Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Korea
Kulttuuripiiri: Itä-Aasian kulttuurit
Ajankohta: noin 700 eaa. - nykyaikaan
Korealainen kulttuuri on vuosisatojen kuluessa saanut vaikutteita sekä kiinalaisesta että japanilaisesta kulttuurista, mutta sillä on myös oma pitkä historiansa. Kenties buddhalaisuus ja riisinviljely saapuivat Japaniin juuri sitä kautta.
Muinainen Gojoseon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gojoseon oli muinainen korealainen kuningaskunta, joka mytologiassa sijoittuu syntyneeksi 2333 eaa., mutta arkkeologisten tietojen perusteella vaikutti 700-400-luvuilla eaa. Dangun-hallitisjat hallitsivat uskonnollisia kaupunki-valtioita. Gojoseon oli kehittynein näistä ja hallitsi laajoja alueita pohjois-Koreassa ja Mantsuriassa. Se oli vauras pronssikautinen kulttuuri.
300-luvulla eaa. Gojoseon hävisi pohjoiskiinalaisille laajoja alueita läntisestä osastaan. Tästä pelästyneenä se siirsi pääkaupunkinsa todennäköisesti nykyisen Pohjois-Korean pääkaupungin Pjonjangin tienoille.
Riisin viljely oli saapunut Koreaan joskus 1200-900-luvuilla eaa. Maassa viljeltiin myös hirssiä ja ohraa ja pidettiin kotieläimiä. Keramiikka oli alueelle tyypillistä eräänlaista kampakeramiikkaa. Pronssiesineet yleistyivät 700-luvulla eaa. Gojoseon onkin littety pronssin käyttöön siirtymiseen. Kulttuuri siirtyi rautakauteen 300-luvulla eaa. kiinasta saapuneiden vaikutteiden seurauksena.
Gojoseonin kauden päätyttyä elettiin eräänlaista välikautta. Elettiin rautakautta ja aseiden ja työkalujen kehittyessä uudet kuningaskunnat alkoivat muodostua. Kiinassa vallitsi Han-dynastia. Kauppaa käytiin sekä Kiinaan että Japaniin.
Kolme Kuningaskuntaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoinen Koguryo ja eteläiset Paekje ja Silla hallitsivat Koreaa 57 eaa 600-luvulle (jaa.) eli suuren osan ensimmäistä vuosituhatta. Pohjoisimman valtion alueeseen kuului myös suuria osia Mantsuriaa.
Koguryo oli paljolti Gojoseonin perillinen, joka levittäytyi vähitellen Mantsuriaan. Paekje ja Silla muodostuivat vähitellen paikallisten ruhtinaskuntien yhdistyessä ja valloitusten kautta. Buddhalaisuus saapui kaikkiin valtioihin ja virallistettiin 300-luvulla Koguryossa ja läntisessä Paekjessa. Sillassa siitä tuli virallinen uskonto vasta 500-luvulla.
Peakjessa kehittyi kaunista buddhalaista taidetta, kun taas Silla oli kuuluisa kultakirjailustaan. Peakjella oli vahvat yhteydet Japaniin, johon kunfutselaisuus ja buddhalaisuus levittäytyi nähtävästi pääosin sen kautta.
Silla eli 400-luvulla Peakjen ja Japanin puristuksessa. Siitä kehittyi kuningaskunta oikeastaan vasta 300-luvulla. Silla imaisi Kayan alueen tuon aikakauden sodissa. 500-luvulla Silla ja Peakje solmivat 120-vuotisen liiton keskenään sen jälkeen kun Silla oli auttanut Peakjea ajamaa Koguryon Han-joen taakse.
660-luvulla Silla sitten alisti Peakjen valtansa alle liittouduttuaan Kiinan Tang-dynastian kanssa. Samalla se ahdisti Koguryota pohjoiseen päin.
Pohjois- ja Etelä-valtio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korean niemimaa jakautui pohjois- ja etelävaltioihin 600-900-luvuilla. Ajanjaksoa on kutsuttu myös yhdistyneen Sillan kaudeksi.
Pohjoisen valtion nimi oli Balhae, joka syntyi Koguryon kaaduttua. Se ulottui etelä-Mantsurian ja pohjois-Korean alueelle. Valtakunnan perustajan on kronikoissa kerrottu olleen Koguryon kenraali. 700-luvulta lähtien se oli diplomaattisessa ja kauppa yhteydessä Japaniin. Etniset konflikti korealaisen yläluokan ja mantsurialaisten välillä heikensivät valtiota vähitellen.
Sillan kulttuuria hallitsivat konfutselaisuus ja buddhalaisuus. Ajanjaksolla painettiin paljon molempien tekstejä. Alueella vakiintui verotus ja väestö- ja karjakirjanpito. 800-luvun lopulla maa alkoi hajota sisäisiin levottomuuksiin.
Sillasta 900-luvun vaihteessa irtautuneet valtiot kaatuivat sukupolvessa toinen hallitsijansa tyrannimaisuuteen ja toinen siihen, että hallitsijalla oli haaremissaan liikaa perillisiä, jotka ajoivat maan sekasortoon valtataistelullaan.
Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
900-1300-luvuille Korean niemimaata hallitsi Goryeo dynastia, joka yhdisti edellä mainitut kolme kuningaskuntaa. Siellä kehitettiin 1200-luvulla nykyaikainen kirjapainotaito jo paljon ennen Gutenbergia ja sillä oli valtava kokoelma buddhalaisia puisia kirjapainolaattoja. Dynastia nimestä juontaa Korean nykyinen läntinen nimi.
Valtakunta pakotettiin jo 900-luvulla liittoon kiinalaisten kanssa, joihin se oli käytännössä vasallisuhteessa myös 1000-luvulla. 1100-luvulla maa joutui sisäisten valtataistelujen kouriin. 1200-1300-luvuilla mongolit valloittivat niemimaan ja miehittivät sitä.
1300-1400-lukujen vaihteessa valtaan nousi Joseon dynastia. Pääkaupunki siirrettiin etelään Souliin ja valtakunta nimettiin uudelleen. Kuningaskunta jatkui aina 1900-luvulle saakka ja se oli pisin yhtenäinen korealainen kausi.
Sananselityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
eaa. = ennen ajanlaskumme alkua
jaa. = jälkeen ajanlaskumme alun
buddhalaisuus = Buddhan Intiassa perustama mietiskelyyn ja yksinkertaiseen elämään perustuva uskonto, joka on ollut suosittu Kiinassa ja Itä-Aasiassa
diplomatia = kahden valtion välinen virallinen yhteys
dynastia = saman hallitsijasuvun (esim. kuningassuvun) hallitsema kausi
haaremi = moniavioisen miehen puolisot ja jalkavaimot (eli rakastajattaret)
kaupunkivaltio = valtio, joka kattaa yhden kaupungin ja sen hallinnassa olevan ympäröivän maaseudun
konfutselaisuus = kiinalaisen Konfutsen kehittämä kunnioittamiseen perustuva filosofia, jossa on uskonnollisia piirteitä ja joka liityy valtion hallintoon
Mantsuria = laaja alue Kiinasta pohjoiseen nykyisen Venäjän Tyynenmeren rannikolla.
mytologia = tarusto, muinaisista ajoista ja yliluonnollisista olennoista kertovat tarinat