Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayat
Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.
Poiketen monista muista muinaiskansoista, Mayat eivät ole kadonneet minnekään. Maya-kansoja elää edelleen Jukatanilla ja sen ympäristössä, eli juuri siellä, missä heidän kulttuurinsa aikanaan kukoisti. Elämä on kuitenkin paljon yksinkertaisempaa kuin loiston aikoina. Muinoin murteisiin jakautunut klassinen Maya-kieli on erottautunut lukuisiksi eri sukulaiskieliksi.
Mayat eivät asuneet eristyksissä. Varhaisvaiheessa he saivat vaikutteita emokulttuuriltaan olmeekeilta. Klassisella kaudella heidän kulttuuriinsa vaikutti vahvasti salaperäinen Meksikon ylängön Teotihuacán. Jälkiklassisen kauden alussa kulttuuriin vaikuttivat sotaisat tolteekit.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Mayojen uudelleen löytäminen
Mayojen upea kulttuuri oli vuosisatoja viidakon kätköihin hautautuneena. Vain vanhoissa uskomuksissa pitäytyneet mayat saattoivat vierailla metsän kätköihin hautautuneilla temppeleillä. Arkeologiset kaivaukset alkoivat 1800-luvulla yhdysvaltalaisten innostuttua asiasta.
Vielä 1900-luvun alkupuolella tutkijoilla oli nurinkurisia käsityksiä mayoista. Heidän uskottiin olleen rauhanomainen, pappisluokan johtama yhtenäinen kansa, joka eli kaskiviljelyllä. Nykyään tiedetään heidän olleen sotaisia, hajanaisia ja ylimystön johtamia, eikä kaskiviljely olisi kyennyt elättämään kasvavaa väestöä.
[muokkaa] Historia
Mayojen historia ulottuu yli 3000 vuoden taakse. Heidän kulttuurinsa on jaettavissa kolmeen kauteen. Klassisen kauden ja myöhäiskauden välissä katsotaan tapahtuneen äkillisen romahduksen.
- Varhaiskauteen (eli esiklassiseen) n. 1000 eaa. - 250 jaa.
- Klassiseen kauteen 250 - 900 jaa.
- Myöhäiskauteen 900-luku - 1697
[muokkaa] Esiklassinen kausi
Mayat asettuivat asumaan alueelle n. 1800 eaa Tyynen valtameren rannikolle. Ajanjakso kutsutaan varhaiseksi esiklassiseksi kaudeksi. Asutus oli pysyvää ja ilmaantui saviastioita ja -patsaita. He asuivat päälliköiden johtamissa kylissä.
Noin 1000 eaa alkoi ilmaantua merkkejä kehittyvästä kulttuurista. Alettiin rakentaa hautakumpuja, joista ilmeisesti kehittyi porraspyramideja varhaiskauden loppupuolella. Kulttuurin kukoistus alkoi eteläisiltä alangoilta, Guatemalan ja Meksikon raja-alueilla. Läheisellä ylänköalueella sijaitseva Kaminaljuyu hallitsi alueen jaden ja obsidiaanin (tumma laavalasi) kauppaa. Alangon Chocolá puolestaan oli merkittävä kaakaokaupan kannalta.
Löydöt osoittavat, että kuninkaiden merkitys oli suuri jo näinä alkuaikoina. Merkkejä kuninkaaseen liittyvästä Jaguaarin palvonnasta on löytynyt. Jaguaari-jumalan hengen uskottiin siirtyvään kuninkaaseen veriuhrin avustuksella, mikä ei kuitenkaan edellyttänyt tappamista (ks. kappale uskonnosta).
Alkuvaiheen kukoistus keskittyi lähinnä Miradorin laaksoon, Petelin maakuntaan, lähellä Guatemalan lahtea. Varhaisimmassa Nakben kaupungissa valtavat temppelien, palatsien ja niitä yhdistävien kävelyteiden rakennustyöt alkoivat n. 1200 eaa. Sitä ennen paikalla oli parisen sataa vuotta sijainnut vaatimaton kylä. Kalkkikivi tuotiin läheiseltä louhokselta. Alankoalueen maaperä onkin juuri kalkkikiveä, joka on pehmeää ja helposti louhittavissa.
Useista myöhäisemmistä kaupungeista on löydetty porraspyramideja. Nakben lähellä sijainneessa 80 000 asukkaan suurkaupungista El Miradorista on löydetty eräs kaikkien aikojen suurimmista. Samanaikaisesti Civalin parhaimmillaan 10 000 asukkaan kaupungissa pyramiditemppelit suunnattiin astrologisten tapahtumien mukaan. San Bartolosta on löydetty varhaisin kuninkaallinen hauta ja upeimmat mytologiaa kuvaavat seinämaalaukset. Mayojen jumalista kertovia taruja kuvaavia maalauksia ja steeloja on löydetty useista kaupungeista. Myöhäiseltä esiklassiselta kaudelta peräisin olevasta Belizen puolella sijaitsevasta Cerroksesta on muun lisäksi löydetty myös kaksi pallokenttää.
Useimmat esiklassisen kauden keskuksista hylättiin hieman ennen klassista kautta tai viimeistään sen alussa. On mahdollista, että ne olisi valloitettu. Osa niistä asutettiin kuitenkin uudelleen klassisen kauden lopulla, mutta niistä ei koskaan enää tullut samanlaisia suuria keskuksia. Esiklassisen kauden lopulla alkoi klassisen kauden suur-keskus Tikal kasvaa.
[muokkaa] Klassinen kausi
Klassisen kauden alussa Etelä-Jukatanille syntyi nopeasti kasvavia ja keskenään sotivia kaupunkivaltioita. Samalla Meksikon laaksossa sijainnut Teotichuan laajensi vaikutusvaltaansa. Vanhat keskukset hylättiin. Rakennettiin suuria temppelialueita ja palatseja. Hieroglyfeissä kuvattiin hallitsijoiden sukulinjoja eli eräänlaisia sukupuita. Taide ja oppineisuus kukoistivat.
Vaikka kulttuurin keskus oli yhä Eteläisillä alueilla, keskuksia syntyi myös Pohjois-Jukatanille. Maya kaupungit kävivät kauppaa mm. Sapoteekkien ja Teotichuanin kanssa. Tärkeää kauppatavaraa olivat suola, kaakao, kotilot sekä korukivet jade ja obsidiani (eli tumma laavalasi). Tunnetuimpia klassisen kauden keskuksia olivat Tikal, Palenque, Copán ja Calakmul.
Myöhäisklassisella kaudella Teothicuan oli romahtanut (n. 600), eikä sen kanssa voitu enää käydä kauppaa. Keramiikkakausien nopea vaihtelu viittaa kiihtyneeseen kilpailuun kaupunkien välillä samoin kuin sotien lisääntyminen.
[muokkaa] Mayakulttuurin suuri romahdus
Klassinen kausi päättyi romahdukseen n. 750-1000, jonka syy on jäänyt arvoitukseksi, koska historiaa seuranneiden Steelojen pystytys lakkasi. Alueella kärsittiin kuivuutta n. 750 alkaen ja sen seurauksena nälänhätää. Pellot jäivät osittain viljelemättä myös sotatilan vuoksi. Todennäköisesti kansalaiset ryhtyivätkin kapinoimaan pappeja ja ylimystöä vastaan.
Kuivuuden on epäilty johtuneen liiallisesta metsien hakkuusta ja liian suurista yhtenäisistä peltoaukeista, mikä olisi vähentänyt sateiden määrää alueella. Eräänlainen ekologinen kriisi siis. Toisaalta syynä on voinut olla myös liikakansoitus, vieraat valloittajat ja tauti epidemiat. Syytä tuskin koskaan saadaan tietää varmasti.
[muokkaa] Jälkiklassinen kausi
Myöhäisellä kaudella kehityksen painopiste siirtyi selkeästi Pohjois-Jukatanille, tärkeinä keskuksinaan Chichen Itza, Uxmal, Edzná ja Coba, joista ensinnä mainittu on tunnetuin. Ulkopuolelta tuli voimakkaita vaikutteita ja onkin puhuttu Tolteekki-Maya-kulttuurista.
[muokkaa] Mayapan valtio
1221 mayat ryhtyivät kapinaan Chicken Itzan maya-tolteekki-ruhtinaita vastaan. Lyhyen sisällissodan jälkeen paikallisruhtinaat kokoontuivat. Päätettiin rakentaa uusi pääkaupunki, jonka nimeksi tuli Mayapan (Maya-kansojen malli). Valittiin kuningas ja paikallisruhtinaat nousivat merkittäviin asemiin uuden valtion hallinnossa.
Liitto hallitsi aluetta 1450 kapinaan saakka, jossa kaupunki poltettiin ja kuningassuku tapettiin. Sen jälkeen alue hajaantui jälleen kaupunkivaltioiksi.
[muokkaa] Eteläinen Jukatan
Eteläisellä Jukatanilla Itza, Ko'woj ja Jalain mayat keskeisessä Petenissä selvisivät klassisen kauden romahduksesta ja olivat luoneet uudet kaupunkivaltiot 1250 mennessä. Itza mayojen pääkaupunki oli tunnettu Chicken Itza.
Myös eteläisellä ylämaalla maya kulttuuri jatkoi voimissaan. Siellä Quiche (tai K'iche') Mayojen valtakunnassa syntyi mayojen parhaiten tunnetut kirjallinen tarinakokoelma Popol Vuh, joka kuvaa Mayojen jumaltaruja ja maailmaa.
[muokkaa] Espanjalaisten valloitus
Jukatanin valloitus vei 170 vuotta ja se oli vaarallista ja vaikeaa. Mayoilla ei ollut yhtä poliittista keskusta, jonka valloittaminen olisi auttanut saamaan koko alueen hallintaansa. Sen sijaan heidän oli valloitettava Mayat valtio kerrallaan. Alueella ei myöskään ollut houkuttelevia jalometalleja. Itza ja Ko'woj antautuivat espanjalaisille vasta 1697.
Lue lisää mayojen kulttuurista ja elämäntavasta sekä heidän harjoittamistaan tieteistä ja taiteista.
[muokkaa] Sanasto:
alanko = vain jonkinverran merenpinnan yläpuolella sijaitseva tasanko eli tasainen maa-alue
astrologia = tähtitiede
eaa = ennen ajanlaskun alkua
esiklassinen = klassista eli huippukautta edeltänyt ja valmistanut kausi
hieroglyfit = mayojen kirjoitustaito
jaa = jälkeen ajanlaskun alun
jälkiklassinen = klassista eli huippukautta seurannut kausi, jolla kulttuuri on päässyt hieman rappeutumaan (eli heikkenemään)
kalkkikivi = pehmeä, melko helposti veteen liukeneva kivilaatu, jota on helppo louhia
kapina = väkivaltainen hyökkäys hallitsijaa tai päättävää tahoa vastaan
kaskiviljely = viljely metsää polttamalla, mikä lannoittaa maan meheväksi tietyksi ajan jaksoksi. Maata viljellään kunnes se köyhtyy eli ei tuota enää tarpeeksi. Silloin pelto hylätään ja paikalle kasvaa vähän ajan kuluessa uusi metsä, joka aikanaan ehkä poltetaan uudestaan pelloksi.
kaupunkivaltio = yhden kaupungin ja sitä ympäröivien kylien ja maaseudun muodostama valtio eli yhden hallitsijan johtama alue
klassinen = kulttuurin paras kausi, jolloin kulttuuri oli taitavimmillaan ja vahvimmillaan
painopiste = se asia tai alue, johon jokin asia (tässä maya kulttuuri) keskittyy. Tässä tapauksessa alue, jolla mayojen kulttuuri on vahvimmillaan.
palatsi = hallitsijoiden tai yläluokan upea asunto
poliittinen keskus = kaupunki, josta koko aluetta hallitaan
sapoteekit = intiaanikansa, katso muista Väli-Amerikkan intiaanikulttuureista
sisällissota = kun valtakunnan eri asukkaat (esimerkiksi eri heimot) suuttuvat toisilleen ja ryhtyvät sotaan tai kilpailevat hallitsijaehdokkaat käyvät toistensa kimppuun halutessaan tulla johtavaksi hallitsijaksi
steela = littana korkea kivi, johon oli kirjoitettu mayojen historiaa eli mitä mayoille oli ennen tapahtunut
sukulaiskielet = kielet joilla on yhteinen historia ja jotka muistuttavat toisiaan, mutta joiden puhujat eivät kuitenkaan enää oikein ymmärrä toisiaan, niin kuin eri murteiden puhujat vielä jotenkin tekevät
Teothicuan = ylängön mahtava ja upea kaupunki
ylämaa = alue, joka on melko korkealla merenpinnan yläpuolella. Ylängöksi kutsutaan korkealla sijaitsevaa tasaista aluetta eli tasankoa
ylimystö tai ylhäisö = rikas ja johtava kansanosa
