaisuudet. Niiden yhteydessä voi ohjeistaa tulevia käyttäjiä lisäämään helposti päivitettäviä sisältöjä, esimerkiksi omat tiedot yhteystiedot-kohtaan tai mahdolliselle omalle wikisivulle.

Hiekkalaatikolle harjoittelemaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli muokkauksen onnistuminen teknisesti askarruttaa, useissa wikeissä on hiekkalaatikko-alue, jossa voi vapaasti harjoitella muokkaamista. Hiekkalaatikko tarkoittaa aluetta, jonka sisältö pyyhitään pois. Muualla wikeissähän muokkaukset jäävät osaksi versiohistoriaa, ellei niitä erikseen poisteta. Wikipedian muokkaamista voit harjoitella vaikka Wikipedian hiekkalaatikolla. Myös Wikikirjastolla on hiekkalaatikko.

Aikaisemman version palautus on helppoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli huolettaa, että omat muokkaukset tuhoavat wikin tms. voi lohduksi sanoa, että wikeissä on helppo palauttaa edellinen versio sivusta takaisin, jos jokin menisikin pieleen. Sivujen historia-osiosta löytyvät edelliset versiot listattuna, ja niiden palauttaminen on varsin helppo operaatio ensikertalaisellekin. Katso esimerkiksi Wikipedian ohje historiasivun käyttöön.

Keskeneräisyyden hyväksyminen ja joukkovoimasta hyötyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usealla on iskostunut syvälle ajatus siitä, että se mitä julkaistaan, tulee olla viimeisen päälle hiottua. Wikeissä ja sosiaalisessa mediassa yleensäkin tämä ajatus kannattaa pyrkiä unohtamaan, vaikka se voikin olla hankalaa. Ajatus kannattaa ehkä kääntää niin päin, että mikäli itse tuottaa vaikka vain keskeneräisiä ajatusaihioita, niitä voi jatkaa seuraavanakin päivänä. Myös joku muu saattaa innostua muokkaamaan niitä - tällöin voi itse päästä vähemmällä, kun työ jakautuu useamman eri tuottajan kesken. Tällä tavoin saadaan esiin myös useammanlaisia näkökulmia. Mikäli toisen tekemät muokkaukset itse aloitettuun tekstiin eivät miellytä, tekstiä voi itse editoida edelleen - se ei ole välttämättä koskaan valmista, mutta usean muokkaajan voimin se säilyy parhaimmillaan myös ajantasaisena.

Wikien tuottamisen ja käytön ohjeistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos wikiä alkaa yhdessä tuottaa ja joukossa on sellaisia, jotka eivät ole wikiä koskaan käyttäneet, ohjeistuksen laatiminen on paikallaan. Samoin on, jos suunnitteilla olevaa wikiä tulee käyttämään sellaiset, joille wikien käyttö ei ole tuttua. Ohjeitten tulisi olla mahdollisimman selkeitä ja perusteellisia. Yksi kuva vastaa usein montaa sanaa etenkin käyttöohjeissa. Ohjeet voi helposti tehdä wikimuotoon sen osaksi.

Wikin ohjeistusta ei kuitenkaan kannata ylisuunnitella: ohjeiden tarkoitus on auttaa kaikki kyytiin, mutta tekemisen käytännöt ja wikin käyttökulttuuri syntyvät vasta käytön myötä. Jos ohjeet ja käyttökulttuuri kasvavat erilleen, mukaantulo uusille kirjoittajille on vaikeaa. Parempi antaa ohjeiden heijastaa tunnettua käytäntöä kuin yrittää määrätä käytäntöä ohjeilla. Tämä ei tietenkään koske ohjeita linkkien tekemiseen, kuvien lisäämiseen ja muihin teknisiin haasteisiin.

Joskus voi olla tarpeen järjestää lisäksi tilaisuuksia, joissa ohjeita käydään yhdessä läpi, jotta kaikille käyttäjille on selvää, mitä mistäkin osiosta löytyy ja miten wikistä voi esimerkiksi hakea tietoa. Käyttäjiä voidaan myös kouluttaa wikin käyttöön etenkin, jos käyttö edellyttää wikille tyypillisen kirjoituskoodiston ('wikisyntaksin') osaamista.

Wikin perustaminen ja käyttöönotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopivaa wikisovellusta valitessa on hyvä palata siihen, mistä on kyse. Wiki on nopean ja helpon yhteistoiminnallisen Internet-julkaisemisen väline. Sopivan välineen valintaa helpottaa se, että selvittää itselleen julkaisutoiminnan tavoitteet ja vaatimukset. Muutoin on vaarana erilaisten ominaisuuksien ja vaihtoehtojen paljouteen eksyminen. Vastaa itsellesi kysymykseen "Ketkä tekevät sisältöä, mitä sisältöä, kenelle ja miksi?"

Tämän jälkeen on hyvä tutustua eri wikisovelluksiin kokeilemalla niitä - kokeilemalla oppii käytön perusasioita, vaikka eri wikialustoissa on toki erojakin. Alkuvaiheessa ei välttämättä kannata lähteä asentamaan organisaation käyttöön suoraan wikiohjelmistoa, vaan erilaiset maksutta käyttöön saatavat wikit auttavat tutustumaan wikien mahdollisuuksiin. Niiden avulla wikin perustaminen onnistuu hetkessä helposti, ja niiden kautta on helppo tutustua wikeihin. Asennettavaa wikialustaa voi miettiä myöhemmin, kun vaatimukset wikin suhteen ovat paremmin selvillä tai jos on jokin erityinen syy asentaa ja ottaa käyttöön palvelimelle asennettu wiki. Kannattaa myös huomioida, että moniin työryhmä- ja intrasovelluksiin on myös liitetty wikien ydintoiminnallisuuksia, jotka saattavat riittää jo sellaisinaan ilman erillistä wikiä.

  Harjoitus: Etsitään wikialusta (lista wikialustoista on alempana) ja arvioidaan sen 
  käyttökelpoisuutta oman yhteisön tai käyttötarpeen kannalta. Helpoin tapa tutustua 
  tiettyyn wikialustaan on googlata sen nimeä ja etsiä mikä tahansa wiki, joka käyttää tätä 
  alustaa, mistä tahansa aiheesta, ja lueskella muutamia sivuja, katsellen miten sivulta 
  toiselle siirrytään ja miten asiat järjestyvät sivuille. Sitten muokkaa sivua, etsi 
  sieltä 'edit'-nappi. Rohkeasti vaan, mitään tuhoisaa ei tulla tekemään! Avautuva  
  muokkaussivu nappeineen, ohjeistuksineen ja tekstieditoreineen on wikin käyttömukavuuden 
  kannalta tärkein. Sisältääkö se tulevien käyttäjien kannalta liikaa vai liian vähän 
  toiminnallisuuksia ja nappuloita? Kun olet nähnyt tarvittavat asiat, poistu sivulta 
  selaimen takaisin-nuolella, tai hyppäämällä toiselle sivulle tallentamatta muutoksia. 
  Muokkaus, jota ei ole tallennettu ei ole mikään muokkaus, joten katselemasi wiki jäi 
  ennalleen.

Maksutta käyttöön otettavia helppokäyttöisiä wikialustoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttöön on saatavissa maksutta lukuisia helppokäyttöisiä wikialustoja, joiden kautta voi lähteä kokeilemaan wikin käyttöä. Tässä muutamia mistä on helppo aloittaa:

  • Wikispaces on mahdollista ottaa maksutta käyttöön ja se on varsin helppokäyttöinen. Wikispaces-wiki voi olla rajoitettu vain tietylle käyttäjälle/käyttäjäryhmälle. Opetuskäyttöön perustettavan wikin saa ilman mainoksia.
  • Jottit on ehkä yksinkertaisin wikialusta - siinä ei ole mitään turhaa, tosin ei myöskään kovin paljon ominaisuuksia.
  • Wetpaint on myös erittäin helppokäyttöinen wikialusta, josta on hyvä lähteä liikkeelle.
  • PBWorks (vanhalta nimeltään pbwiki) on ilmainen wikipalvelu yksityishenkilöille, yrityksille sekä oppilaitoksille. Opetuskäyttöön wikin saa ilman mainoksia.
  LeMillistä, wikimäisen oppimisresurssi-web-yhteisön Työkalu-osiosta voi etsiä lisätietoa 
  eri wikialustoista. Sinne voi myös itse lisätä muiden palveluiden tai alustojen tietoja. 
  LeMill itsessään on myös alustana käytettävissä itse asennukseen, sillä se on avointa   
  lähdekoodia ja lisensoitu GPL 2 -lisenssillä.

Mikäli vastaan tulee tarve ottaa käyttöön esim. organisaatiolle oma wikialusta, kannattaa tutustua asennettaviin vaihtoehtoihin ja miettiä laajemminkin wikien käyttöönottoprosessia.

Mistä apua wikialustan valintaan?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri wikeistä voi kysyä muilta käyttäjiltä, esimerkiksi Sometu-verkoston eri ryhmien tai Vinkkiverkko-verkoston Työkaluseulan kautta voi kysellä muilta käyttäjiltä kokemuksia eri wikien opetuskäytöstä.

Wikipediasta löytyy englanninkielinen wikialustojen vertailutaulukko, samoin WikiMatrix-sivustolla voi vertailla wikialustoja useiden eri ominaisuuksien mukaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisautta wikin tekoon -kirjan sisällysluettelo
Etusivu 1. Johdanto 2. Wikien käytön aloittaminen 3. Wikien erilaiset käyttötavat 4. Wikien erilaiset kohderyhmät 5. Wikin käyttöönottoprosessi 6. Wikisisällön tuottamisprosessi 7. Hyvä wikimateriaali 8. Wiki- kirjallisuutta