Wikijunior Aurinkokunta/Tulostettava
Wikikirjasto
Tämä kirja kertoo Aurinkokunnasta, järjestelmästä avaruudessa, joka muodostuu Auringosta, Maasta ja seitsemästä muusta planeetasta kuineen. Kirja on osana Wikijunior-projektia, joten tekstistä pyritään saamaan helppolukuista ja ymmärrettävää myös nuorille lukijoille.
Aurinko on valtava kaasupallo, joka säteilee ydinreaktiossa tuotettua energiaa valtavia määriä ympärilleen joka hetki. Tämä säteily havaitaan Maassa muun muassa valona ja lämpönää ja se mahdollistaa elämän planeetallamme. Aurinkoa kiertää kahdeksan planeettaa, joista Maa on yksi, ja näiden lisäksi 3 kääpiöplaneettaa. Planeettojen koot vaihtelevat hurjasti, Aurinkokunnan suurin planeetta on Jupiter, jonka läpimitta on 11 kertaa suurempi kuin Maan, ja pienin planeetta on Merkurius, jonka läpimitta on vain 4 879,4 km. Merkuriustakin pienempiä ovat kääpiöplaneetat, joista isoin on Eris ja esimerkiksi Pluto on läpimitaltaan — vain noin halkaisijaltaan kaksi kertaa Suomen pituuden kokoinen! Lisäksi useilla planeetoilla on vaihteleva määrä kuita, omia kiinteitä kiertolaisiaan. Eniten kuita on Jupiterilla — ainakin 63. Kuitenkin monilla planeetoilla ei ole kuita ollenkaan.
Aurinkokunta pysyy koossa, koska kaikkien näiden kappaleiden välillä vaikuttaa vetovoima (painovoima). Vetovoima vetää kaikkia kappaleita toisiaan kohti. Aurinko vetää planeettoja puoleensa ja planeetat vetävät omia kuitaan puoleensa. Sinä et voi tuntea Auringon vetovoimaa, koska Maan vetovoima on sinun kohdallasi paljon suurempi. Tämä johtuu siitä, että vetovoima heikkenee hyvin nopeasti etäisyyden kasvaessa (sanotaan, että vetovoima on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön - kun etäisyys kaksinkertaistuu, painovoima putoaa yhteen neljäsosaan. Huomaa myös, että etäisyys mitataan kappaleiden keskipisteistä, korkeakaan hyppy ei vaikuta painovoiman suuruuteen.)
Aurinkokunta on syntynyt noin 4,6 miljardia (yli 4 000 000 000, eli yli neljä tuhatta tuhatta tuhatta) vuotta sitten.
[muokkaa] Sisältö
Kappaleet on järjestetty Aurinkokunnan keskeltä lähtien edeten reunaa kohden.
[muokkaa] Aurinkokunnan kohteet
[muokkaa] Aurinko
[muokkaa] Mikä Aurinko on
Aurinko on tähti, joka on kaikkein lähinnä Maata. Aurinko on valtava pallo, joka on muodostunut hyvin kuumasta kaasusta (vedystä ja heliumista — maailmankaikkeuden keveimmistä aineista). Auringon pinta on yli 5 500 °C lämmin ja sen keskusta on paljon kuumempi - noin 15 miljoonaa astetta. Auringossa tapahtuu ydinreaktio, jossa vetyä muuttuu jatkuvasti suuria määriä heliumiksi, samalla vapautuu valtavat määrät valoa ja lämpöä (sekä muita säteilylajeja).
Auringon säteilemä valo ja lämpö mahdollistavat elämän jatkumisen Maapallolla. Kasvit käyttävät valoa kasvaakseen ja me voimme syödä kasveja tai käyttää niiden osia muuten hyödyksemme. Vaikka valo kulkee valtavalla nopeudella, siltä kuluu silti kahdeksan minuuttia päästä Auringon pinnalta Maahan.
[muokkaa] Kuinka suuri Aurinko on?
Aurinko on valtavan suuri, paljon suurempi kuin Maa! Sen läpimitta yli miljoona kilometriä (109 kertaa Maan läpimitta). 99,9% Aurinkokunnan massasta on Auringossa. Auringon sisälle mahtuisi yli miljoona Maapalloa. Aurinko ei näytä kovin suurelta Maasta katsottuna, koska se on niin kaukana. Jos Aurinkoa verrataan muihin tähtiin, se on keskikokoinen.
[muokkaa] Millainen on Auringon pinta?
Auringolla ei varsinaisesti ole pintaa, koska se on muodostunut kuumista kaasuista ja "plasmasta". Pintaa kohden siirryttäessä kaasu muuttuu ohuemmaksi, mutta Auringolla ei ole selvää rajaa.
[muokkaa] Kuinka Aurinko tuottaa energiaa?
Auringon ytimessä tapahtuu "fuusioreaktio", jossa kaksi vetyatomia liittyy yhdeksi helium-atomiksi. Samalla vapautuu energiaa. Jokainen sekunti 600 miljoonaa tonnia vetyä muuttuu 596 miljoonaksi tonniksi heliumia.
Ydin: Auringon keskusta. Täällä tapahtuu suurin osa ydinreaktioista.
Säteilyvyöhyke: Täällä ytimessä syntynyt lämpö ja valo pyrkii pinnalle. Alueen tiheys on hyvin suuri, joten valonsäteen kulku on hyvin hidasta: se törmäilee jatkuvasti. Oletko koskaan koittanut juosta syvässä vedessä? Juuri yhtä hankalaa on valonsäteen kulkea säteilyvyöhykkeessä. Yhdeltä valonsäteeltä saattaa kulua jopa miljoona vuotta ennen kuin se pääsee tältä alueelta pois.
Konvektiovyöhyke: Tällä alueella kuumat kaasut siirtyvät pintaa kohden ja kylmät painuvat alemmaksi.
[muokkaa] Auringonpilkut
Aurinko on kaikilta ominaisuuksiltaan keskiverto tähti ja aurinkokuntamme ylivoimaisesti suurin kappale. Se on massaltaan noin tuhat kertaa niin suuri kuin kaikki planeetat yhteensä. Auringosta "puhaltaa" ns. aurinkotuuli, joka koostuu varatuista hiukkasista. Maan magneettikenttään osuessaan ne joutuvat sen vangiksi ja ilmakehään törmätessään aiheuttavat reaktion, jossa syntyy säteilyä. Tällöin lähellä Maan magneettisia napoja nähdään revontulia.
[muokkaa] Auringon roihut
Auringosta purkautuu välillä valtavia roihuja, jotka voivat olla jopa kymmeniä tuhansia kilometrejä pitkiä. Näitä roihuja kutsutaan protuberansseiksi. Jos roihu lentää niin pitkälle, että se irtoaa Auringosta, sitä kutsutaan flareksi(suomeksi se tarkoittaa liekkiä tai roihua).
[muokkaa] Aurinkotuuli
Auringon pintakerroksista purkautuu atomien osia valtavalla nopeudella koko ajan. Tämä aurinkotuuleksi nimetty ilmiö aiheuttaa muun muassa revontulia. Tulevaisuudessa aurinkotuulta voidaan ehkä käyttää avaruusalusten voimanlähteenä.
[muokkaa] Merkurius
Merkurius on kaikista planeetoista lähimpänä Aurinkoa. Merkurius on pieni planeetta. Sen läpimitta on vain kaksi viidesosaa maapallon läpimitasta, eli se on vain hiukan kuuta isompi. Merkuriusta peittää tuhannet miljoonat kraaterit. Merkuriuksen vuoden pituus on vain 88 Maan päivää. Siinä ajassa Merkurius siis kiertää auringon ympäri kerran. Sen päivä on kuitenkin jopa 59 maan päivää, eli Merkuriuksen päivä ja vuosi ovat lähes yhtä pitkiä. Koska Merkuriuksella ei käytännössä ole kaasukehää ja koska sen vuorokausi kestää hyvin kauan ovat yöt sen pinnalla jäätävän kylmiä ja päivät polttavan kuumia. Pintalämpötila vaihtelee eli -173 —- +467 °C välillä.
Merkurius on nimetty antiikin Rooman kauppiaiden ja varkaiden jumalan mukaan. Merkuriuksessa aurinko on yli 6 kertaa kirkkaampi kuin Maassa.
[muokkaa] Venus
Venus on toiseksi lähimpänä Aurinkoa oleva planeetta. Venus on Maapallolta katsottuna kaikkia muita planeettoja ja tähtiä kirkkaampi. Venuksen voi joskus nähdä jopa päiväsaikana. Venusta sanotaan joskus Maan sisarplaneetaksi, koska se on yhtä suuri kuin maapallo. Todellisuudessa Venus ei ole ollenkaan samanlainen kuin maapallo. Venuksen vuosi kestää 235 Maan päivää ja päivä 243 Maan päivää. Venuksen päivä on siis sen vuotta pitempi. Venuksen pinnalla lämpötila on noin 480 astetta. Venus on saanut nimensä antiikin roomalaisten rakkauden jumalattaren mukaan.
[muokkaa] Maa
Maa on planeetta, jolla me elämme. Maa on Aurinkokunnan ainoa planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä ja ainoa planeetta, jolla tiedetään olevan elämää. Maa on kolmas planeetta Auringosta katsoen.
[muokkaa] Kuinka suuri Maapallo on?
Maapallon läpimitta on 13 000 km ja se painaa paljon .
[muokkaa] Millainen Maan pinta on?
Maapallolla on kova kivikuori, joka on suurimmaksi osaksi — noin 70% — veden peitossa. Maassa on seitsemän mannerta, jotka ovat kuin suuria saaria. Mantereet ovat: Eurooppa (jossa Suomikin sijaitsee), Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Aasia, Afrikka, Australia ja Antarktis. Suurimpia vesialueita kutsutaan valtameriksi, joita on neljä: Tyyni valtameri, Atlantin valtameri, Intian valtameri ja Pohjoinen jäämeri.
Maapallon pinta on tehty suurista kivilevyistä, joita kutsutaan mannerlaatoiksi. Nämä levyt kelluvat sulan kiviaineksen päällä. Mantereet ovat osa näitä laattoja. Laatat liikkuvat erittäin hitaasti, minkä ansioista myös mantereet ovat liikkuneet aikojen kuluessa. Esimerkiksi Dinosaurukset kävelivät aivan erilaisen Maapallon pinnalla.
Kun mannerlaatat hankautuvat toisaan vastaan syntyy maanjäristyksiä. Toisaalta kun mannerlaatat etääntyvät toisistaan, synyy kapeita rakoja laattojen välille. Näistä raoista purkautuu sulaa kiveä jolloin syntyy tulivuori. Jos kaksi mannerlaattaa törmää toisiinsa, ne työntävät toistensa kiveä ylöspäin jolloin syntyy vuori tai vuoristo.
Maan pinnalla on lukuisia erilaisia ympäristöjä. On kylmiä ja jäisiä paikkoja, kuten Etelämanner. Toisaalta on kuumia ja kuivia aavikoita esimerkiksi Saharassa. Toisaalta eräissä paikoissa on sademetsiä. Esimerkiksi Siperiassa on kylmä ja kuiva ilmasto.
[muokkaa] Miksi Maassa on elämää?
Kaikkialla Maapallolla on elämää. Osa elämästä on erittäin pieniä olioita, kuten bakteereja tai arkkeja (yksisoluisia ja hyvin alkeellisia elämänmuotoja). Näitä olentoja on löldetty kaikista äärimmäistä olosuhteista, paikoista joissa on valtavan kuuma, kylmä, kuiva tai pimeä. Elämää on löydetty erittäin syvältä merenpohjasta tai jopa peruskallion pienenpienistä onkaloista.
Maapallolla kaikki elämä tarvitsee vettä kukoistaakseen. Lähes aina, kun jostain paikasta löydetään vettä, voidaan löytää myös elämää. Tästä syystä tutkijat yrittävät löytää vettä myös muilta planeetoilta. Toisaalta muualta maailmankaikkeudesta saattaa löytyä elämää, joka ei tarvitse vettä.
[muokkaa] Maan Kuu
Maalla on yksi kuu, jota kutsutaan Kuuksi. Kuun synnystä ei ole varmuutta, mutta uskotaan, että Maan ollessa nuori siihen törmäsi kappale, joka irroitti Maasta ainesta, joka muodosti Kuun myöhemmin. Toisen teorian mukaan Kuu harhaili avaruudessa ja sattui osumaan Maan lähettyville, jolloin Maan vetovoima kaappasi Kuun kiertämään itseään.
[muokkaa] Maan vuorokausi
.gif)
Vuorokausi tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa Maa kiertää akselinsa ympäri siten, että Aurinko siirtyy taivaalla samaan paikkaan kuin alussa. Vuorokausi kestää 24 tuntia. Vaikka Aurinko näyttää kiertävän Maata, Aurinko pysyy paikoillaan ja Maa pyörii. Me emme huomaa tätä pyörimisliikettä, koska Maa on niin suuri ihmiseen verrattuna.
[muokkaa] Maan vuosi
Vuodella tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa planeetta tekee täyden kierroksen Auringon ympäri. Maassa vuosi kestää 365 päivää. (Tarkemmin sanoen yhteen kierrokseen kuluu noin 365,25 vuorokautta. Tämä 1/4 vuorokausi huomioidaan lisäämällä joka neljäs vuosi yksi ylimääräinen päivä kalenteriin. Tätä päivää kutsutaan karkauspäiväksi ja vastaavaa vuotta kutsutaan karkausvuodeksi.)
[muokkaa] Mistä Maa koostuu?
Maan pinta on kovaa kiveä, joka kelluu sulan kiviaineksen (=vaippa) päällä. Aivan Maan ytimessä on sulaa rautaa ja nikkeliä. Ytimessä on hyvin kuuma, yhtä kuuma kuin Auringon pinnalla! Verrattuna koko Maapallon paksuuteen, on maan kuori hyvin ohut, mutta silti se on niin paksu, että syvimmätkään kaivokset eivät pääse lähellekään vaippaa.
[muokkaa] Kuu
Kuu on Maapallon ainoa kuu.
[muokkaa] Kuun kierrosta
Kuun yksi kierros maapallon ympäri kestää vähän yli 27 päivää. Kuun vaihe riippuu siitä, kuinka suuri osa Auringon valaisemasta puoliskosta on nähtävillä.
Kuun vaiheet ovat:
- Uusikuu on, kun Kuu on kokonaan pimeä. Maata kohti ei ole yhtään Kuun pintaa, joka olisi Auringon valaisema, vaan Aurinko valaisee juuri Kuun vastakkaista puolta.
- Täysikuu on, kun Kuu on kokonaan valaistu. Pimeä puoli ei silloin näy ollenkaan Maahan, vaan on toisella puolella Kuuta.
- Puolikuu on silloin, kun puolet meille näkyvästä Kuun pinnasta on Auringon valaisemana.
- Kuun sirppi on silloin, kun suurin osa Kuusta on pimeänä, mutta kaistale Kuun reunaa on Auringon valaisemana.
Kuun vaiheet kasvavat uudestakuusta puolikuuhun ja puolikuusta täyteen kuuhun, ja alkavat sitten vähentyä täydestäkuusta puolikuuhun, ja puolestakuusta uuteen kuuhun. Tähän kuluu noin 27 päivää. Tämän jälkeen uusi kuu alkaa jälleen kasvaa, ja niin edespäin.
[muokkaa] Kuinka suuri Kuu on?
Kuun halkaisija sen päiväntasaajan kohdalla on 3 474,8 km. Kuun pinta-ala taas on 38 000 000 km². Kuun läpimitta on neljäs osa Maan läpimitasta.
[muokkaa] Kuun painovoima
Kuussa on pienempi painovoima kuin Maassa: Kuun painovoima on kuudesosa maan painovoimasta. Maassa 30 kiloa painava henkilö painaa Kuussa vain 4,9 kiloa.
[muokkaa] Ketkä ovat käyneet Kuussa?
Ensimmäinen ihmisen laskeutuminen kuunpinnalle tapahtui 21. heinäkuuta vuonna 1969, jolloin avaruusalus Yhdysvaltain Apollo 11 mukanaan kaksi astronauttia, Neil Armstrong ja Buzz Aldrin, laskeutui Kuuhun. Neil Armstrongin kuuluisat sanat hänen astuessan ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle: Tämä on pieni askel minulle, mutta suuri askel ihmiskunnalle.
[muokkaa] Millainen sää on Kuussa
Kuun lämpötila on erittäin vaihteleva. Yöllä Kuussa -170°C ja päivällä + 110°C. Kuun pinnalla ei voi tuulla, koska Kuussa ei ole ilmaa. Kuussa ei voi myöskään sataa, koska siellä ei ole vettä.
[muokkaa] Kuun synty
Kuun synnystä ei ole varmuutta, mutta uskotaan, että Maan ollessa nuori siihen törmäsi kappale, joka irroitti Maasta ainesta, joka muodosti Kuun myöhemmin. Toisen teorian mukaan Kuu harhaili avaruudessa ja sattui osumaan Maan lähettyville, jolloin Maan painovoima kaappasi Kuun kiertämään itseään.
---
[muokkaa] Mars
Mars on neljäs planeetta Auringosta. Se on yksi maankaltaisista planeetoista, koska sillä on kova, kivinen kuori, kuten Maalla.
[muokkaa] Kuinka suuri Mars on?
Marsin läpimitta on noin 7 000 km, hieman yli puolet Maan läpimitasta. Sen massa on noin 10 % Maan massasta.
[muokkaa] Millainen on Marsin pinta?
Marsin pinta on kuiva ja pölyinen.
Kuten Maassakin, myös Marsissa on jäätyneet napalakit. Näihin napalakkeihin tiivistyy ilmasta hiilidioksidia. Marsissa on myös joenuomia, mikä johtuu siitä, että joskus Marsissa on ollut nestemäistä vettä.
Marsissa on kaasukehä (kuten Maan ilmakehä), mutta siinä on hyvin paljon hiilidioksidia ja hyvin vähän happea. (Ihmiset hengittävät happea sisäänsä ja hiilidioksidia ulos.) Myös ilmanpaine Marsin pinnalla on hyvin alhainen. Niinpä, mikäli ihmiset joskus lentävät Marsiin, he tarvitsevat avaruuspuvut. Jos voisit puhua Marsissa äänesi kuulostaisi paljon matalammalta kuin maassa. Tämä johtuisi Marsin kaasukehän rakenteesta. Ilmiö on sama jos hengität ilmapallon puhjettua heliumkaasua. Maassa kilometrin päähän kuuluva huudahdus kuuluisi Marsissa vain 15 metrin päähän. Tämä taas johtuisi Marsin matalammasta ilmanpaineesta.
[muokkaa] Millaisia ovat Marsin kuut?
Marsin kuut, Phobos ja Deimos, ovat hyvin pieniä. Phoboksen läpimitta 22 km ja Deimoksen vain 12 km. Uskotaan, että Mars on kaapannut kuut kiertoradalleen läheisestä asteroidivyöhykkeestä.
[muokkaa] Marsin vuosi ja päivä
Päivä kestää Marsissa likipitäen yhtä kauan kuin Maan päivä, mutta Marsin vuosi on kaksinkertainen Maan vuoteen nähden.
[muokkaa] Mistä se koostuu?
Uskotaan, että Marsilla on rautaydin, kuten Maallakin, ja että sen kuori on muodostunut silikaateista kuten Maankin kuori.
[muokkaa] Asteroidivyöhyke
Asteroidivyöhyke on Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitseva alue, jossa on paljon asteroideja. Tunnettuja kappaleita on vyöhykkeellä jo 100 000, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Silti asteroidivyöhyke on niin suuri että siellä kulkevaan avaruusluotaimeen ei tule vaurioita.
[muokkaa] Mutta mikä se asteroidi oikein on?
Asteroidi on planeettaa pienempi ja meteoroidia isompi kiinteä kappale, joka kiertää Aurinkoa. Asteroideja kutsutaan myös pikkuplaneetoiksi. Asteroidit ovat muodoltaan epäsäännöllisiä, sillä niiden painovoima ei niiden koon vuoksi ole riittävä muodostamaan niistä säännöllisen pallomaisia kuten maapallo. Asteroidien koon alarajana pidetään noin 10–50 metriä. Suurin asteroidivyöhykkeen asteroideista on Ceres, joka on läpimitaltaan noin 1000 kilometriä. Se on myös ensimmäinen löydetty asteroidi.
[muokkaa] Ceres
[muokkaa] Jupiter
Jupiter on suurin planeetta Aurinkokunnassamme: kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin muut yhteensä! Se on viides planeetta Auringosta ja yksi kirkkaimmista planeetoista. Jupiteria kutsutaan kaasujättiläiseksi koska suurin osa siitä on kaasua ja nestettä.
[muokkaa] Kuinka suuri Jupiter on?
Jupiterin läpimitta on päiväntasaajalla 11 Maan läpimitan kokoinen, navoilta mitattuna läpimitta on 10 Maan läpimittaa. Tämä litistyneisyys johtuu Jupiterin nopeasta pyörimisestä. Jupiterin sisälle mahtuisi 1 400 Maapalloa.
[muokkaa] Millainen on Jupiterin pinta?
Jupiterilla on kiinteä, mutta hyvin pieni ydin. Tämän ytimen päällä velloo nesteiden ja kaasujen meri, joka sekoittuu ilmakehään. Jupiterin pinnalla tuulet saattavat puhaltaa jopa 600 km/h nopeudella. Jupiterin Suuri punainen pilkku on itseasiassa valtaisa pyörremyrsky, jonka läpimitta on noin kolme Maan läpimittaa. Pilkku on ollut olemassa jo ainakin 300 vuotta!
Jupiterin pinnalla on paksu pilvikerros, joka on jakautunut useisiin raitoihin. Nämä raidat kiertävät aina eri suuntaan kuin naapurinsa. Raitojen reunoilla, joissa kaksi erisuuntaista ja valtavan nopeaa tuulta kohtaa, syntyy valtavia pyörteitä.
Jupiterin ilmakehässä tapahtuu myös salamointia, kuten Maassakin. Nämä salamaniskut voivat olla jopa sata kertaa voimakkaampia kuin Maassa.
[muokkaa] Jupiterin renkaat
Jupiterin renkaat ovat tummia ja ne on vaikea havaita Maasta käsin. Itse asiassa renkaiden olemassaoloa ei edes tiedetty, ennen kuin Voyager-avaruusalus otti niistä kuvia.
Renkaat ovat koostuneet pienistä kappaleista, joiden uskotaan irronneen Jupiterin kuista.
[muokkaa] Millaisia ovat Jupiterin kuut?
Jupiterilla on ainakin 63 kuuta. Niistä neljä suurinta, Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto, löysi jo Galileo vuonna 1610. Loput kuista kiertää Jupiteria pienissä ryhmissä. Uskotaan, että ainakin osa kuista on kaapattu läheiseltä asteroidivyöhykkeeltä.
Tiedetään, että Europan jäisen pinnan alla on sulaa vettä ja siksi uskotaan, että Europan pinnan alla saattaa olla alkeellista elämää.
[muokkaa] Kuinka pitkä on Jupiterin päivä?
Yksi Jupiterin päivä kestää vain noin kymmenen Maan tuntia. Pyörimisnopeus on hieman erilainen planeetan eri osissa, koska pinnalla olevat raidat liikkuvat eri suuntiin. Kiviytimen pyörimisnopeuden mittaaminen taasen on vaikeaa, koska planeetan kaasukehä on paksu ja siinä on paljon radioaktiivista toimintaa. Myös vahva magneettikenttä vaikeuttaa mittauksia.
[muokkaa] Kuinka pitkä on Jupiterin vuosi?
Jupiterin kierrokseen Auringon ympäri kuluu noin 11,87 Maan vuotta.
[muokkaa] Kenen mukaan Jupiter on nimetty?
Jupiter on nimetty roomalaisen ylijumalan, Juppiterin mukaan.
[muokkaa] Saturnus
.jpg)
Saturnus on auringosta kuudes ja aurinkokunnan toiseksi suurin planeetta, jolla on seitsemän rengasta.
[muokkaa] Nippelitietoa Saturnuksesta
Saturnus on noin kymmenen kertaa suurempi kuin maapallo. Jos Saturnusta katsoo pienellä kaukoputkella, näyttää että renkaita on kaksi ja niiden välissä kapea rako. Saturnuksen päivä on 10,5 tuntia ja sen vuosi on 29 Maan vuotta. Saturnus on nimetty antiikin roomalaisen jumalan mukaan.
[muokkaa] Uranus
Uranus on auringosta lukien seitsemäs planeetta.
[muokkaa] Nippelitietoa Uranuksesta
Uranuksella on renkaita. Uranuksen vuosi on yli 84 Maan vuotta ja sen päivä on hieman yli 17 tuntia. Uranuksella on kallistunein pyörimisakseli kaikista planeetoista. Joskus Uranuksen pyörimisakseli osoittaa melkein aurinkoon melkein suoran ja 42 vuotta myöhemmin se osoittaa auringosta poispäin. Joskus Uranus pyörii kuin kyljellään radallaan. Uranus on nimetty antiikin taivaan jumalan mukaan.
[muokkaa] Neptunus
Neptunus on kahdeksas planeetta Auringosta lähtien.
[muokkaa] Nippelitietoa Neptunuksesta
Neptunuksen vuosi on 165 Maan vuotta ja sen päivä on 18-20 tunnin pituinen. Neptunus on suunnilleen saman kokoinen kuin Uranus, eli se on noin 4 kertaa suurempi kuin maapallo. Neptunus kiertää aurinkoa maata noin 30 kertaa kauempaa. Neptunuksella on ainakin 5 kuuta. Neptunus on saanut nimensä antiikin jumalan mukaan. Koska Neptunus on kaukana Auringosta sen pinnalla on -218 °C kylmä. Se löydettiin aikoinaan matematiikan avulla.
[muokkaa] Pluto
Pluto on aurinkokuntamme toiseksi suurin kääpiöplaneetta ja toinen kääpiöplaneetta auringosta katsottuna. Pluton läpimitta on vain 18 % maapallon läpimitasta. Pluto oli ennen tavallinen planeettaa, mutta kun niin sanotun kuiperinvyöhykkeen takaa alkoi löytyä muita lähes Pluton kokoisia planeettoja (ja yksi isompikin) Plutosta tehtiin kääpiöplaneetta. Pluton vuosi on suunnilleen 248 Maan vuotta ja sen päivä on yli kuusi Maan päivää. Pluto myös muodostaa niin sanotun kaksoisplaneetan sen kuun Kharonin kanssa. Plutolla on 2 pientä kuuta Nix ja Hydra
[muokkaa] Hydra ja Nix
Toukokuussa 2005 Plutolta löydettiin kaksi kuuta joille annettiin kesäkuussa 2006 pysyvät nimet Hydra ja Nix. Hydra ja Nix eivät suoranaisesti kierrä Plutoa, vaan koko järjestelmän yhteistä massakeskipistettä, joka on Pluton ja Kharonin välissä. Eli ne ovat yhtä lailla kuita myös Kharonille.
[muokkaa] Kharon
Kharon on kääpiöplaneetta, joka muodostaa kaksoisplaneetan Pluton kanssa. Se löydettiin vuonna 1978.
[muokkaa] Nippelitietoa Kharonista
Kharon on kolmas kääpiöplaneeta Auringosta lukien. Kharonin halkaisija, 1192 km, on runsas puolet Pluton halkaisijasta. Kharonia pidettiin Pluton kuuna vuoteen 2006 asti, jolloin se määriteltiin kääpiöplaneetaksi. Kharon on nimetty antiikin mytologian mukaan. Kharonilla on Pluton kanssa kaksi yhteistä kuuta: Nix ja Hydra.
[muokkaa] Eris
Eris on aurinkokunnan viimeinen ja suurin kääpiöplaneetta. Eriksen virallinen nimi oli 2003 UB313 ja löytönsä aikaan sitä kutsuttiin Xenaksi. Eris löydettiin vuonna 2003. Eriksen läpimitta on 3000km. Vuosi Erisksellä kestää 557 Maapallon vuotta.
[muokkaa] Kuu
Eriksen kuu Dysnomia löydettiin vuonna 2005, kun Mauna Kea Observatoryn Keck-teleskoopit Havaijilla tutkivat neljää kirkkainta Kuiperin vyöhykkeen kohdetta. 10. syyskuuta otetuissa kuvissa havaittiin kuu Eriksen kiertoradalla. Kuu sai väliaikaiseksi nimekseen S/2005 (2003 UB313) 1. "Xena"-lempinimen mukaan kuun löytäjät kutsuivat sitä nimellä "Gabrielle", TV-sarjan Xenan kumppanin mukaan. Kuu on 60 kertaa Eristä himmeämpi ja sen arvioidaan olevan noin kahdeksan kertaa pienempi. Kuun kiertoajaksi on arvioitu noin kaksi viikkoa.
[muokkaa] Kappaleet
---
[muokkaa] Tähdet
Aurinkokunnassamme on vain yksi tähti - Aurinko. Auringon ympärillä kiertää koko muu aurinkokunta. Mutta, mitä tähdet oikeastaan ovat?
[muokkaa] Mitä tähdet ovat
Tähdet, kuten Aurinko ovat kaasupalloja jotka pysyvät kasassa koska tähtien vetovoima vetää niitä keskelle päin.
[muokkaa] Miltä tähdet näyttävät?
Tähdet näyttävät kaukaa katsottuna vain pieniltä pisteiltä, mutta kun katsotaan lähempää, niin tähdet näyttävät suurilta eri värisiltä palavilta palloilta ja ne luokitellaan tähden värin mukaan luokkiin O, B, A, F, G, K ja M.
[muokkaa] Mitä eri osia tähdissä on?
Ydin: Tähden keskusta. Täällä syntyy lämpöä ja valoa.
Säteilyvyöhyke: Tämä osio on kuin suo jota säteet kahlaavat eteenpäin.
Tähden koosta riippuu matkan kesto.
Konvektiovyöhyke: Tällä alueella kuumat kaasut siirtyvät pintaa kohden ja kylmät painuvat alemmaksi.
[muokkaa] Mitä tähdet tekevät?
Tähdet loistavat kirkkaasti ja lämmittävät ympäristöään. Niiden koronnasta purkautuu hiukkasia tähtituulina ja ne lentävät planeetoille revontulia. Mistä kaikki voima tulee? Voima syntyy kun kevyet atomit yhdistyvät raskaammiksi. Tätä kutsutaan ydinfuusioksi ja se tuottaa tähden voimat.
[muokkaa] Miten tähdet syntyvät?
Tähdet syntyvät kun tähtienvälisestä ainepilvestä, joka koostuu lähinnä vedystä ja heliumista sekä pölystä, kutistumalla. Tähdet syntyvät usein lähekkäin, koska kaasupilvestä muodostuu usein monia yksilöitä. Tähdet muodostavat silloin tähtijoukkoja ja galakseja.
[muokkaa] Miten tähdet kuolevat?
Pienillä tähdillä jotka ovat alle kolme kertaa auringon kokoisia niiden reunukset pöllähtävät avaruuteen tähtienväliseksi aineeksi joka saattaa synnyttää uusia tähtiä. Tähti jää valkoiseksi kääpiöksi joka viilenee ja muuttuu lopulta musaksi kääpiöksi. Isommat tähdet räjähtävät supernovina niin voimakkaasti, ettei niiden ydin selviä siitä. Sitäkin isommat tähdet räjähtävät supernovina, mutta niistä jää jäljelle neutronitähti joka on pieni, mutta äärimmäisen kiinteä. Jos tähti on se luhistuu äärettömän pieniksi mustaksiaukoksi.
[muokkaa] Planeetat
Planeetat ovat tähteä kiertäviä erikokoisia kappaleita. Esimerkiksi Maa kiertää Aurinkoa, Maa on siis planeetta. Meidän aurinkokunnassamme on 8 planeettaa: Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Aurinkoa kuitenkin kiertää myös muita kappaleita, joita ei sovi sekottaa planeettoihin. Esimerkiksi komeetat eivät ole planeettoja. Myöskään kuita ei sovi sekoittaa planeettoihin, sillä kuut kiertävät planeettoja, planeetat tähtiä.
[muokkaa] Planeetta, kääpiöplaneetta ja asteroidi
Aurinkoa kiertää myös muunlaisia planeettamaisia asioita, kuten kääpiöplaneettoja ja asteroideja. Ne eivät kuitenkaan ole planeettoja, sillä liian pieniä asteroidimaisia kappaleita ei luokitella planeetoiksi. Pluton planeettaudesta on kiistelty, sillä se oli jotakin planeetan ja asteroidin väliltä. Siksipä sen nimike on nykyään kääpiöplaneetta.
[muokkaa] Sisä- ja ulkoplaneetat
Merkurius, Venus, Maa ja Mars kiertävät aurinkoa suhteellisen lähellä ja saavat runsaasti valoa ja lämpöä auringosta. Tämän ansiosta Maassa voi elää vihreitä, yhteyttäviä kasveja, jotka tuottavat ruokaa ja happea. Ilman niitä ympärillämme näkyvä elämä ei olisi mahdollista.
Sen sijaan asteroidivyöhykkeen tuolla puolella olevat ulkoplaneetat, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus, ovat hyvin kaukana. Niiden pinnalta katsoen aurinko näkyy tähdenkaltaisena ja lämmittää hyvin heikosti. Niiden kierros Auringon ympäri kestää useita Maan vuosia. Voit katsoa mikä ikäinen olisit toisella planeetalla vierailemalla Planeetat-sivulla.
[muokkaa] Kuut
Kuut, kuten Maankin Kuu, ovat planeettojen kiertolaisia. Kuut ovat tavallisesti paljon pienempiä kuin planeetta, jota ne kiertävät. Planeetta voi saada kuun esimerkiksi asteroidista, jonka se sieppaa kiertoradalleen tai se voi muodosta yhtäaikaa planeetan kanssa. Isoilla planeetoilla on enemmän kuita kuin pienillä. Esimerkiksi Jupiterilla ja Saturnuksella paljon enemmän kuita kuin niitä pienemmillä planeetoilla. Merkuriuksella ja Venuksella ei ole yhtään kuuta.
[muokkaa] Asteroidit
Asteroidi on planeettaa pienempi ja meteoroidia isompi kivikappale, joka kiertää myös Aurinkoa. Niitä ollaan kutsuttu myös pikkuplaneetoiksi, sillä suurimmat ovat lähes tuhat kilometriä läpimitaltaan. Suurin osa asteroideista sijaitsee 2,8 AU:n päässä Auringosta sijaitsevalla asteroidivyöhykkeellä, joka erottaa pikku -ja kaasuplaneetat toisistaan.
[muokkaa] Millainen on asteroidi?
Asteroidien koostumus vaihtelee metallisesta ja kivisestä jäiseen ja niiden seoksiin. Asteroidien ja komeettojen välinen raja ei ole suuri; myös asteroidivyöhykkeellä kiertää kappaleita, joissa tumma kuona peittää jäistä ydintä. Joskus niistäkin purkautuu kaasua kuten komeetoista.
[muokkaa] Yleistä
Tiedettävästi asteroidivyöhykkeen suurin asteroidi Ceres, joka on läpimitaltaan reilu 1000 kilometriä. Samalla se on myös ensimmäisenä löydetty asteroidi. Se löydettiin vuonna 1801. Ylipäätänsä suuret asteroidit ovat helpommin löydettävissä kuin pienemmät.
Asteroidien määräksi numeroitu nykyään noin 120 000. Kuukaudessa löydetään tuhansia lisää. Yrjö Väisälän johdolla Suomalaiset löysivät niitä 1930- ja 1940-lukujen taitteessa paljon. Löydettäessä asteroidille annetaan ensin väliaikainen nimi, ennenkuin virallinen annetaan.
[muokkaa] Komeetat
Komeetta on pieni, Aurinkoa kiertävä kappale, joka koostuu pääasiassa pölystä ja jäästä. Saapuessaan radallaan Auringon lähelle, auringon lämpö sulattaa komeettaa. Tällöin komeetasta vapautuu kaasuja ja pölyä komeaksi hännäksi komeetalle, mistä johtuukin komeetan toinen nimi: pyrstötähti.
[muokkaa] Millainen on komeetta?
Komeetan ydin muodostuu lähinnä jäästä ja pölystä ja niitä kutsutaankin usein likaisiksi lumipalloiksi. Kun pyrstötähti saapuu lähelle Aurinkoa, se sulaa ja siitä vapautuu pölyä ja kaasua. Auringosta tuleva aurinkotuuli, joka on pieniä hiukkasia, työntää irtoavan aineksen komeetalle pyrstöksi, joka osoittaa aina Auringosta poispäin. Kuten kuvasta näkyy on pyrstötähdillä itse asiassa kaksi pyrstöä, toinen muodostuu kaasusta ja toinen pölystä.
[muokkaa] Missä komeettoja on?
Komeetat kiertävät aurinkoa hyvin litistyneitä ratoja pitkin, kuten viereisessä animaatiossa näkyy. Tämä tarkoittaa, että Auringon ja komeetan välinen etäisyys vaihtelee runsaasti komeetan kiertäessä radallaan. Huomaa myös, että pyrstö osoittaa aina poispäin Auringosta ja, että pyrstötähden nopeus kasvaa huomattavasti Auringon lähellä.
[muokkaa] Katso myös
- en:Wikijunior Solar System — Tämän kirjan englanninkielinen versio
- w:Aurinkokunta — Artikkeli Wikipediassa
