Viron kieli/Kielioppi

Joitakin perusteita ja vähän alkeita

Äänneoppi

Ääntäminen ja oikeinkirjoitus

Aakkoset

Kirjaimen nimi hakasuluissa [].

• A, a [aa]
• B, b [bee]
• C, c [tsee] vieraskirjain
• Č, č [-]vieraskirjain
• D, d [dee]
• E, e [ee]
• F, f [eff] vierassana-kirjain
• G, g [gee]
• H, h [haa]
• I, i [ii]
• J, j [jot]
• K, k [kaa]
• L, l [ell]]
• M, m [emm]
• N, n [enn]]
• O, o [oo]
• P, p [pee]
• Q, q [kuu] vieraskirjain
• R, r [err]
• S, s [ess]
• Š, š [šaa] vierassana-kirjain
• Z, z [zett lausutaan sett]] vierassana-kirjain
• Ž, ž [žee lausutaan šee] vierassana-kirjain
• T, t [tee]
• U, u [uu]
• V, v [vee]
• W, w [kaksisvee, topeltvee] vieraskirjain
• Õ, õ [õõ]
• Ä, ä [ää]
• Ö, ö [öö]
• Ü, ü [üü]
• X, x [iks] vieraskirjain
• Y, y [ypsilon] vieraskirjain

Huomautuksia

Vierassana-kirjaimet esiintyvät eestin kielen vierassanoissa.

Vieraskirjaimia käytetään vain vieraskielisten niminen ja sanojen kirjoittamisessa, luettelossa yleisimmät.

Muoto-oppi

Sanaluokat

Viron kielessä on 9 (12) sanaluokkaa:

• Verbit
• Substantiivit
• Adjektiivit
• Numeraalit
• Pronominit
• Adverbit

• Proadverbit
• Prefiksaaliadverbit (yhdysverbin adverbit)
• Modaaliadverbit

• Adpositiot (pro- ja prepositiot)
• Konjunktiot
• Interjektiot

---

---

---

---

---

---

Adjektiivit

---

Vertailumuodot

---

Komparatiivi

Viro keskvõrre.

---

---

---

Pronominit

---

Persoonapronominit

Viroksi isikulised asesõnad

Persoona	Yksikkö	Monikko
ensimmäinen	mina (ma)	meie (me)
toinen	sina (sa)	teie (te)
kolmas	tema (ta)	nemad (nad)

---

Adverbit

---

Proadverbit

• Kohakaassõnad – Paikan adverbit

Esimekkejä:

• alla – alas; all – allla, alhaalla; alt – alta, alhaalta
• ette, ees, eest
• sekka,seas, seast
• juurde, juures, juurest
• keskele, keskel, keskelt
• kohale, kohal, kohalt
• kõrvale, kõrval, kõrvalt
• külge, küljes, küljest
• lähedale, lähedal
• najale, najalgi, najalt
• otsa, otsas, otsast
• peale, peal, pealt
• seltsi, seltsis, seltsist
• äärde, ääres, äärest

Vain yhdessä sijamudossa esiintyviä:

• üle
• mööda
• piki
• vahetsi

---

---

---

---

---

---

Konjunktiot

Viron sidesõnad, konjunktsioonid

Viron konjunktiot "Viron kielen käsikirjan" mukaan":^{[EKKR 2007]}

1. ja
2. ning
3. ega
4. ehk
5. või
6. aga
7. kuid
8. ent
9. vaid
10. et
11. kui
12. kuna
13. sest
14. kuni
15. kuigi
16. ehkki
17. nagu
18. saati (vanhanaikainen)
19. elik (vanhanaikainen)
20. justkui
21. otsekui

Lähteet

• ^{[EKKR 2007]} Eesti keele käsiraamat / sidesõnad M 13
• Painettu

Eesti keele käsiraamat / Mati Erelt, Tiiu Erelt, Kristiina Ross. Tallinn : Eesti keele sihtasutus, 2007. ISBN 9789985792100

Rinnastuskonjunktiot

Viron rinnastavad sidesõnad

1. ja – (yhdistävä) 'ja'
2. ning – (yhdistäva) 'ja', 'sekä'
3. saati – (yhdistävä, vanhanaikainen) 'saati', 'jostakin puhumattakaan'
4. elik – (yhdistävä, vanhanaikainen) selittävä 'eli'
5. või –
6. ega –
7. aga –
8. kuid –
9. ent –
10. vaid –

Alaryhmät / [Remes 1982]

Lähteet

• ^{[Remes 1982]} Viron kielioppi / Hannu Remes : Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1983 : ISBN 951-0-11982-2
• ^{[EKSS 2009]} Eesti keele seletav sõnaraamat / Eesti Keele Instituut ; toimetanud Margit Langemets ... et al. . Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2009. ISBN 978-9-98579269-8 (kogu teos)

Kopulatiiviset rinnastuskonjunktiot

• Yhdistävät rinnastuskonjunktiot ^[Remes1982]
• Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.

1. ja – ja
2. ning – ja, sekä
3. ei ... ega – ei - eikä
4. nii ... kui, nii ... kui ka – sekä - että
5. niihästi ... kui, niihästi ... kui ka – sekä - että, niin - kuin
6. mitte ainult ... vaid, mitte ainult ... vaid ka – ei ainoastaan - vaan, ei ainoastaan vaan myös
7. mitte üksnes ... vaid, mitte üksenes ... vaid ka – ei ainoastaan - vaan, ei ainoastaan - vaan myös

Disjunktiiviset rinnastuskonjunktiot

• Erottavat rinnastuskonjunktiot^[Remes1982]
• Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.

1. ehk – eli
2. või – tai, vai
3. kas ... või – joko - tai

Adversatiiviset rinnastuskonjunktiot

• Vastakohtaa tai rajoitusta ilmaisevat rinnastuskonjunktiot^[Remes1982]

Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.

1. aga – mutta
2. või – tai, vai
3. kas ... või – joko - tai

Konklusiiviset rinnastuskonjunktiot

• Johtopäätöstä ilmoittavat rinnastuskonjunktiot^[Remes1982]
• Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.

1. järelikult – niin muodoin, siis (adverbi^{[EKSS 2009]})
2. niisiis – siis [ei EKKR]
3. siis – siis' [ei EKKR]
4. seega – siten siis, näinollen [ei EKKR]

Ekspalanatiiviset rinnastuskonjunktiot

• Selittävät rinnastuskonjunktiot^[Remes1982]
• Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.

1. sest – sillä
2. nimelt – nimittäin [ ei [EKKR]]

Alistuskonjunktiot

Viron kielen alistuskonjunktiot "Viron kielen käsikirjan" ^[EKKR] mukaan:

1. et
2. kuna
3. sest
4. kuigi
5. ehkki
6. olgugi
7. nagu
8. otsekui
9. justkui

Alistuskonjunktioiden alaryhmät

... <[EKKR 2007] ja [Remes 1982]

---

Partikkelit

• Viro abisõnad

---

Muoto-opin perusteita

---

---

Perusmuoto

Viron kielen sanan vartalo voi eri sijamuodoissa muuttua. Sanamuotojen muodostamisen perustaksi täytyy valita yksi kiinteä sanan vartalon muoto jonka perusteella esitetään säännöt muiden muotojen muodostamiseksi. Tämä on perusmuoto (algvorm)

• Nominien perusmuoto on yksikön nominatiivi (siil, mõte, kirja.nik*, .tantsijatar)

• Verbien perusmuoto on ma-infinitiivin vartalo ennen infinitiivin tunnusta (ela(ma), näge(ma))

^* pisteellä [.] merkitty seuraavan tavun III-kestoaste.

---

Sanojen taivutusmuodot

---

Sija

Sija on nominien (substantiivien, adjektiivien ja numeraalien), pronominien, eräiden nominaalien (verbien infinitiivien ja partisiippien [infnitiivimuotojen]) sekä joidenkin adverbien taivutusmuoto.

<selvennettävä>

---

Teemamuoto

Viroksi põhivorm

Nominien teemamuodot:

• yksikön nominatiivi (ainsuse nimetav)
• yksikön genetiivi (ainsuse omastav)
• yksikön partitiivi (ainsuse osastav)
• yksikön lyhyt illatiivi [aditiivi] (lühike ainsuse sisseütlev)
• monikon genetiivi (mitmuse osastav)
• monikon partitiivi (mitmuse osatav)

Teemamuotojen perusteella voidaan muodostaa sanan kaikki sijamuodot:

Yksikön nominatiivi → yksilöllinen

Yksikön partitiivi → yksilöllinen

Lyhyt illatiivi → yksilöllinen

Yksikön genetiivi → yksikön sijamuodot sse-illatiivista alkaen ja monikon nominatiivi

Monikon genetiivi → de-monikon muodot illatiivista alkaen

Monikon partitiivi → vokaalimonikon muodot, muunnoksia voi esiintyä

Katso myös: Verbin teemamuodot

Nominin taivutus

---

Taivutusluokat

Deklinaatiot.

---

Sijamuodot

[Sijat]

Esimerkki nominin sijamuodoista

Sijamuoto	viro	suomi
Nominatiivi	sadam	satama
Genetiivi	sadama	sataman
Partitiivi	sadamat	satamaa
Illatiivi	sadamasse	satamaan
Inessiivi	sadamas	satamassa
Elatiivi	sadamast	satamasta
Allatiivi	sadamale	satamalle
Adessiivi	sadamal	satamalla
Ablatiivi	sadamalt	satamalta
Translatiivi	sadamaks	satamaksi
Terminatiivi	sadamani	(satamaan asti)
Essiivi	sadamana	satamana
Abessiivi	sadamata	satamatta (ilman satamaa)
Komitatiivi	sadamaga	(sataman kanssa)

Sijamuotojen virolaiset nimet:

1. nominatiivi – nimetav
2. genetiivi – omastav
3. partitiivi – osastav
4. illatiivi – sisseütlev
5. Inessiivi (seesütlev)
6. Elatiivi (seestütlev
7. Allatiivi (alaleütlev)
8. Adessiivi (alalütlev)
9. Ablatiivi (alaltütlev)
10. Translatiivi (saav)
11. Terminatiivi (rajav)
12. Essiivi (olev)
13. Abessiivi (ilmaütlev)
14. Komitatiivi (kaasaütlev)

• Paikallissijojen virolaiset nimet näyttävät sijan tunnuksen (sijapäätteen), esimerkiksi alalt|ütlev.
• Nykyvirossa suositaan sijapäätteiden virolaisia nimityksiä; mieluimmin omastav kuin genitiiv.

---

Kieliopilliset sijat

<otsikko tarkistettava>

---

Semanttiset sijat

<otsikko tarkistettava>

---

Nominatiivi

Nominatiivilla ei ole taivutusmuodon tunnusta.

---

Genetiivi

Genetiivillä ei ole taivutusmuodon tunnusta.

---

Partitiivi

Partitiivin tunnuksella on neljä morfeemivarianttia: t (tt), d, 0 [ei tunnusta] ja da.

esimerkkejä

ratsu/t , kä/tt (käsi)

koi/d

ema

se/da (see)

---

Illatiivi

Illatiivin tunnuksena voi kaikissa sanoissa olla sse ["takapääte -sse"].

esimerkki siili/sse

---

Inessiivi

Inessiivin tunnus on s.

esimerkki siili/s

---

Elatiivi

Elatiivin tunnus on st.

esimekki siili/st

---

Allatiivi

Allatiivin tunnuksella on kaksi muotoa: le ja lle. Morfeemivariantti lle esiintyy vain kolmen pronominin muodoissa: mu/lle, su/lle, ta/lle. Muuuten tunnus on aina le.

esimerkki siili/le.

---

Adessiivi

Adessiivin tunnuksena on tekstissä aina l.

esimerkki: siili/l

Joissain tapauksissa tunnus l pitenee fonologisesti, muuta se ei näy kirjoitettuna.

esimerkkejä: ma: `mu/l, sa: `su/l

<esimerkki tarkennettava>

---

Ablatiivi

Ablatiivin tunnus on lt.

esimerkki: siili/lt

---

Translatiivi

Translatiivin tunnus on ks.

esimerkki: siili/ks

---

Terminatiivi

Terminatiivin tunnus on ni.

esimerkki: siili/ni

---

Essiivi

Essiivin tunnus on na.

esimerkki: siili/na

---

Abessiivi

Abessiivin tunnus on ta.

esimerkki: siili/ta

---

Komitatiivi

Komitatiivin tunnus on ga.

esimerkki: siili/ga

---

Substantiivin ja pronominin paradigma

Substantiivin ja pronominin taivutusmuotojen sarja. Viron substantiivien ja pronominien kaksi kieliopillista lukua ja neljätoista sijamuotoa muodostavat 28 eri taivutusmuotoa.

---

Verbin taivutuskategoriat

• pääluokka (tegumood, geenus)
• tapaluokka (kõneviis, modus)
• aikamuoto (aeg)
• persoonamuoto (pööre)
• puhelaji, (kõneliik)

Pääluokka

• aktiivi (isikuline tegumood)
• impersonaali [passiivi] (umbisikuline tegumood)

Aktiivi

Personaali. Isikuline tegumood, personaal.

esimekki: (ma) elan – suomen "elän"

Impersonaali

(umbisikuline tegumood, impersonaal)

Esimerkki:

elatakse [eletään]

elati [elettiin]

on elatud [on eletty]

ei elatud [ei eletty]

---

Tapaluokka

Viron kielessä on viisi tapaluokkaa:

1. indikatiivi (kindel kõneviis)
2. konditionaali (tingiv kõneviis)
3. imperatiivi (käskiv kõneviis)
4. kvotatiivi (kaudne kõneviis)
5. jussiivi (möönev kõneviis)

---

Indikatiivi

< Tekstiä >

Konditionaali

Viron tingiv kõneviis.

Imperatiivi

< Tekstiä >

Kvotatiivi

Viron kaudne kõneviis, modus relativus, narratiiv

"Epäsuora esitys", [epäsuora tapaluokka]", modus obliquus [konjunktiivi], [narratiivi]

Kvotatiivia käytetään, kun puhuja välittää kuulijalle kolmannelta taholta peräisin olevan sanoman.

Epäsuoran tapaluokan tunnus on -vat, joka liitetään ma-infinitiivin vartaloon.

• Esimerkki: ma lugevat - muka luen, kuulun lukevan, kuulemma luen; luen

---

Jussiivi

Viron möönev kõneviis

"Epäsuora imperatiivi"; Ilmaisee epäsuoraa käskyä, kehotusta tai toivomusta.

Esimerkiksi ma tehku, (minun on tehtävä ["minä tehköön"]); sa lugegu, (sinun on luettava ["sinä lukekoon"]).

---

Aikamuoto

Viroksi aeg, tempus

1. preesens (olevik)
2. imperfekti (lihtminevik)
3. perfekti (täisminevik)
4. pluskvamperfekti (enneminevik)
5. preteriti (üldminevik)

---

Preesens

< Tekstiä >

---

Imperfekti

< Tekstiä >

---

Perfekti

< Tekstiä >

---

Pluskvamperfekti

< Tekstiä >

---

Preteriti

< Tekstiä >

---

Persoonamuoto

< Tekstiä >

---

Puhelaji

1. affirmatiivi, myöntävä puhe (jaatav kõneliik) [myöntävä puhelaji]
2. negatiivi, kieltävä puhe (eitav kõneliik) [kieltävä puhelaji]

---

<VÄLIOTSIKKO NOMINAALIMUODOT>

Infinitiivit

Verbin substantiiviset nominaalimuodot

da-infinitiivi

Viroksi "da-tegevusnimi"; Myös muotoja "infinitiiv" ja "da-infinitiiv" käytetään.

Verbin lugema da-inf initiivi on lugeda (sm. lukea)

---

des-muoto

• da-infinitiivin adjetiivinen nominaalimuoto

Viron des-vorm, gerundiiv

da-infinitiivin inessiivi, gerundiivi

Tunnukset -des, -tes ja -es

• Esimerkki lugedes (lukiessa, lukien)
• Esimerkki hüpates (hypätessä, hypäten)
• Esimerkki tuues (tuodessa, tuoden)

---

ma-infinitiivi

<TEKSTIÄ>

---

Partisiippimuodot

Partisiipin preesens

Viron oleviku kesksõna

• passiivin partisiipin preesens, tav-partisiippi

• umbisikulise tegumoe oleviku kesksõna, tav-kesksõna

• aktiivin partisiipin preesens, v-partisiippi

• isikulise tegumoe oleviku kesksõna, v-kesksõna

---

Partisiipin perfekti

Viron mineviku kesksõna

• aktiivin partisiipin perfekti, nud-partisiippi

• isikulise tegumoe mineviku kesksõna, nud-kesksõna

• passiivin partisiipin perfekti, tud-partisiippi

• umbisikulise tegumoe mineviku kesksõna, tud.kesksõna

---

Verbin teemamuodot

• ma-infinitiivi (ma-tegevusnimi)
• da-infinitiivi (da-tegevusnimi
• indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona (kindla kõneviisi oleviku ainsuse 3. pööre)
• indikatiivin impersonaalin preesens (kindla kõneviisi umbisikulise tegumoe olevik)

Teemamuodot ovat perusteena kunkin verbin kaikille taivutusmuodoille:

ma-infinitiivi →

ma-infinitiivin sijamuodot;

indikatiivin imperfektin muodot (kindla kõneviisi lihtminiveku põõrded);

kvotatiivin [epäsuora tapaluokka] preesens (kaudse kõneviisi olevik);

aktiivin partisiipin preesens [tarkistettava!] (isikulise tegumoe oleviku kesksõna);

da-infinitiivi →

des-muoto [gerundiivi] (des-vorm);

imperatiivin yksikon 3. persoona ja monikko (käskiva kõneviisi ainsuse 3. pööre ja mitmus);

jussiivin preesens (möönva kõneviisi olevik)

aktiivin partisiipin perfekti [tarkistettava!] (isikulise tegumoe mineviku kesksõna);

konditionaalin ja kvotatiivin imperfekti (tingiva ja kaudse kõneviisi minevik)

aktiivin preesensin 3. persoona →

indikatiivin preesensin muut muodot (kindla kõneviisi oleviku ülejäänud pöörded;

imperatiivin preesensin 2. persoona

konditionaalin preesens (tingiva kõneviisi olevik);

indikatiivin impersonaalin preesens [tarkistettava!] →

muut impersonaalin muodot (ülejäänud umbisikulise tegumoe vormid)

Luetellut teemamuotojen analogiasäännöt eivät riitä 27 epäsäännölisen verbin muotojen muodostamiseen. ... < luettelo ja määrittely >

---

Verbin paradigma

Verbin taivutusmuotojen sarja.

---

Verbin taivutusmuotojen lyhytmerkinnät

Lyhytmerkintä	Taivutusmuoto	Esimerkki
b	indikatiivi preesens 3. persoona yksikkö aktiivi affirmatiivi	elab	loeb
d	indikatiivi preesens 2. persoona yksikkö aktiivi affirmatiivi	elad	loed
da	infinitiivi affirmatiivi	elada	lugeda
des	gerundiivi affirmatiivi	elades	lugedes
ge	imperatiivi preesens 2. persoona monikko aktiivi affirmatiivi	elage	lugege
gem	imperatiivi preesens 1. persoona monikko aktiivi affirmatiivi	elagem	lugegem
gu	imperatiivi preesens 3. persoona monikko aktiivi affirmatiivi	(nad) elagu	(nad) lugegu
ks	konditionaali preesens 1. persoona monikko aktiivi affirmatiivi	(me) elaks	(me) loeks
ks	konditionaali preesens 1. persoona yksikkö affirmatiivi	(ma) oleks	(ma) loeks
ks	konditionaali preesens 2. persoona monikko affirmatiivi	(te) oleks	(te) loeks
ks	Esimerkki	Esimerkki
ks	Esimerkki	Esimerkki
ks	Esimerkki	Esimerkki
ksid	Esimerkki	Esimerkki
ksid	Esimerkki	Esimerkki
ksime	Esimerkki	Esimerkki
ksin	Esimerkki	Esimerkki
ksite	Esimerkki	Esimerkki
ma	Esimerkki	Esimerkki
mas	ma-infinitiivi inessiivi	elamas	lugemas

jatkuu

---

Lähteet

• Keelevara : Eesti keele käsiraamat
• EKI : Eesti keele käsiraamat 2009

Lyhenteitä

• EKK07 — Eesti keele käsiraamat 2007
• EKK09 — Eesti keele käsiraamat 2009
• EKKR — Eesti keele käsiraamat

---

Viro - suomi kielioppisanastoa

Katso myös: suomi-viro kielioppisanastoa

A

• abisõna - partikkeli; apusana
• abstraktne nimisõna – abstraktinen substantiivi
• aeg – aikaluokka, aikamuoto, tempus
• afirmatiiv – affirmatiivi, myöntävä puhe, myöntävä puhelaji
• ainsus – yksikkö
• algvorm - perusmuoto
• alus – subjekti
• arv – luku, numerus
• arvsõna - numeraali, lukusana
• asesõna – pronomini
• des-vorm – des-muoto, da-infinitiivin inessiivi, gerundiivi

E

• eessõna – prepositio
• eitav kõneliik - negatiivi, kieltävä puhe, kieltävä puhelaji
• enesekohane tegusõna – refleksiiviverbi
• enneminevik - pluskvamperfekti

G

• gerundiiv – gerundiivi, des-muoto, da-infinitiivin inessiivi
• grammatika - kielioppi

H

• häälik – äänne
• hüüdsõna - interjektio
• impersonaal – impersonaali; passiivi

I

• isik - persoona
• isikuline asesõna – persoonapronomini
• isikuline tegumood – aktiivi, "personaali"

J

• jaatav kõneliik - affirmatiivi, myöntävä puhe, myöntävä puhelaji

K

• kaashäälik - konsonantti
• kaasssõna – adpositio
• kategooria - kategoria
• kaudne kõneviis – kvotatiivi, epäsuora tapaluokka, modus obliquus
• kesksõna – partisiippi
• keskvõrre – komparatiivi
• kindel kõneviis – indikatiivi
• konditsionaal - konditionaali
• konjunktsioon - konjunktio
• konkreetne nimisõna – konkreettinen substantiivi
• koolon - kaksoispiste
• käskiv kõneviis – imperatiivi
• käänkond – taivutusluokka, deklinaatio
• käändsõna - nomini tai pronomini, sijamuodoissa taipuva sana
• käändevorm – sijamuoto
• kääne – sija, sijamuoto (kaasus)
• kõneliik – puhelaji
• kõneviis – tapaluokka, modus

L

• lihtminevik – imperfekti
• lihtsõna - yksittäissana
• lihttegusõna - "yksittäisverbi"
• lihtverb - "yksittäisverbi"
• liitsõna - yhdyssana
• liittegusõna - yhdysverbi [kiinteä yhtymä]
• liitverb - yhdysverbi [kiinteä yhtymä]]
• lühend – lyhenne

M

• ma-infinitiiv - ma-infinitiivi
• ma-tegevusnimi - ma-infinitiivi
• mitmus – monikko
• muutumatu sõna – partikkeli
• määrsõna – adverbi
• möönev kõneviis – jussiivi

N

• negatiiv – negatiivi, kieltävä puhe, kieltävä puhelaji
• nimi – erisnimi, propri
• nimisõna – subjektiivi
• näitav asesõna – demontratiivipronomini, demonstratiivinen pronomini

O

• olevik – preesens
• oleviku kesksõna - partisiipin preesens
• omadussõna – adjektiivi
• ortograafia - oikeinkirjoitus

P

• paralleelvorm - rinnakkaismuoto
• partikkel - partikkeli; apusana
• partitsiip – partisiippi; paremmin kesksõna
• passiiv - passiivi (vrt. impersonaali)
• personaal - aktiivi, "personaali"
• preteeritum - preteriti
• põhivorm - teemamuoto; perusmuoto
• pärisnimi - erisnimi, propri
• pöördsõna - verbi, "persoonamuodoissa taipuva sana"
• pööre – persoonamuoto, persoona

R

• rööpvorm – rinnakkaismuoto

S

• seisundivorm – "tilamuoto" <tarkistettava>
• semikoolon – puolipiste
• sidesõna – konjunktio
• supiin - supiini, ma-infinitiivi
• supiinum - supiini, ma-infinitiivi
• sõnaliik – sanaluokka
• sõnaraamat - sanakirja
• sünonüüm – synonyymi

T

• tagasõna – postpositio
• tegumood – pääluokka
• tegijanimi - tekijännimi
• tegusõna – verbi
• teonimi - teonnimi
• tingiv kõneviis – konditionaali
• täishäälik – vokaali
• täisminevik - perfekti
• tüvemitmus - vartalomonikko
• tüvi – vartalo

U

• umbisikuline tegumood – impersonaali; passiivi

V

• vormitüveline mitmus - vartalomonikko .
• vormitüvi – [muotovartalo] <tarkistettava>
• võrdlusaste - vertailumuoto
• võrre – vertailumuoto
• väljendtegusõna - ilmaisuverbi, yhdysverbin laji <tarkennettava>
• väljendverb - ilmaisuverbi, yhdysverbin laji <tarkennettava>

Õ

• õigekiri - oikeinkirjoitus, ortografia

Ö

• öeldis – predikaatti

Ü

• ühendtegusõna - yhdysverbi [muuttuva yhtymä]]
• ühendverb - yhdysverbi [muuttuva yhtymä]
• ülivõrre – superlatiivi
• üldminevik - preteriti

Kirjallisuutta ja muita hyödyllisiä viitteitä

• [EKKR] Eesti keele käsiraamat / Mati Erelt et al. : Eesti keele sihtasutus, Tallinn 2007 : ISBN 978-9985-79-210-0.
  

• Verkkoversio EKKR, Keelevara

• [Remes 2009] Muodot kontrastissa. Suomen ja viron vertailevaa taivutusmorfologiaa / Hannu Remes 2009 (PDF)