Wikiopiskelu Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa
Neuvottelut syksyllä 1939
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Neuvostoliitto oli solminut Baltian maiden (Latvia, Liettua, Viro) kanssa tukikohta- ja avunantosopimukset niin myös Suomi kutsuttiin 5.10.1939 Moskovaan neuvottelemaan "poliittisista ja konkreettisista kysymyksistä". Neuvostoliitto esitti vaatimuksensa, joihin kuului Karjalankannaksen länsi-osa, Suomenlahden ulkosaaret ja Hangon vuokraaminen tukikohdaksi Neuvostoliitolle. Suomi olisi saanut Neuvostoliitolta korvaukseksi Itä-Karjalasta Porajärven ja Repolan alueet. 26. marraskuuta 1939 Neuvostoliitto syytti Suomen ampuneen Mainilan laukaukset, ja vaati Suomen joukkojen vetämistä kauemmaksi rajalta. Kun Suomi vedoten hyökkäämättömyyssopimukseen kieltäytyi, sota alkoi 30. marraskuuta 1939 Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen.
Sota alkaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 30.11.1939 Cajanderin hallitus erosi 1.12.1939. Tilalle nimitettiin Suomen pankin pääjohtajan Risto Rytin johtama hallitus ja sodan sytyttyä Mannerheim nimitettiin Suomen armeijan ylipäälliköksi.
Rytin hallitus ja Kuusisen hallitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodan alettua nimitettiin Cajanderin hallituksen tilalle 1.12.1939 Risto Rytin johtama hallitus. Samana päivänä antoi Terijoella annettiin julistus "Suomen kansanhallituksen" nimissä eli julistuksen julkisti Kuusisen hallitus, joka tunnetaan myös nimellä Terijoen hallitus. Kuusisen hallitus oli käytännössä Neuvostoliiton masinoima hallitus josta lyhyen sodan jälkeen piti tulla aktuaalinen vallankäyttäjä, mutta sodan pitkittyessä se jäi propagandatarkoituksiin. Kuusisen hallituksen väitettiin edustavan Suomen kansaa ja valtiota. Neuvostoliitto on ainoa valtio, joka tunnusti Terijoen hallituksen.
Taistelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka Suomen armeija oli huonosti varustautunut, niin puna-armeijan hyökkäys pysäytettiin joulukuussa (Raatteen tien taistelu, Tolvajärvi ja muita taisteluja). Puna-armeija aloitti helmikuun alussa suur-hyökkäyksen Karjalankannaksella. Venäläiset saivat repeämän Summassa lähteen lohkolla ja suomalaiset vetäytyivät väliasemaan. Kun sekin murtui, joukot vetäytyivät taka-asemaan, jossa taistelut jatkuivat kovina rauhaan asti.
Ankara rauha
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauhansopimus solmittiin Moskovassa 13.3.1940. Länsivallat olivat luvanneet apua, mutta sen saaminen kariutui mm. Ruotsin kieltäessä joukkojen siirtämisen alueensa kautta ja Itämeren ollessa Saksan tiukassa otteessa. Suomi oli pakotettu allekirjoittamaan rauhansopimus. Moskovan rauhan ehtojen myötä Suomen oli luovutettava Neuvostoliitolle Karjalankannas, Laatokan-Karjala, Kalastajasaarento Petsamosta, Hangon vuokraus Neuvostoliitolle, Sallan-Kuusamon alue ja Suomenlahden ulkosaaret.
Moskovan rauhan (1940) aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi pysyi sotatilassa vaikka Moskovassa oli allekirjoitettu 13.3. erittäin raskas rauha. Piti ratkaista monta ongelmaa; Neuvostoliitto vaati oikeuksia Petsamon nikkelikaivoksiin, piti asuttaa siirtoväki ja Neuvostoliitto vaati ja sai kauttakulkuoikeuden tukikohtaansa Hangossa. Helsingissä piti järjestää vuoden 1940 olympialaiset, mutta ne peruuntuivat sodan takia. Suomessa perustettiin Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura. Seura lakkautettiin joulukuussa 1940. Suomi ja Saksa solmivat myös kauttakulkusopimuksen Moskovan rauhan aikana. Suomessa vaihtui presidentti, kun silloinen presidentti Kyösti Kallio kuoli saatuaan sydänkohtauksen Helsingin rautatieasemalla 19. joulukuuta 1940 ollessaan matkalla kotiinsa Nivalaan. Tarinan mukaan hän kuoli marsalkka Mannerheimin käsivarsille.
Jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941. Suomi tuli hyökkäykseen mukaan heinäkuun alussa. Joulukuussa kun Saksan hyökkäys oli pysähtynyt niin sen seurauksena alkoi asemasota. Suomalaiset valloittivat menetetyt alueet, ja suuren osan itä-/Neuvosto-Karjalaa. Myös Karjalankannaksella sijaitseva vanha rajalinja ylitettiin. Iso-Britannia julisti sodan Suomelle 6.12.1941. Iso-Britannian ja Suomen välillä ei taisteltu suorasti mutta tapahtui pikku-operaatioita. Risto Ryti voitti vuoden 1943 alussa pidetyt presidentinvaalit ja hallitus vaihtui suunnilleen samoihin aikoihin. Uutta hallitusta johti pääministeri Edwin Linkomies. Neuvostoliitto aloitti Suomea vastaan suur-hyökkäyksen kesäkuun alkupuolella vuonna 1944. Suomen oli pakko pyytää apua Saksalta. Helsinkiin tuli Joachim Von Ribbentrop ja hän tarjosi Suomelle aseapua. Hintana avusta Suomen piti sotia Saksan kanssa siihen asti kunnes sota loppuisi. Neuvostoliiton hyökkäys onnistuttiin pysäyttämään kesällä 1944. Linkomiehen hallitus erosi, ja tilalle nimitettiin Haczelin hallitus, joka erosi rauhan solmimisen jälkeen. Moskovan välirauha solmittiin syyskuussa 1944. Neuvostoliitto vaihtoi Hangon vuokraoikeudet Porkkalan vuokraoikeuksiin. Moskovan välirauhan ehdot vuodelta 1944:
- Suomen piti luovuttaa Karjala, Petsamo, Suomenlahden ulkosaaret ja Sallan-Kuusamon alue.
- Tietyt järjestöt piti lakkauttaa (suojeluskunnat....)
- Saksalaiset piti ajaa pois Suomen alueelta.
- Suomen piti maksaa sotakorvauksia 300 miljoonaa dollaria.
- Porkkalan vuokraus 50 vuodeksi Neuvostoliitolle
Lapin sota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksi rauhanehdoista oli saksalaisten karkottaminen Lapista. Suomalaiset halusivat hoitaa asian neuvottelemalla ja saksalaiset alkoivat vetäytymään kohti norjaa. Neuvostoliitto kuitenkin painosti Suomea aloittamaan sotatoimet. Lapin sodan tuloksena Lappi koki täyden tuhon. Lapin sota päättyi huhtikuussa 1945 kun viimeiset saksalaiset poistuivat Suomen alueelta.