Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaa
Wikikirjasto
Kaksoisvirranmaa (eli Mesopotamia) on osa Lähi-Idän hedelmällistä puolikuuta, johon kuuluvat myös Levantti (Välimeren itäinen pohjukka) ja Niilinlaakso Egyptissä. Koko alue oli maanviljelyksen varhaisimpia syntyalueita ja Lähi-idän kulttuurin kehto.
Kaksoisvirranmaa on nimensä mukaan kahden virran Eufratin ja Tigrisin yhteisessä jokilaaksossa. Nykyään joilla on yhteinen suisto, mutta aikoinaan ne virtasivat rinnan ja muodostivat valtavan hedelmällisen tulvatasangon.
Historian aikana tässä laaksossa, joka nykyään tunnetaan Irakina on ollut lukemattomia perättäisiä korkeakulttuureja. Urukista löydetyt kirjoitukset ovat eräät vanhimmista tunnetuista ja siksi aluetta on pidetty sivilisaation syntysijana.
Eufrat ja Tigris ovat alttiita tulvimaan. Virtojen yläosissa sataa paljon ja siellä on saatavilla kiveä. Alajuoksulla viljely onnistuu vain keinokastelulla ja raaka-aineet rajoittuvat muinoin viljaan, kaislaan ja saveen (nykyään alueelta nostettu öljy on tärkein raaka-aine). Vuodenaikojen mukaan ilmasto voi vaihdella 40 °C helteen ja lumisateiden välillä.
Kaksoisvirranmaan historia ei ollut sikäli kronologinen, että hallitsijakansat vuorottelivat usein. Ensin olivat Sumerit, sitten Akkadilaiet ja sitten jälleen Sumerit ja niin edespäin.
Kaksoisvirtain maassa asui esimerkiksi seemiläisiä ja sumerilaisia kansoja. Indoeurooppalaisiakin lienee ollut jo varhain. Assyrialaiset olivat pohjoisen seemiläisiä ja Babylonialaiset etelän. (Niin juutalaiset kuin arabit edustavat nykyään seemiläisiä kansoja.)
[muokkaa] Kaksoisvirtain kulttuureja
- Varhaisimmat kulttuurit
- Sumerilaiset
- Akkadilaiset
- Assyrialaiset
- Babylonialaiset
- Kaksoisvirran maan muita kansoja ja hieman naapureitakin
Kaksoisvirranmaan naapurit:
- Persia (kesken)
- Antiikin armenialaiset kuningaskunnat (600 eaa - 428 jaa)
