Yhteiskuntatieto (YH1)

Wikikirjastosta

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Käsiteboksi Suomen keskeisimpiin vallankäyttäjiin kuuluu hallitus, joka koostuu presidentistä ja ministereistä. Hallitus on organisaation hallinnosta vastaava toimielin ja politiikassa sillä tarkoitetaan toimeenpanovaltaa käyttävää hallinnon osaa, joka koostuu presidentistä ja valtioneuvostosta. Malline:Quote Hallitus toimeenpanee päätökset, valmistelee eduskunnan hyväksymät lait ja johtaa maan poliittista elämää. Presidentin lisäksi hallitukseen kuuluva valtioneuvosto eli ministerit kokoontuu pääministerin johdolla yleisistuntoon, jossa käsiteltävät asiat on usein valmisteltu hallituksen epävirallisessa istunnossa, iltakoulussa. Virallisemmassa istunnossa, presidentin esittelyssä, presidentti tekee virkanimitykset sekä vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Malline:Quote Hallitukseen kuuluu presidentti ja valtioneuvosto, joka siis koostuu tarvittavasta määrästä ministereitä (nyk. 18). Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, jonka rooli on tärkeä ja muuttuu koko ajan yhä tärkeämmäksi – ministeri onkin merkittävin poliittinen johtaja. Jos presidentti ei voi hoitaa tehtäviään, pääministeri voi hoitaa niitäkin.

Hallituksen muodostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri on hallituksen ydin. Hallituksen pääministeri on eduskunnan valitsema ja presidentin nimittämä henkilö. Vaikka Suomen ministerit voivat olla eduskunnan ulkopuolelta, he usein ovat kansanedustajia. Kuitenkaan ministeri ei voi toimia tehtävänsä aikana europarlamentissa. Ministerin on valituksi tultuaan tehtävä julkinen selvitys omaisuudestaan, sivutoimistaan, liike-elämästään sekä veloistaan.

Eduskuntavaalien jälkeen kansanedustajat valitsevat ensin suljetussa lippuäänestyksessä puhemiehen. Tämä on yleensä vaaleissa eniten kansanedustajia saaneen puoleen puheenjohtaja, josta tavallisesti tulee pääministeri. Eduskuntaryhmien välisten hallitustunnustelujen jälkeen puhemies neuvottelee presidentin kanssa ja presidentti esittää eduskunnalle pääministeriehdokasta. Hallitustunnusteluissa selvitetään alustavasti, millä ehdoilla puolueet olisivat halukkaita lähtemään hallitukseen. Ne puolueet, jotka eivät halua hallitukseen, kokevat voivansa vaikuttaa paremmin asioihin vastustamalla hallitusta 4 vuotta. Puolue, joka on lähtenyt hallitukseen mukaan, saa omia edustajiaan ministereiksi.

Presidentti julkistaa pääministerikandidaatin eduskunnan puhemiestä kuultuaan. Pääministerikandidaatti saa tehtävän, jos hän saa yli puolet eduskunnan avoimen äänestyksen annetuista äänistä. Jos näin ei käy, on presidentin esiteltävä uusi ehdokas. Jos toinenkaan ehdokas kahmi yli puolta äänistä, eduskunnassa toimitetaan avoimet pääministerin vaalit, joissa eniten ääniä saanut kandidaatti saa paikan. Jos jostain syystä pääministeri kuitenkin saadaan valituksi, pääministeri päättää muut ministerit ja presidentti nimittää heidät valtioneuvoston jäseniksi. Hallitusta muodostettaessa pyritään valitsemaan ministereitä monipuolisesti eri vaalipiireistä ja sukupuolista.

Hallituksen tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • lakiesitysten valmistaminen eduskunnalle
  • presidentin hyväksymien päätösten toimeenpano
  • ulkopolitiikan johtaminen presidentin kanssa
  • EU-asioiden valmistelu
  • valtion tulo- ja menoarvion valmistaminen
  • päätösten tekeminen itsenäisesti eduskunnan antamin valtuuksin

Eduskuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa, joka on voimassa kaikissa muissa vaaleissa, paitsi tasavallan presidentin vaaleissa. Suhteellisessa vaalitavassa tulokseen vaikuttavat sekä ehdokkaan henkilökohtainen äänimäärä, että puolueen/vaaliliito/yhteislistan kokonaisäänimäärä. Jokaiselle ehdokkaalle lasketaan näin vertailuluku d'Hondtin menetelmällä siten, että eniten ääniä saanut saa vertailuluvukseen koko ryhmän äänisaaliin, toiseksi tullut 1/2, kolmas 1/3 jne. Suhteellinen vaalitapa antaa pienillekin puolueille mahdollisuuden saada edustajiaan läpi, kun taas esimerkiksi USA:ssa ja Iso-Britanniassa voimassa oleva enemmistövaali johtaa kaksipuoluejärjestelmään.

Äänikynnys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monissa maissa on käytössä niin sanottu äänikynnys. Äänikynnys tarkoittaa ääniosuutta, joka puolueen on vähintään saatava saadakseen ehdokkaansa valituksi valtiopäiville. Esimerkiksi Ruotsissa äänikynnys on 4%. Suomessa ei ole äänikynnystä.

TUPO[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulopolitiikkalla tarkoitetaan tulonjaosta ja siihen liittyvistä työehdoista sopimista keskitettyjen työmarkkinajärjestöjen kesken. Tupossa sovitaan palkoista, tulonjaosta ja sosiaalisista toimista. Usein keskusjärjestöjen lisäksi myös valtio osallistuu neuvotteluihin osapuolena. Suomessa on pitkään johdettu työmarkkinoita tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa eli TUPO:ssa.

Suomessa on harjoitettu kolmikantaan perustuvaa tulopolitiikkaa. Osapuolina ovat olleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt; työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöt ja hallitus. TUPO:a sovittaessa pyritään yksimielisyyteen työmarkkinoita koskevasta ratkaisusta. Tällöin liittokohtaiset työehtosopimukset sovitaan noudattaen TUPO:ssa sovittuja reunaehtoja, raameja.

Yksittäiset työntekijä- ja työnantajajärjestöt päättävät itse osallistumisestaan Tupoon ja Tupo katsotaan yleensä syntyneeksi vasta, jos riittävän suuri osa aloista, työnantajista ja työntekijöistä on sen piirissä.

Ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen tulopolitiikan tämän hetken ongelmia ovat huono työllisyys, yrityksien toimintamahdollisuuksien turvaaminen sekä solidaarisen palkkamallin yhteen sovittaminen kapitalistisen globaalin talouden ja pääomasijoittajien asettamiin vaatimuksiin.

Kunnan elimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan päättävät ja toimeenpanevat toimielimet ovat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus sekä johtokunnat ja lautakunnat.

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanvaltuusto käyttää kunnissa kuntalain mukaisesti ylintä päätösvaltaa. Kunnanvaltuusto valitaan kunnallisvaaleilla neljän vuoden välein.

Maistraatti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maistraatti on paikallinen rekisteriviranomainen. Maistraatti ylläpitää rekistereitä kuten väestörekisteriä, joten siviilivihkimiset, parisuhteiden rekisteröimiset, nimenvaihdot ja muuttamiset sekä muut väestörekisteritietojen muutokset tehdään maistraatin kautta.