Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Champa

Wikikirjastosta

Kulttuuripiiri: Kaakkois-Aasia

Ajankohta: noin 100-1500-luvuilla

Temppeli vartiossa

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunta sijaitsi nykyisessä Keski- ja Etelä-Vietnamissa. Sillä oli tärkeä asema Kiinan ja Intian välisen kauppareitin varrella. Historiallinen Champa koostui viidestä ruhtinaskunnasta - Indrapurasta, Amaravatista, Vijaysta, Kautharasta ja Pandurangasta. Indrapura oli sen pääkaupunkina 875-1000 ja Vijaysta tuli kulttuurin keskus vuoden 1000 tienoilla. Panduranga oli viimeinen itsenäisistä cham-kansan maista, jonka viimeiset osat joutui vietnamilaisten haltuun vasta 1832.

Näissä viidessä provinssissa asui kaksi pääklaania Dua (Amarvati ja Vijaya) ja Cau (Kauthara ja Pandaranga). Niiden välillä oli syviä kulttuurisia eroja, joka aiheutti ristiriitoja ja jopa sotia. Yleensä niiden kuitenkin onnistui sopia kiistansa keskinäisten avioliittojen avulla.

Chamit (vihreällä) vietnamilaisten (keltainen) ja khmerien (lila) puristuksessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cham-valtion, jota he kutsuivat nimellä Lâm Áp, perusti vuonna 192 kiinalaisen Han-kuningaskunnan kapinajohta Khu Lien. Seuraavien vuosisatojen aikoina Han joukot tekivät lukuisia epäonnistuneita yrityksiä ottaa alue uudelleen hallintaansa.

Pian valtakunta omaksui läntisestä Funanista intialaisen sivistyksen. 400-luvulla intialaistuminen oli jo hyvässä vauhdissa. Tuolloin cham-kansa alkoi kirjoittaa piirtokirjoituksia sekä omalla kielellään että sanskriitiksi. He loivat omalle kielelleen myös oman ainutlaatuisen kirjoituksensa. 300-400-luvun vaihteessa synnytettiin myytti jumalkuninkaasta.

Valtakunnan kukoistuskausi oli 600-900-luvuilla. 800-luvun lopulta lähtien valtakunta oli enenevän painostuksen kohteena ensin khmerien ja pian myös vietnamilaisten suunnalta. 1200-luvulla myös mongolit hyökkäsivät alueelle. 1400-luvun lopulla se joutui vihdoin antamaan periksi vietnamilaisten hyökkäyksille.

Valtansa kaventumisesta huolimatta Cham-ylimykset olivat merkittäviä vaikuttajia alueella edelleen 1500-1700-luvuilla. Esimerkiksi 1594 he avustivat hyökkäystä portugalilaiseen Macaoon. Heidän vaikutusvaltansa väheni vasta 1800-luvulle tultaessa vietnamilaisten lopullisen valloituksen myötä.

Kulttuuri ja yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linga-hedelmällisyyspatsas

Kultakaudellaan chamit hallitsivat mauste- ja silkkikauppaa Kiinan, Intian, Indonesian ja Abbasidi-valtakunnan välillä. He veivät myös aaloeta ja norsunluuta ja rikastuivat merirosvouksella ja ryöstöretkillä.

Aluksi keskeisin uskonto oli hindujumala Shivan palvonta, mutta osa temppeleistä oli omistettu myös Vishnu-jumalalle. Valtakunnalla oli oma erityinen tyylinsä, jonka keskeisiä teemoja olivat Brahman syntymä lootuksesta ja hedelmällisyys patsaat, jotka liittyivät Shivan palvontaan. 800-luvun lopulta lähtien syntyi buddhalainen valtakunta Indrapuraan, jolloin lempeästä Mahajana-buddhalaisuudesta tuli valtionuskonto. Cham-kuninkaat liittivät mielellään sukuunsa myyttisiä esi-isiä niin intialaisesta kuin naapurissa olevan khmer-kulttuurinkin piiristä.

Vietnamilaisten valloituksen jälkeen, 1600-luvulla, ylimyssuvut alkoivat kääntyä islaminuskoon. Lopulliseen valloitukseen mennessä 1800-luvun alussa, suurin osa chameista oli kääntynyt islamiin, vaikka heidän joukossaan oli edelleen merkittäviä mahajana buddhalaisia ja hindulaisia vähemmistäjä.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aaloet - ovat mehikasveja, joista erityisesti aloe vera - kasvia on käytetty lääkinnällisesti.

Abbasidi-valtakunta - oli laaja Abbasidi-suvun hallitsema islamilainen valtakunta Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja laajimmillaan Etelä-Espanjassa asti.

Brahma - on jumala, jonka rooli osana ylijumala-kolmikkoa on luoda maailma. Aiemmin Brahma oli kaikkein ylin jumala, mutta nykyhindulaisuudessa hänen asemansa on hämärtynyt.

Buddhalaisuus - on uskonto tai uskonnollinen filosofia, jossa pyritään valaistumaan ja vapautumaan jälleensyntymien kierrosta seuraamalla suuren opettajan Gauthama Buddhan neuvoja. Buddhalaisuudessa ei välttämättä kunnioiteta jumalia tai muita hengellisiä olentoja, mutta sekin on mahdollista. Buddhalaisuuden tavoitteena on välttää pahaa, tehdä hyvää ja puhdistaa mielensä.

eaa. - ennen ajanlaskumme alkua. (Kuinka monta vuotta ennen ajanlaskun alkua? 2000 eaa. = 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.)

Funan - nykyisen Thaimaan alueella sijainnut kaakkoisaasialainen kuningaskunta, joka omaksui varhain lännestä, Intiasta hindulaisen kulttuurin. Alueen vanhin tunnettu valtio.

Hindulaisuus - on intialainen, monijumalainen uskonto, jossa uskotaan sielun syntyvän kuolemansa jälkeen uuteen elämään, jonka muodon edellisen elämän hyvät ja pahat teot (eli karma) määrittävät. Koska ihmisen oma elämäntapa määrää hänen asemansa seuraavassa elämässä, on hindulaisuuden piirissä vahva periytyvä luokkajako eli kastilaitos. Perhe, johon ihminen syntyy, määrää hänen asemansa elämässä. Hindulaisuudessa on monta eri tietä, jolla pyritään yhdistymään kaikkeuden henkeen (brahmani) ja vapautumaan jälleensyntymien kiertokulusta. Eri suuntaukset keskittyvät eri jumalien palvontaan. Suosittuja ovat Shiva, Vishnu ja monet äitijumalattaret.

Islam - on Lähi-Idässä kristinuskon ja juutalaisuuden asettamalle perustalle syntynyt yksijumalainen eli monoteistinen uskonto, joka perustuu profeetta Muhamedin saamaan ilmoitukseen (näkyihin) ns. taivaallisesta koraanista. Islamissa yhteisön merkitys on vahva, vaikka yksilöllä onkin vastuu omista teoistaan.

jaa. - jälkeen ajanlaskumme alun.

Jumalkuningas - on hallitsija, jonka katsotaan olevan joko maan päälle laskeutunut jumala tai jumalan jälkeläinen (poika). Toisinaan hänen sukunsa on saanut alkunsa jumalasta eli jumala on esi-isänä.

Klaani - on laaja sukuyhteisö, jolla on yhteiset esivanhemmat. Klaani on heimoa pienempi yksikkö.

Khmerit - ovat kaakkoisaasialainen kansallinen ryhmä, jonka jäseniä asuu eniten nykyisen Kambudzean alueella. He ovat saapuneet alueelle pohjoisesta 3000 vuotta sitten. He kuuluvat Mon-Khmer kansoihin, kuten myös vietnamilaiset. Khmerin kielen etäsukukieliä ovat myös kaakkoisintialaiset munda-kielet. Yhdessä ne kuuluvat austroaasialaisiin kieliin.

Linga - on Shiva-jumalan vertauskuva, jonka muodossa häntä yleensä palvotaan. Samalla se on hedelmällisyyden vertauskuva. Lingalle tarjotaan erityisesti maitoa, mutta myös vettä, hedelmiä, riisiä ja kukkien terälehtiä.

Lootus - on trooppinen, lumpeen sukuinen vesikasvi ja kukka.

Macao - on Etelä-Kiinan alueella sijaiteva portugalilainen satamakaupunki. 1500-luvulta lähtien aina vuoteen 1999 saakka se oli Portugalin siirtomaavallan alaisuudessa. Se oli pitkään merkittävä kauppasatama. Portugalilaiset ovat aina olleet kaupungissa vähemmistönä.

Mahajana - eli suuripolku on eräs buddhalaisuuden pääsuuntauksista. Mahajanassa on tavoitteena täydellinen valaistuminen kaikille olennoille. Tämä epäitsekäs asenne on sen ajattelun ydin. Polulla edetään kehittämällä valaistumismieltä eli viisautta ja myötätuntoa. Mahajana itsessään on jakautunut moniin eri koulukuntiin.

Mongolit - ovat pohjoisaasialainen kansa, jotka 1200-luvulla lähtivät voimakkaasti laajentamaan omaa vaikutusvaltaansa sekä Aasiassa että myöhemmin myös Euroopassa.

Piirtokirjoitus - on kovaan materiaaliin kaiverrettu, hakattu tai maalattu kirjoitus tai piirros.

Provinssi - eli maakunta.

Ruhtinaskunta - on ruhtinaan tai prinssin hallitsema maa-alue tai valtakunta. Läänitysyhteiskunnassa eli feodalismissa ruhtinas oli seuraava arvojärjestyksessä hallitsijan (kuninkaan) alapuolella. Joskus nimitystä ruhtinas käytetään pienen valtakunnan (ruhtinaskunnan) hallitsijasta. Tällöin valtakunnan ei katsota olevan samassa luokassa isojen valtakuntien kanssa. Esimerkiksi Luxemburg ja Monaco ovat itsenäisiä ruhtinaskuntia. Yleensä epäitsenäisenkin ruhtinaskunnan asema oli puoli-itsenäinen eli autonominen.

Sanskrit - oli muinainen intialainen kieli ja edelleen hindulaisuuden pyhä kieli. Sitä käytettiin laajasti sivistyskielenä.

Shiva - on jumala, jonka rooli osana ylijumala-kolmikkoa on olla huonon ja kehnon tuhoaja, joka tekee tilaa uudelleen luomiselle. Jumalana Shivalla on monia eri ulottuvuuksia kuten askeetti (eli yksinkertaisuuteen pyrkivä henkilö), tanssin herra, eläinten herra ja hedelmällisyyden jumala. Shivassa itsessään on sekä tuhoava että uudelleen luova ulottuvuus. Shiva esiintyy monesti läheisessä yhteydessä naiselliseen jumaluuteen.

Silkki - on mulperiperhosten toukkien koteloista kehrättyä kuitua. Silkkiperhosten kasvatus lienee kotoisin Kiinasta noin 2600 vuotta sitten. Sen salaisuutta pyrittiin suojelemaan, kunnes korealaiset 200 eaa saivat tiedon haltuunsa. Sitten se vähitellen lähti leviämään yhä laajemmalle alueelle. 140 jaa tieto oli levinnyt intiaan.

Vietnamilaiset - tarkoittavat tässä muinaista kiinan-sukuista kieltä puhunutta kansanryhmää, joka saapui Etelä-Kiinasta Kaakkois-Aasiaan levittäen mukanaan omaa kieltään. Nyky-vietnamilaiset ovat tämän ryhmän ja aiemman paikallisväestön sekoitus. Myös nyky vietnamin kieli on vahvasti sekoitus kiinalaisperäisistä ja mon-khmer (eli khmer-kielen sukuisista) kielistä. Sitä on alunperin pidetty kiinan kielen sukuisena, mutta nykyään se lasketaan mon-khmer kieliin.

Vishnu - on jumala, jonka rooli ylijumala-kolmikossa on ylläpitää maailmanjärjestystä. Vishnu on syntynyt monta kertaa maailmaan eläin- ja ihmishahmoissa, joita tunnetuimmat ovat kuningas Rama ja paimenprinssi Krishna.