Wikijunior Kemia/Reaktiotyyppejä

Wikikirjasto

< Wikijunior Kemia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä luku kertoo erilaisista reaktiotyypeistä.

[muokkaa] Homogeeninen reaktio

Aineet reagoivat samassa faasissa.

[muokkaa] Heterogeeninen

Tässä reaktiossa aineet reagoivat eri faasien rajapinnassa.

[muokkaa] Alkeisreaktiot

Alkeisreaktioiksi kutsutaan niitä reaktiovaiheita, joista tavallisen reaktioyhtälön kuvaama reaktio koostuu.

[muokkaa] Puolireaktio

Puolireaktiossa on hapetus-pelkistysreaktion toinen osa, jolla ilmaistaan joko hapetus tai pelkistys.

[muokkaa] Tasapainoreaktio

Tämä tarkoittaa reaktiota, joka voi edetä sekä eteen- että taaksepäin ja jossa syntyy lopulta tasapaino lähtöaineiden ja tuotteiden välille.

[muokkaa] Additio

Additiossa reagoivat aineet liittyvät yhteen.

[muokkaa] Eliminaatio

Eliminaatiossa aineesta poistuu osa.

[muokkaa] Eksoterminen reaktio

Eksoterminen reaktio on kemiallinen reaktio, joka vapauttaa lämpöä.

[muokkaa] Happo-emäsreaktio

Happo-emäsreaktio on hapon ja emäksen (katso luku hapot ja emäkset) välillä tapahtuva reaktio.

[muokkaa] Hapetus-pelkistysreaktio

Hapetus-pelkistysreaktiossa yksi aine hapettuu ja toinen pelkistyy.

[muokkaa] Hydrolyysi

Hydrolyysi on veden aiheuttama molekyylin hajoaminen.

[muokkaa] Ionisoituminen

Ionisoituminen tarkoittaa ioniksi muuttumista.

[muokkaa] Kondensaatio

Kondensaatio on reaktio, jossa kaksi molekyyliä yhtyy siten, että niistä lohkeaa pieni molekyyli, yleensä vesimolekyyli.

[muokkaa] Palaminen

VR:n makasiinit palavat Helsingissä 5. toukokuuta 2006.

Palaminen tarkoittaa etenkin hiilipitoisten aineiden yhtymistä happeen.

Syttyvät aineet syttyvät kullekin aineelle ominaisessa lämpötilassa, aineen pitoisuudessa ja happipitoisuudessa. Syttymiseen liittyy erilaisia ainekohtaisia lämpötiloja kuten savupiste, leimahduspiste ja palopiste. Syttyvä aine voi myös syttyä ilman ulkoista sytytyslähdettä itsesyttymislämpötilassaan.

Palaminen on eksoterminen reaktio. Aineen palaessa vapautuu kemiallista energiaa, jonka voi havaita lämpönä yleensä myös valona. Palamislämpötila ja vapautuvan energian määrä riippuu materiaalista ja palamisprosessin nopeudesta.

Kun aine palaa, muodostuu oksideja. Esimerkiksi vedyn palaessa syntyy divetyoksidia eli vettä. Vesi soveltuu tämän takia palojen sammuttamiseen, sillä se on täydellisen palamisen lopputulos eikä voi enää syttyä. Toisaalta esimerkiksi hiilimonoksidi on vain osaksi palanutta hiiltä ja se palaa herkästi edelleen, jolloin syntyy hiilidioksidia.

[muokkaa] Mitä palaminen vaatii?

Liekkipalo vaatii yllä pysyäkseen syttyvää ainetta, riittävän korkeaa lämpötilaa, riittävästi happea sekä niin kutsuttua katkeamatonta ketjureaktiota. Näistä katkeamaton ketjureaktio on arkielämässä melko tuntematon käsite. Se tarkoittaa palavasta aineesta irtoavien ja palamisen virittämien vapaiden radikaalien jatkuvaa kohtaamista, mistä syntyy liekki. Liekkipalo on siis pohjimmiltaan kaasun palamista.

Vain kiinteät aineet voivat palaa hehkumalla. Hehkupalon edellytykset ovat muuten samat kuin liekkipalon, mutta koska hehkuessa happi yhtyy palavaan aineeseen suoraan aineen pinnassa, katkeamatonta ketjureaktiota ei tarvita.

Kun jokin palon edellytyksistä poistetaan, palo sammuu. Esimerkiksi sammutusjauheen sammutusvaikutus perustuu ensisijaisesti ketjureaktion katkaisemiseen. Näin ollen sen teho on hehkupaloissa huomattavasti pienempi kuin liekkipaloissa.

[muokkaa] Miksi kynttilä sammuu puhallettaessa?

Ihmisen hengittäessä ilmaa ulos ilman happipitoisuus on laskenut, mutta hiilidioksidipitoisuus noussut. Uloshengityksen hiilidioksidi siis vähentää palamiseen tarvittavan hapen määrää. Lisäksi ilmavirtauksen ansiosta lämpötila pienenee ja puhallus myös siirtää liekkiä kauemmas palavan steariinin luota.

[muokkaa] Miten palamisen voi käynnistää?

Tuli voidaan saada aikaiseksi muiden muassa seuraavilla tavoilla:

Kitka (katso luku kitka)
Suurennuslasi
Sytytin
Tulitikut
Tulukset
muut eksotermiset kemialliset reaktiot; esimerkiksi hartsin kuumeneminen kovettuessaan

Luonnossa tuli voi syttyä muiden muassa seuraavilla tavoilla:

Meteoriitti
Salama
Vulkaanisen toiminnan seurauksena
biologinen toiminta; esimerkiksi kiivas bakteeritoiminta juuri leikatussa ruohossa.

[muokkaa] Palamiseen liittyviä kokeita

[muokkaa] Polymeroituminen

Polymeroitumisessa molekyylit muodostavat pitkiä ketjuja.

[muokkaa] Substituutio

Subtituutiossa molekyylin jokin ryhmä korvautuu toisella.

[muokkaa] Toisiintuminen

Toisiintuminen tarkoittaa orgaanista reaktiota, jossa molekyyli jollakin tapaa järjestäytyy uudelleen.

[muokkaa] Radikaalireaktio

[muokkaa] Polaarinen reaktio