Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kiinan esihistorialliset dynastiat
Kulttuuripiiri: Itä-Aasian kulttuurit
Varhaiset kiinalaiset dynastiat ovat tarunhohtoisia: Xia-dynastiasta ei ole kirjallisia lähteitä. 2000-luvulla löydetty Erlitoun kaupunki saattoi olla Xia-dynastian pääkaupunki. Mutta varmaa tämä ei ole.
Edeltävää kehitystä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Artikkeli Kiinan esihistorialliset kulttuurit kertoo varhaisita metsästäjistä, maatalouden saapumisesta ja kylien kasvusta kaupungeiksi.
Myyttiset hallitsijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtiaat ja keisarit olivat Kiinan myyttisiä hallitsijoita, jotka sijoitetaan historiassa noin ajalle 2800-2200 eaa eli Longshan-kulttuurin kaudelle. Heidät on kuvattu miltei ylimaallisina sankareina.
Kolme valtiasta tunnetaan toisinaan kolmena kunnianarvoisena ja heitä pidetään jumalkuninkaina tai puolijumalina. He käyttivät taikavoimiaan ihmisten elinolojen parantamiseen. Hyveidens ansiosta he elivät pitkään ja hallitsivat rauhan aikaa.
Erään lähteen mukaan heidän nimensä olivat Taivaallinen itsevaltias, Maanpäällinen itsevaltias ja Inhimillinen itsevaltias. Toisen lähteen mukaan he olivat taivaallinen aviopari ja ihmiskunnan tuhotulvan jälkeiset vanhemmat Fuxi ja Nüva sekä maatalouden ja yrteillä parantamisen keksijä Shennoung.
Viisi keisaria olivat tarunomaisia hyveellisiä tietäjä-kuninkaita. Heidät tunnetaan useilla eri nimillä. He lienevät olleet heimoliittojen johtoon valittuja viisaita päälliköitä, joiden kuollessa heidän lapsistaan nousi vain omien heinojensa päälliköitä, kun taas liittopäälliköksi valittiin joku toinen arvostettu ja kunnioitettu heimopäällikkö. Heidän mahtinsa ei ole verrattavissa historiallisiin keisareihin.
Xia-dynastia noin 2100-1600 eaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ei tiedetä varmasti, oliko Erlitou Xia-dynastian pääkaupunki.
Xia dynastia on pronssikautinen valtakunta, jonka ajalta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä, vaan sitä koskevat tarut ja kertomukset on kirjoitettu muistiin vasta noin tuhat vuotta myöhemmin. Vaikka jotkut epäilevät sen olemassa oloa, on samalta aikakaudelta ja maantieteelliseltä alueelta kuitenkin jäänyt vaikuttavia arkkeologisia jäänteitä. Ensimmäinen dynastian taruhallitsijoista oli myyttisiin keisareihin kuuluneen Keltaisen keisarin pojanpojanpoika Dayu. Viiden keisarin sanotaan valinneen hyveellisen hallitsijan seuraajakseen. Dayun kerrotaan saaneen hallintaan Keltaisenjoen tulvat ja perustaneen yhdeksän provinssia. Häntä seurasi 15 hallitsijaa, joista viimeinen kuningas Jie oli turmeltunut. Hänen kerrotaan juopotelleen paljon. Hänet kukisti Shang-dynastian ensimmäinen hallitsija.
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]arkeologia = tiede, joka tutkii historiaa menneisyydestä säilyneiden konkreettisten (eli "käsin kosketeltavien") jäänteiden perusteella. Arkkeologien työmenetelmiä ovat mm. kaivaukset ja syväsukellukset (esimerkiksi vedenalaisiin hylkyihin).
dynastia = saman hallitisjasuvun valtakausi
eaa = ennen ajanlaskun alkua
myyttinen = tarumainen, uskomusten mukainen
taru = Historiallinen taru on menneisyydestä kertova tarina, jonka todenmukaisuudesta ei ole todisteita, mutta joka ei kuitenkaan välttämättä silti ole kokonaan satua, vaikka tosiseikat ovatkin ajanmyötä värittyneet. Jumaltarut puolestaan ovat pyhiä kertomuksia, joilla ei todennäköiseti ole mitään todellista alkuperää, vaan ne perustuvat aikojen saatossa syntyneisiin uskomuksiin.
teoria = historiaa koskien olettamus siitä, mitä tietyt tosiseikat kertovat menneisyydestä. Päätelmä tosiasioiden pohjalta.