Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Pohjois-Andit

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Vaikka Etelä-Amerikan kulttuurikehitys painottui Peruun, myös pohjoisempana syntyi aikojen saatossa suuria väestökeskittymiä.

Saviastiat saapuivat luultavasti Kolumbiasta noin 3500 eaa. Tästä ja maissin viljelystä käynnistynyt kehitys johti jo 1300 eaa suuriin päällikkökuntiin. Yhtenäistymisen täydensi noin 500-1500 jaa vallinnut Quiton valtakunta.

Ecuador ennen inkoja

Valdivian kulttuuri (n. 3500-1500 eaa)

Tämä nyky-Ecuadoriin sijoittunut kulttuuri oli varhaisimpia paikalleen asettuneita Amerikan kulttuureja. Kulttuurissa elettiin kalastuksella ja maanviljelyllä, toisinaan metsästettiinkin. Sen piirissä viljeltiin maissia, kidney-papuja, kurpitsaa, chiliä, kassavaa ja puuvillaa.

Kulttuuri on tunnettu pienistä naispatsaisa, Valdivian venuksista. Jokainen löydetty patsas on ollut hieman erilainen ja ne poikkeavat varsinkin hiustyyleiltään. Uskotaankin, että ne ovat esittäneet todellisia ihmisiä. Niitä on luultavasti käytetty hedelmällisyys-riiteissä (eli

uskonnollisissa menoissa).

Machalilla (n 1500 - 1100 eaa) ja Chorrera (n 1300 eaa - 300 eaa)

Varhaisia perinteitä, joissa ihmiset elättivät tuttuun tapaan metsästyksellä, kalastuksella ja viljelyllä itsensä. Chorreran kulttuuri levisä laajalle Keski- Ecuadorissa, ja siitä oli paikallisia muunnelmia.

La Tolita (600 eaa- 400 jaa)

KLa Tolitan kulttuuri eli saarella ja läheisellä rannikolla. Se perustui mm viljelyyn vedenjohtokanavien avulla. Näitä tarvittiin, koska alue tulvii sadekautena vettä. Pangerteitä rakennettiin myös tämän takia.

Kulttuuri oli vahvasti hierarkinen (eli luokkaerot olivat suuret). Huipulla oli uskonnollinen ja poliittinen yläluokka. La Tolitan saari muodosti uskonnollisen keskuksen. Elinkeinoina olivat maanviljelys, metsästys, kalastus ja keräily. He työstivät kultaa, hopeaa, platinaa ja kuparia. Korkean sulamispisteen omaavan platinan käsittely taito opittiin muutoin vasta 1800-luvulla. La Tolitan intiaanit käsittelivätkin platinaa sintraamalla, eli luomalla metallikappaleen metallijauheesta kuumentamalla se korkeaan lämpötilaan, mutta sulamispisteen alle., Keramiikka oli tyyliteltyä.

Noin 350 - 400 jaa kokonaan uusi kulttuuri syrjäytti la Tolitan. Noin 500 - 700 rannikkoalueen väestö laski asteittain tuntemattomasta syystä.

Upanon jokilaakso (n. 500 eaa - n. 600 jaa)

Itä - Ecuadorissa sademetsäalueella nousi suuria maakumpuja ehkä jo noin 500 eaa alkaen. Upanon jokilaaksossa tehdyt kummut ovat vanhempia kuin mitkään muut Amazonin varhaiset monumenttilöydöt.

Alueella on noin 300 km2 alalla oli 12 asutuskeskusta, joista 5 suuria. Näistä tunnetuin on Kilamope. Seudulla asui ainakin 15000 ihmistä, jopa 100000, ehkä vielä enemmän.

Löydetyt rakennelmat olivat pääosin asuinkäytössä, joitain temppeleitä.

Maatalous oli tuottavaa, kun läheisen Sangay-tulivuoren tuhkassa oli paljon ravinteita. Seutu luultavasti hylättiin tulivuoren purkauduttua joskus välillä 300 - 600 jaa.

Manta kulttuuri ( 500/800 – 1530 jaa)

Nykyisen Equadorin alueella sijainnut Manta-kulttuuri kävi kauppaa Perun ja Meksikon kulttuurien kanssa. Sen kaupungeissa saattoi asua 20 000 asukasta. He valmistivat tekstiilejä, keramiikkaa ja kulta- ja hopea esineitä.

Yhdistymiskausi ja Shyris/Quitus-Caras valtakunta 980-1460

Ecuadorin alueen kansat alkoivat yhdistyä 500-luvulla pienistä yhteisöstä kohti yhä suurempia kuningaskuntia. Yhdistyminen oli pääosin rauhanomaista. Kulttuuri oli hyvin johtajakeskeinen.

Valtakunnan pääkaupunki oli 1200-luvulta asti Quito, jossa uskotaan tunnetun astrologiaa (perustuen muinaiseen rakennusten sijoitteluun). Kaupungin alkuperäinen nimi Quitsa-to tarkoittaa maan keskusta ja viitannee sen sijaintiin päiväntasaajalla. Arkeologisten kaivausten perusteella kaupungin historia ulottuu 1500 eaa asti. Toinen merkittävä kaupunki oli rannikon keskus Caran, jota vallitsi Caras-heimo.

Quitosta pohjoiseen sijaitsevassa Cochasquísta on löydetty 13 pyramidin muotoista maakumpua. Kunkin kummun päällä on ollut jokin tärkeä julkinen rakennus. Kummut oli rakennettu tuliperäisestä materiaalista.

Inkat valloittivat kuningaskunnan n. 1460.

Kolumbian kulttuureja

Tässä vain pari esimerkkejä Kolumbian monimuotoisista kulttuureista.

Quimbaya kulttuuri (n. 100 eaa - 1000 jaa.)

Kulttuuri sijoittui Cauca-joen laaksoon Kolumbiaan ja on tunnettu upeista kultaesineistään, joista useimmat ovatkin itseasiassa kullan ja kuparin seosta tumbagaa (30% kuparia). Kuva-aiheina olivat useimmiten ihmiset ja toisinaan myös hedelmät sekä erityiset kalkkiajauho-astiat (usein naisen muotoisia). Kullasta valmistettiin jopa ongenkoukkuja.

Vainajat haudattiin koverretuissa puunrungoissa ja mukaan laitettiin pyhää kultaa oppaaksi tuonpuolleiseen. Vainajalle saatettiin esimerkiksi pukea kultainen hautajaisnaamio. Kulttuurissa oli kehittynyt yhteiskuntarakenne. Päälliköt kuvattiin jaguaari-, sammakko- tai lisko-miehinä. Kulttuuri hävisi tuntemattomasta syystä.

Muisca (1 eaa - 1400 jaa) ja Tairona (300 eaa - 1600-luku)

Aartikkelissa Muiscat kuvataan tätä kulttuuria tarkemmin.

Näiden kahden sukulaiskansan (Chibcha) kulttuurit olivat eräitä edistyneimpiä. Maanviljelys saapui chibcha-kansan pariin n. 1200 ennen ajanlaskun alkua Väli-Amerikasta. Ihmiset asettuivat paikalleen ja kyläyhteisöt alkoivat muotoutua. Sen jälkeen seurasi sekä Väli-Amerikasta että Karibialta parikin kulttuuriaaltoa.

El Dorado myytti on saanut alkunsa rituaalista, jossa muisca kansan johtaja peitti itsensä kultapölyyn. Heillä oli taitava kastelujärjestelmä. Taironat olivat kansan toinen päähaara, joiden jälkäläisiä on kogi-kansa. Ciudad Perdida, "kadotettu kaupunki" löydettiin 1975. Sieltä löytyi talon pohjia, kivisiltoja, terassiviljelmiä ja hautoja. Kaupungissa lienee asunut 1500 - 2500 asukasta. Kulttuuri on parhaiten tunnettu taitavista kultatöistään.

Chachapoyas

Nämä pilvisotureiksi kutsutut intiaanit asuivat niin kutsutuissa pilvi metsissä trooppisten sademetsien laitamilla noustaessa Amazonin sademetsistä Andien vuorille. Aluetta kutsutaan toisinaan Amazonin Andeiksi. Huolimatta, että he asuvat Amatsonin metsissä, heidän kulttuurinsa on kuitenkin selkeästi Andien kulttuuri.

Chakapoyas kulttuuri (800-1400-luvuilla) harrasti terassiviljelyä ja ilmeisesti juuri viljelymaat olivat houkutelleet heidät vuorten itä puolelle. He rakensivat sinne kaupunkeja, joissa kivirakennukset olivat pystytetty nostetuille perustuksille. Heidän muuraustaitonsa on hämmästyttävän taitavaa. Vaatteet olivat usein koristeltu punaisella ja keramiikka ei ollut erityisen monimutkaista. On löydetty linnun kuvin maalattuja vaatteita. He maalasivat myös talojensa seinät ja koristelivat ne esimerkiksi eläinhahmoin. Keskuksia olivat mm. Gran Vilaya ja Gran Pajáten.

He valmistivat ihmishahmoisia sarkofageja eli kivisiä ruumisarkkuja, jotka asetettiin luoliin tai hautasivat vainajansa mausoleumeihin eli hautarakennuksiin. Nekin sijaitsivat lähellä luolia pieninä rykelminä.

Kuelap-linnoitus

Kuelap oli yksi pilvisoturien mahtavimmista linnoituksista, jossa asuttiin n. 800-1500. Se on kooltaan 600 metriä kertaa 110 metriä. Linnoitus sijaitsee 3000 metrin korkeudessa. Rakennukset ovat eri terassi kerroksissa. Näyttää siltä, että kyseessä oli pyhä kaupunki, jossa asui kulttuuria hallinnutta papistoa.

Sicanin kulttuuri

Sicánin kulttuuri kukoisti Pohjois-Perussa Lambayequen laaksossa 700-1100-luvuilla ja tunnetaankin myös nimellä Lambayeque-kulttuurina. Se rakensi kaupunkeja ja kanavia sekä pyramideja ja kuningashautoja. Se oli kuuluisa hienoista metallitöistään.

Alueella oli kymmenkunta suurempaa keskusta. Kansakunta oli uskonnollisesti ohjautunut. Kulttuuri kävi kauppaa pitkienkin matkojen päähän tuoden tuotteita mm. Equadorista (simpukankuoret ja kotilot), Columbiasta (smaragdit ja meripihka) ja Chilestä (sininen kivi). Kultaa tuotiin idästä. Batán Granden 30 suurta savikumpua ovat eräiden arvioiden mukaan suurimpia rakennelmia Etelä-Amerikassa ennen Kolumbusta.

Metallityöt

Sican kulttuurissa metallitöitä valmistettiin valamalla niin sanotulla kadonneen vahan menetelmällä. Siinä haluttu esine muotoillaan ensin vahasta. Sitten se ympäröidään savella, joka poltetaan keramiikaksi ja kovettu. Kuumuudessa vaha sulaa pois ja jättää jäljelle savi muotin, johon metalli sitten valetaan. Kun valos on valmis, savimuotti rikotaan.

Esineitä valmistettiin kullasta, hopeasta ja arseenikuparista. Sican arseenikupari on uudesta maailmasta löydetyistä metallista lähinnä vanhan maailman pronssia muistuttava. Sepät valmistivat esineiden lisäksi pieniä "kultakortteja", joita käytettiin rahana. Keskisillä Andeilla rahaa ei käytetty, mutta Equadorissa oli ilmeisesti samantapaisia metallikortteja.

Sanasto

eaa = ennen ajanlaskumme alkua

hedelmällisyysriitti = hedelmällisyys on sekä maan tuottavuutta eli sadon määrää ja ihmisten ja eläinten jälkeläisten määrän runsautta. Riitti on uskonnollinen yleensä kaavamainen uskonnollinen toimitus. Hedelmällisyysriitit pyrkivät lisäämään hedelmällisyttä.

jaa = jälkeen ajanlaskumme alun

kassava = pinaatin tavoin käytettävä kasvis. Kassavan lievästi myrkyllinen juuri voidaan saada liottamalla myrkyttömäksi. Sitä voidaan myös kuivata js sitten siitä voidaan valmistaa jauhoja.

kastelujärjestelmä = kanavista muodostunut tekninen järjestelmä, joka johtaa vettä pellolle oikea-aikaisesti sadon tuotannon kannalta

keramiikka = hyvin kuumassa uunissa kovetetut saviesineet

kulttuuriaalto = uuden kulttuurin tai uusien teknologioiden eli uusien teknisten keksintöjen saapuminen alueelle

luokkaerot = erot yhteiskunnassa eri tavalla arvostettujen ihmisryhmien välisessä arvostuksessa, kunnioituksessa ja oikeuksissa

pyramidi = tasasivuinen tasaisesti nousevilla seinillä varustettu kartiomainen rakennus

terassiviljely = jyrkähköön rinteeseen rakennettuja porrasmaisia terasseja, joilla viljellä vaakatasossa ja estää eroosiota eli maaperän kulumista viettävillä rinneviljelmillä