Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Pueblo kulttuurit
Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.
Puebloja on ollut Pohjois-Amerikan etelä osissa vielä historiallisellakin ajalla (pueblo IV-V kaudet). Tämä artikkeli käsittelee kuitenkin nimenomaan varhaisempia kaupungistuneita maatalouskulttuureja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Varhainen kehitys
[muokkaa] Arkaainen kausi (1200-luvulle eaa)
Ennen maanviljelyksen alkua ja ihmisten asettumista paikoilleen alueella asui metsästäjä keräilijöitä. Heidän kulttuuriaan kutsutaan Cochisen perinteeksi.
Varhaisimmassa vaiheessa alueella eleli suurriistan metsästäjiä. Aluksi mammutti, hevonen ja kameli olivat pääasiallista ravintoa. Luonnosta koottuja siemeniä jauhettiin kivillä helpommin sulaviksi.
Myöhemmin ihmiset elivät siemeniä keräten ja metsästäen, saattoivatpa he harjoittaa pienimuotoista viljelyäkin, sillä he tunsivat alkeellisen maissin.
Lopulta n. 500 eaa lähtien asuttiin puolittain maahan kaivetuissa majoissa, joissa oli puiset seinät ja karkea kivin jauhaminen oli vaihtunut huhmareeksi. Kulttuuri toimi todennäköisesti ponnahduslautana myöhemmälle kehitykselle.
[muokkaa] Korintekijöiden kaudet (II-III) n. 1200 eaa - 750 jaa
Aluksi anazasien esi-isät asuivat luolissa ja ulkosalla. He alkoivat viljellä varhaista maissia ja kurpitsaa puutarhoissaan, mutteivät kuitenkaan papuja. He käyttivät kivuurnia jyvien jauhamiseen ja valmistivat koreja, mutteivät keramiikkaa.
Vähitellen alettiin rakentaa viljasiiloja, kivisiä säilytys "arkkuja" ja matalia kuoppataloja. Tältä ajalta löytyy jo viitteitä kehittyvään uskontoon ja hallintoon. Kulttuuri oli samanistinen ja maalasi kalliomaalauksia.
Myöhemmin kehittyi syvempiä kuoppataloja. Jousi ja nuolet syrjäyttivät heittokeihään. Yksinkertaista lasittamatonta ja mustavalkoista keramiikkaa valmistettiin. Keittoastioiden ansiosta voitiin syödä kypsentämistä vaativia papuja, joiden viljely omaksuttiin väliamerikan kulttuureista kaupan myötä. Villiä amarathia ja eräänlaisia pinjan siemeniä kerättiin. Kalkkunaa pidettiin ehkä kotieläimenä.
Myöhäisellä korintekijäkaudella syntyneet varhaiset kivat (uskonnolliset huoneet) olivat suuria, pyöreitä ja kaivettu maan alle. Myöhempiä versioita näistä maanalaisista tai osittain maanalaisista huoneista käytetään edelleen pueblo-kulttuurien uskonnollisissa menoissa.
[muokkaa] Pueblo-kaudet
Anasazi kulttuuri jaetaan kolmeen alueelliseen haaraan Chaco kanjonin (luoteisin), Kayentan (kaakkoisin) ja Pohjoisen San Juanin (tai Mesa Verden) (koillisin) alakulttuureihin.
[muokkaa] Liikkuvat Anasazi kylät (pueblo I) n. 750-900
Varhaisella pueblo kaudella väkiluku kasvoi nopeasti ja sen myötä myös kylien koko. Kylissä alettin asua pysyvästi ympärivuotisesti. Kastelualtaita ja kanavia käytettiin viljelyn apuna. Suuria kyliä ja kiva-rakennuksia alkoi ilmetä, mutta kuoppataloissa asuttiin yhä. Maanpäällisten rakenteiden materiaalina oli jakal-tyyppinen maaseinä ja alkeellinen muuraus.
Parhaimmillaan kylissä saattoi asua jopa 600 henkeä. Samassa kylässä asuttiin kuitenkaan harvoin yli kolmea vuosikymmentä pidempään. Tilaisuuden tullen siirryttiin helpommin viljeltäville ja kosteammille alueille (joita ei tarvinnut välttämättä kastella) ja sään puolesta kuivemmat (ja työläämmät) hylättiin. Suurimmaksi osaksi keramiikka oli harmaata ja lasittamatonta, jonkin verran myös punaista lasittamatonta ja mustavalko-koristelua on myös nähtävissä.
[muokkaa] Anasazi kultakausi (pueblo II) n. 900-1150
Ilmasto oli tällä kaudella ihantellinen - lämmin ja yleensä riittävän kostea. Yhteisöt kasvoivat yhä suuremmiksi ja niissä asuttiin yhä pitempiä aikoja. Paikallinset rakennus- ja astiatyylit kehittyivät. Kauppaa käytiin pitkienkin matkojen päähän ja turkoosia ja simpukankuoria tuotiin. Kesytetyt kalkkunat vaelsivat kujia. Chaco kanjonissa asui 1500 - 5000 henkeä.
1100-luvulla kulttuuri kääntyi sisään päin, siitä tuli omavaraisempi ja yhteydet ulkomaailmaan vähenivät. Kehitettiin kastelutekniikoita ja terassiviljelyä satojen turvaamiseksi. Väestö kääntyi kasvuun, mutta pysyi liikkuvaisena.
Transu..
[muokkaa] Ilmasto kuivuu (pueblo III) n. 1150-1350
Suunnilleen 1150 Amerikassa alkoi 300 vuotta kestänyt kuiva kausi. Viljelyksiä hylättiin molemmilla mantereilla. Asutus koostui suurista kylistä, jyrkänne asumuksista, torneista ja kalkkuna aitauksista. Suurin osa alueen kylistä hylättiin vuoden 1300 tienoilla. Ero läheiseen hohokam-kulttuuriin hämärtyi.
Tapahtui suuri uskonnollinen murros. Alunperin rakennukset olivat rakennettu tähtitaivaan mukaan suunnaten. Nyt niitä järjestelmällisesti suljettiin ja hylättiin. Kivojen seinämissä näkyy merkkejä sisällä rakennetuista suurista nuotioista, mikä luultavasti vaati raskaan katon poistamista. Kyliä hylättiin vähitellen ja heimot jakaantuivat. Kenties tuhoamalla rakennuksia kyläläiset pyrkivät palauttamaan tasapainon, jota kuvittelivat uskonnollisilla harjoituksillaan keikuttaneensa.
[muokkaa] Myöhemmät kaudet (pueblo IV-V) 1350 - nykypäivä
Pueblot eivät kadonneet, vaikka silloiset kylät hylättiin ja kulttuuri elää edelleen hopien ja zunien parissa sekä Rio Granden laaksossa. Vielä tänäkin päivänä on jäljellä 25 puebloa.
[muokkaa] Muita alueen kulttuureja
[muokkaa] Hohokam kulttuuri
Hohokam oli muinainen aavikkokulttuuri n. 200-1350 jaa. Snaketownista on löydetty Väli-Amerikalle tyypillisiä tasanne temppeleitä ja pallokenttiä. Viimeisen cochisen kauden tavoin Hohokan kulttuurin ihmiset asuivat osittain maahan kaivetuissa kuoppataloissa. Myöhemmin kehittyi azenasi-tyyppisiä puebloja.
Alkuun viljeltiin maissia ja papuja, mutta pian saatiin luultavasti Väli-Amerikasta lisää viljeltäviä kasveja. Viljelyssä käytettiin apuna kanavia ja kaivoja. Kulttuuri taantui 1355 tapahtuneen suuren tulvan vaikutuksesta.
[muokkaa] Mogollon kulttuuri
Mogollon oli hiemman Hohokamia myöhäisempi aavikkokulttuuri sen naapurissa n. 700–1300 jaa. Kulttuuri vaikutti suhteellisen laajalla alueella nyky-Meksikon ja Yhdysvaltojen rajamailla. Maanviljelijät asuivat jyrkänteiden alla puebloissa. Kulttuurissa oli naapureiden hohokamin ja anazasin piirteitä.
Mogollon kulttuuri kehittyi, joko arkkaaisista kulttuureista tai sen esi-isät olivat varhaisia väliamerikkalaisia maanviljelijöitä. Kulttuurissa oli alueellisia eroja. Tunnetuin näistä paikalliskulttuureista oli Mimbres-jokilaakson kulttuuri.
Varhaisemmassa vaiheessa Mimbresin paikalliskulttuurin edustajat asuivat hyvinmuotoilluissa ja muuratuissa kuoppataloissa, joissa oli terävät nurkat. Maahan kaivettiin suuria uskonnollisia huoneita, kivoja. Niitä kutsutaan nimellä kiva. Keramiikka oli joko musta-valkoista, punaista valkoisella ja uurre-kuvioitua keramiikkaa.
1000-luvulta eteenpäin kylät saattoivat olla hyvin suuria ja ne koostuivat suurista korttelimaisista rakennuksista, joissa saattoi olla jopa 150 huonetta. Kivat rakennettiin nyt vain osittain maan alle, kuten nykyäänkin. Suurimmat kylät sijaitsivat maissinviljelyyn sopivalla tulvatasangolla. Tällä kaudella syntyi hienosti kuvioitua keramiikkaa.
[muokkaa] Pohjois-Amerikan maatalouskulttuureja Pueblo alueen ulkopuolella
[muokkaa] Kummunrakentajien maanviljelyskulttuurit
Alueen maanviljelyskulttuurit olivat viimeisiä pitkässä kummunrakentaja-kulttuurien linjassa. Näitä hautakumpuja alettiin rakentaa 3400 eaa ja niitä rakennettiin 1850-luvulle asti.
[muokkaa] Adenan kulttuuri
Adenan kulttuuri Ohio-joen laaksossa n. 1000 - 100 eaa. oli Pueblo alueen ulkopuolella Pohjois-Amerikan ensimmäinen maissinviljelijä kulttuuri. Kumpua rakentaessa rakennettiin ensin niin sanottu "kuolleiden talo", joka sitten peitettiin kummulla. Sen päälle rakennettiin uusi kuolleiden talo, joka taas peitettiin kummulla ja niin edespäin kunnes paikalle oli kasvanut suuri kumpu. Kulttuurin loppupuolella kummut ympäröitiin maavalleilla. Hautauksessa käytettiin koristeena okraa. Kulttuurin piirissä oli tapana muotoilla lasten kalloja (vertaa mayojen kauneuskäsitykset), mistä on päätelty heidän olleen väliamerikkalaista alkuperää.
[muokkaa] Hopewell kulttuuri
Adenaa seurannut kummunrakentajien kulttuuri olivat Hopewell intiaanit 200 eaa.–400 jaa. He omaksuivat Adenan kulttuurista esimerkiksi kallonmuokkauksen ja ryhtyivät rakentamaan entistä monimutkaisempia hautakumpuja. He elivät muutaman sadan ihmisen kylissä. Maissin viljely oli harvinaista, mutta sen sijaan viljeltiin kurpitsaa, auringonkukkaa ja heinämäisiä kasveja. Viljely oli metsästystä tärkeämpää. Hautausrituaalit todistavat kehittyneestä esi-isien palvonnasta. Huippuaikaanaan he vaikuttivat suurella alueella Ohiosta Missouriin. Kulttuuri kävi laajaa kauppaa ja toi mm. kuparia.
[muokkaa] Missisipin kulttuuri
Missisipin kulttuuri oli eräs viimeisistä kumpukulttuureista n. 800-1500 jaa. Kulttuuri oli kivi-kuparikautinen. Elinkeinona oli maissin viljely. Yhteiskunta oli jakautunut vahvasti perinnöllisiin luokkiin ja sen johdossa oli jumalana palvottu päällikkö "suuri aurinko". Kummut olivat suuria, yleensä neliskanttisia ja tasalakisia. Kummut muistuttivat Meksikon pengerpyramideja. Kumpujen huipulla oli puinen temppeli, jossa uhrattiin ihmisiä päällikön kuollessa. Päällikkökuntia yhdisti kauppaverkosto ja kuparia tuotiin Suurten järvien alueelta.
[muokkaa] Sanasto
lasitus = keramiikan pinnalle polton yhteydessä muodostettu kiiltävä lasimaine pinta. Pinta saadaan aikaan mineraalien seoksella pinnoittamalla.
keramiikka = polttamalla kovetetut saviastiat ja -esineet
siilo = ruuansäilytys säiliö, yleensä viljasiilo
tulvatasanko = alue joka peittyy kostealla- /sadekaudella veden alle
