Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kiinan keskiaika

Kulttuuripiiri: Itä-Aasian kulttuurit

Ajankohta: 200-500-luku eli Kiinan keskiaika

(kesken)

Kolme kuningaskuntaa 220-280

Kuningaskunnat vuonna 262

Kapinoiden vuoksi Han-keisari joutui vastentahtoisesti antamaan komentajilleen yhä enemmän valtaa. Lisäksi valtaa olivat kahmineet keisarinnojen klaanit ja eunukit. Kun Keisari Haundi lopetti puolisoklaanit ja myöhemmin 189 eunukit kukistettiin, valta jäi sotilasjohtajien käsiin. Kolme tärkeintä kenraalia nostikin pian itsensä oman valtionsa johtoon.

Wei-kuningaskunta 220–265

Vierasmaalaisen sotilaan patsas

Wei kuningaskunnan pääkaupunki oli Loyang. Valtakunnan johtoon nousi pohjoisosia vallassaan pitänyt viimeisen keisarin konsuli, joka sai 213 arvonimen Wein herttua ja 216 Wein kuningas. Samana vuonna hän yritti kaapata vallan ja julistaa Wei-dynastian, jonka oikeutuksen eteläiset sotilasjohtajat kuitenkin kiistivät. Wei valloitti Shu Hanin 263. Kaksi vuotta myöhemmin Wein oma keisarillinen konsuli kukisti hallitsijan ja perusti Jin-dynastian.

Shu Han -kuningaskunta 221–263

Keisarikunnan rappeutuessa Shetsuanin ympäristö oli Liu Bein, Keisarin kaukaisen sukulaisen hallinnassa. Kun Cao Pio oli kaapannut vallan, hän julisti itsensä seuraavaksi keisariksi ja valtakunnan oikeudenmukaiseksi perilliseksi. Hän yritti 222 hyökkäystä Wu-valtiota vastaan siinä onnistumatta ja kuoli sairastetuaan seuraavana vuonna. Hänen seuraajansa jätti hallinnon virkamiehilleen. Hänen pääministerinsä yrittivät kahdeksan kertaa vallata Wein, mutta epäonnistuivat. Vuonna 263 Wei teki vastahyökkäyksen ja onnistui valtaamaan Shun.

Wu-kuningaskunta 222–280

Han-dynastian loppupuolella päällikkö Sun Quan piti hallussaan Wu-aluetta Jangtse-joen eteläpuolella. Alueen tärkein kaupunki oli Suzhou nyky-Shanghain länsipuolella. Kun Sun Quan kilpailijat olivat vuoron perään julistaneet itsensä keisareiksi, seurasi hän esimerkkiä 222 väittäen perustaneensa Wu-dynastian. Wu-vallan aikana eteläisestä Kiinasta kehittyi talouden, kulttuurin ja politiikan keskukseksi. Se piti yhteyttä Taiwaniin ja lähetti sinne virkamiehiään. Jin-dynastian ensimmäinen keisari valloitti valtakunnan 280.

Jin-dynastia 265-420

Läntinen Jin vuonna 280

Jin dynastia oli yksi kuudesta dynastiasta, jotka edelsivät pohjois- ja etelä-dynastioita. Hallitsevan perheen nimi oli Sima.

Läntinen Jin-dynastia 265-316

Dynastian perusti keisari Wu eli Sima Yan. Vaikka Wu saikin vatakunnan hetkellisesti valtaansa, hänen seuraajansa eivät pystyneet vastustamaan paimentolaisten hyökkäyksiä tuhoisan kahdeksan ruhtinaan sodan jälkeen (291-306), joka puolestaan oli seurausta Sima-suvun sisäisestä valtataistelusta.

Vuonna 311 Han Zhaon joukot valloittivat pääkaupunki Loyangin ja saivat haltuunsa keisari Huain. Hänen seuraajansa keisari Min kesti Chang'anissa vuoteen 316, jolloin joukot valloittivat senkin ja saivat hänetkin kiinni.

Itäinen Jin-dynastia 317-420

Itäinen Jin 376

Jin hovin jäännökset pakenivat etelään ja perustivat aiemmista pääkaupungeista luoteeseen nyky-Nanginin lähiseudulle Jiangingin uudeksi pääkaupungikseen. Paikaliset mahtiperheet kannattivat keisari Yaunin kruunausta kuultuaan Chan'anin nujertumisesta. Sotilasvallankaappaukset ja kriisit vaivasivat dynastiaa koko sen keston ajan.

Kuusitoista kuningaskuntaa 304-439

Nämä lyhytaikaiset valtion varsinaiskiinan alueella tunnetaan myös nimellä kuusitoista valtiota Jin-dynastian vetäydyttyä etelään ja ennen Pohjoisvatakunnan perustamista. Ensimmäinen niistä oli perustajansa mukaan Hang Zhao. Kuusitoista valtakuntaa kuvaa terminä tätä levotonta ajanjaksoa, jolloin hallitsijat vaihtuivat vähän väliä. Lähes kaikki hallitsijat oivat Wu Hu-kansaa ja julistautuivat kuninkaiksi ja keisareiksi. Neljä valtioista olivat han-kiinalaisten (eli varsinaiskiinalaisten) perustamia.

Eteläiset ja Pohjoiset dynastiat 386-581

Aasia vuonna 500

Eteläiset ja pohjoiset dynastiat ovat yhteisnimitys Kiinaa tällä kaudella hallinneille dynastioille. Han-dynastian aikana syntynyt hajaannus jatkui Jin-dynastian hetkellisen yhtenäistämisen jälkeen. Toisaalta ei-kiinalaisten kansojen kiinalaistuminen syveni ja buddhalaisuus levisi ympäri kiinalaista aluetta. Levottomista oloista huolimatta teknologia kehittyi ja ruuti ja kottikärryt kehitittiin 500-600-luvuilla. Myös lääke- ja tähtitiede kehittyivät ja kartoitus taito parani.

Pohjoiset dynastiat (386–581)

Buddhalainen patsas

Pohjoinen Wei (386–534) oli ensimmäinen ja pitkäikäisin pohjoisista dynastioista. Se syntyi jo 16 kuningaskunnan kaudella. Pohjoinen Wei yhdisti Pohjois-Kiinan 440 Xianbei-paimentolaiskansaan kuuluvan Tabac-suvun vallan alle.

Paikalleen asuttunutta väestöä kohdeltiin kuin karjaa. Heidät järjestettiin työryhmiin, joita oli helppo valvoa. Joukot komennettiin kyntämään joutomaita ja korjaamaan Kiinanmuuria. Vähitellen kuitenkin kiinalaistuminen pehmensi hallitsijoiden asennetta. Xianbei kielen ja perinteisten vaatteiden käyttö kiellettiin väestön kiinalaistamiseksi. Maa jaettiin talonpoikaisperheille. Valtionuskontona oli buddhalaisuus. Ajalta on säilynyt buddhalaisia seinämaalauksia, patasaita ja kirjallisuutta. Keskiaasialaisten käytiin aktiivista kauppaa. Hovia koskenut kiinalaistuminen ei ulottunut armeijaan. 520-luvulla maa ajautui sisällissotaan eri kenraalien välillä.

Ratsuväkeä

Itäinen Wei (534–550) syntyi seurauksena pohjoisen Wein hajoamisesta, kun sen itäosan maaherra Gao Daon asetti valtaistuimelle Wei-dynastian perillisen, josta tuli hänen nukkehallitsijansa. Hän pyrki jälleenyhdistämään Pohjoisen Wein siinä onnistumatta. Hänen kuoltuaan hänen kaksi poikansa onnistuivat pitämään nukkehallitsijan kurissa, kunnes heistä toinen Gao Yang syrjäytti tämän ja perusti oman dynastiansa Pohjoisen Qin (550-577). Pohjoinen Qi kärsi koko ajan väkivataisista ja kyvyttömistä keisareista, epäluotettavista virkamiehistä ja rapautuneesta armeijasta. Syntyessään se oli aikansa valtioista vahvin, mutta heikkeni nopeasti ja joutui Pohjoisen Zhoun tuhoamaksi.

Läntinen Wei (535-556) syntyi Pohjoisen Wein hajotessa. Tapettuaan keisarin kenraali Yuwen Tai asetti nukkehallitsijan. Huolimatta pienemmästä kostaan sen väestö pystyi pysäyttämään Itäisen Wein hyökkäykset. Kiitos paremman taloudellisen tilanteensa se kykeni valloittamaan Liang-valtion ja nykyisen Setsuanin. Yuwen Tain veljenpoika Yuwen Hu syrjäytti 556 keisarin ja asetti valtaistuimelle serkkunsa Yuwen Juen perustaen Pohjoisen Zhoun (557-581). Yuwen Hu piti valtaa hallussaan kolmen ensimmäisen keisarin (kaikki Yuwen tain poikia) aikana, kunnes keisari Wu salamurhasi hänet 572 ja omaksui itse vallan. Hänen vallassaan valtakunnan onnistui kukistaa Pohjoinen Qi.

Eteläiset dynastiat (420–589)

Liang-dynastian keisari Wu

Eteläisten dynastioiden merkittävin keskus oli Jianging (nykyinen Nangking), mutta muitakin pääkaupunkeja tunnettiin.

Liu Yu perusti Liu-Song-dynastia (420-479) syrjäytettyään Eteläisen Jin viimeisen keisarin. Tämän lyhytaikaisen dynastian kausi oli rauhatonta aikaa, jolloin lukemattomat kykenemättömät sekä väkivaltaiset keisarit nostattivat useita sotilaskapinoita. Verotus kuitenkin oikaistiin kohtelemaan paikallisia ja muukalaisia yhdenmukaisesti.

Eteläisen Qi-dynastian (479-502) syntyi sukulaisten vallankaappauksen seurauksena. Se pyrki vähentämään maanomistajayläluokan valtaa ja teloitti aatelisia, mikä johti sen pikaiseen kukistumiseen.

Liang-dynastia(502-557) oli buddhalaisuuden kukoistuskautta, jolloin kulttuuri kukoisti hovissa. Liang-dynastia oli kuitenkin pohjoisvaltakunnille alisteinen ja sen rauha mureni lopulta sotilassukujen kapinaan. Chen-dynastia (557-589) oli heikko sotilashallinto, jonka halussa oli vain murto-osa Liangin maista. Sui-dynastian perustaja Yang Jian kukisti sen yhdistäessään Kiinan uudelleen.

Myöhemmästä kehityksestä

Pohjoisesta liikkelle lähtenyt Sui-dynastia (581-618) yhdisti valtakunnan pitkään jatkuneen sotapäälliköiden keskenäisen valtataistelun jälkeen. Sui dynastia oli kuitenkin lyhytaikainen ja hajosi sisällissotiin.

Sitä seurannut edeltäjiään paljon pitkäikäisempi Tang-dynastia (618-907) oli kuitenkin Kiinan toinen suuri dynastia Han-dynastian jälkeen. Valtakunta levisi ja kulttuuri kukoisti. Kauppaa käytiin innokkaasti länteen ja itään ja buddhalaisuus levisi Japaniin ja Koreaan. Viralliseksi opiksi muodostui kuitenkin jälleen kerran kunfutselaisuus. Yksikertainen laattakirjapaino keksittiin.

Sanasto

buddhalaisuus = Intiassa Gautama Budhan opetusten pohjalta syntynyt oppi tiestä valaistukseen ja eroon jälleensyntymän kierrosta.

dynastia = saman hallitsijasuvun valtakausi

hovi = hallitsijan lähipiiri

kapina = yritys kumota tai syrjäyttä hallitsijat väkivaltaisesti

kungfutselaisuus = ihmisten välistä kunnioitusta ja oikeaa käytöstä korostava uskonto tai filosofia

nukkehallitsija = virallinen keulakuva, jonka takana valtaa käyttää jokin toinen taho. Vertaa: sätkynukke.

paimentolaiset = karjaa paimentava ja liikkuvaa elämää viettävä väestö