Käyttäjä:Mädi/Kirjat/mykologia/alkuteos

Tämä on wikikirja oppaasta Hullu Mykologi. Sen kokonaisen, muotoillun ja kuvallisen PDF version voit ladata seuraavasta linkistä.

http://www.easy-share.com/1903897356/Hullu%20mykologi%20v1.2.pdf (Versio 1.2, päivitetty 5.3.2009)

---

Wikiversio 1.2 (Tämä on työversio ja siitä puuttuu joitakin osioita.)

Esipuhe

Tämä opas antaa sinulle hyvän yleiskuvan sienten kasvatuksesta kotona. Mykologia on uusi tieteenala ja kehittyy jatkuvasti joten osa tiedoista voi jo lukiessasi olla vanhentunutta. Opas sisältää paljon opittua, luettua ja lainattua tietoa kirjoitettuna suomeksi mahdollisimman selkeään muotoon. Oppaan tarkoitus on olla yleishyödyllinen, ei kaupallinen opas. Sen voit vapaasti tallentaa tai tulostaa omaan käyttöösi. Mukavia hetkiä harrastuksen parissa! -Mädi

— Teos julkaistaan ainoastaan informaatiotarkoituksessa

— Teoksen tekijät eivät kehota ketään rikkomaan Suomen lakia

— Teoksen tekijät eivät vastaa teoksen mahdollisesta väärinkäytöstä

Välineet ja niiden hankinta

Sienten kasvatus vaatii sopivia välineitä siinä missä muutkin harrastukset. Suuria investointeja se ei kuitenkaan vaadi, vaan alkuun pääsee yllättävänkin pienellä. Tässä on lueteltu muutamia tärkeimpiä välineitä ja vinkkejä mistä niitä saa hankittua. Yleiset tarvikkeet kuten kertakäyttökäsineet, veitset, juomalasit, alumiinifolio jne. on jätetty tarkoituksella pois luettelosta.

Painekeitin

Kertainvestointi alussa. Mikäli haluaa harrastaa sienten kasvatusta, on hyväksyttävä se tosiasia, että painekeitin on välttämätön investointi. Se on eniten käytetty väline sienten kasvatuksessa, joten kannattaa etsiä kunnollinen heti alkuun. Koska sillä steriloidaan suhteellisen suuriakin astioita, on sen oltava riittävän suuri. Painekeittimiä myyviä yrityksiä on aika hankala löytää ja ne voivat olla kalliitakin uusina, joten kannattaa etsiä käytetty jos mahdollista. Kirpputorit ja nettihuutokaupat ovat hyviä paikkoja. Kannattaa olla tarkkana, että keittimen tiiviste ei ole kuivunut tai keitin ei pidä painetta yllä.

Viljelyastiat

Viljelyastiat eli petrimaljat ovat matalia, läpinäkyviä ja pyöreitä astioita väljällä kannella. Niitä myy mm. Bebek Electronic. Niitä on useita eri kokoja mutta yleensä käytetään 100 x 15 mm. Niitä on sekä lasisia että muovisia. Lasiset ovat kalliimpia, mutta ne voidaan steriloida painekeittimellä. Muoviset on tarkoitettu lähinnä kertakäyttöisiksi.

Micropore-teippi

Micropore-teippi on huokoista haavateippiä, joka mahdollistaa kaasunvaihdon, mutta ei päästä mahdollisia kontaminaation aiheuttajia läpi. Sitä käytetään purkkien kansissa filtterinä. Micropore-teippiä myydään apteekissa hyllytavarana.

Lääkeruiskut ja neulat

Jotta voidaan tehdä itse itiöruiskuja, on hankittava sopivia ruiskuja ja neuloja. Hyvä ruiskun koko on 10 tai 20 ml. Neulaksi kannattaa valita suurin mahdollinen, ns. kinkunsuolausneula. Niitä myydään erittäin sopivaan hintaan apteekeissa.

Poltin

Steriloidessa neulaa tai skalpellia käytetään kuumalla liekillä palavaa poltinta. Jos sen saa pysymään päällä molemmat kädet ovat vapaana työskentelyyn. Myös alkoholilamppu käy tarkoitukseen (kts. rakennusohjeet). Poltin tunnetaan myös nimellä "minitorch" ja monet työkaluliikkeet myyvät niitä (esim. Biltema). Myös paahtovanukkaan flambeeraukseen tarkoitettu poltin käy. Hätätilassa voi käyttää jopa kuumaliekkistä sytytintä.

Vermikuliitti

Vermikuliitti on vaalea paisuvahilainen savimineraali. Sitä käytetään sen vedensitomiskyvyn ja avonaisen rakenteen takia kasvualustoissa. Sitä myydään monissa rautakaupoissa (mm. Bauhaus) ja puutarha-alan liikkeissä sekä nettikaupoissa (www.exoticgarden.fi, www.puutarha.net).

Puhdistusalkoholi

Denaturoitu isopropanoli. Käytetään hanskojen, pintojen ja välineiden desinfiointiin. Sillä voi pyyhkiä hanskalaatikon sisäpuolen ja hanskat ennen käyttöä. Yleisimmin käytetyt vahvuudet ovat 70% ja 91%. Näistä 70% on suositeltavaa, koska se haihtuu hieman hitaammin, jolloin se ehtii imeytyä ja tuhota mahdolliset kontaminaatiolähteet paremmin. Myydään apteekissa tai esim. laimennettu Sinol-polttoneste käy. Sitä myyvät autotarvikeliikkeet ja huoltoasemat.

Vetyperoksidi

Toinen desinfiointiaine. Käytetään 3% vahvuisena liuoksena, jota voidaan sumuttaa. Tappaa itiöt, mutta ei rihmastoa, joten voidaan käyttää inokuloinnin apuna. Vetyperoksidia myydään valmiina 3% tai 6% käyttöliuoksena apteekissa hyllytavarana haavojen puhdistukseen. Mikäli käyttää enemmän, kannattaa kysyä tiskiltä vahvempaa liuosta (esim. 30%). Siitä laimennetaan vedellä itselleen sopivan vahvuista. Se tulee huomattavasti halvemmaksi.

Riisijauho

PF-tek substraatin valmistukseen käytetään tummaa täysjyväriisijauhoa. Sitä myyvät monet ruokakaupat (mm. S-market) sekä luontaistuoteliikkeet.

Agar

Agar-jauhetta myydään apteekeissa ja monissa luontaistuotekaupoissa. Sitä käytetään lääketieteessä mikrobien viljelyaineena sekä elintarviketeollisuudessa hyytelöimisaineena.

Ilmapumppu, ilmaletku ja ilmausrengas

Nämä tarvikkeet "Poor Mans Podin" (kts. rakennusohjeet) rakentamiseen saa ostettua akvaarioliikkeestä tai vesiviljelyyn erikoistuneesta puutarhaliikkeestä (www.viherpeukku.com tai www.pavunvarsi.fi).

Perliitti ja kevytsora

Kosteutta sitovia karkeajakoisia aineita. Kasvatustilojen pohjalle kosteuden ylläpitämiseen. Näitä myyvät monet rautakaupat ja puutarhaliikkeet (www.viherpeukku.com tai www.pavunvarsi.fi). Perliitin sijasta voi myös käyttää samantapaista vulcaponicia joka on hieman painavampana jopa parempaa.

Kookoskuitu

Kookoskuitua myydään kevyinä kuivina harkkoina johon lisätään vesi. Sen pH-arvo on hieman hapan, mikä on ihanteellista sienelle. Sitä myyvät monet puutarha-alan liikkeet ja nettikaupat (www.viherpeukku.com tai www.pavunvarsi.fi).

Digitaalivaaka

Kun punnitaan pieniä määriä ainesosia (esim. agar-jauhe) kasvualustaa tehdessä on hyvä olla tarpeeksi tarkka vaaka. Monet nettikaupat (esim www.mania33.com) myyvät entistä halvempia digitaalivaakoja, jotka ovat tarkkoja (0,1g) ja ne voidaan tarvittaessa kalibroida uudelleen. Vaa'alla voit myös punnita satosi ja näin verrata eri menetelmiä keskenään paremmin.

Steriili työskentely

Ilmassa leijailee lukematon määrä erilaisia mikro-organismeja. Kuutiosenttimetri huoneilmaa sisältää keskimäärin 100 000 hiukkasta. Näkymätön sade itiöitä, pölyä ja saasteita laskeutuu jatkuvasti huoneen pinnoille. Ainut tapa estää näitä eliöitä kaappaamasta sieniesi kasvualustaa on estää niitä pääsemästä sinne. Steriilin kasvualustan perusta on sen sterilointi painekeittimessä. Steriiliä työskentelyä ei koskaan voi painottaa tarpeeksi, se on kasvatuksen tärkein osa-alue.

Työskentelytila ja työvälineet

Aina ennen työskentelyn aloittamista on desinfioitava työskentelytila ja välineet. Työskentelytila on hyvä pitää yleisesti puhtaana ja pinnat voi pyyhkiä alkoholilla. Työskentelyn aikana on vältettävä liikkumista mahdollisimman paljon koska se laittaa liikkeelle kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset. Sumuttamalla hienojakoista vettä tilaan saadaan ilmassa leijuvat hiukkaset laskeutumaan maahan. Työvälineet steriloidaan painekeittimessä tai pyyhitään alkoholilla. Hanskalaatikko on erittäin hyvä apuväline estämään ilmavirtaukset, kun tehdään kriittisiä toimenpiteitä. Sen rakennusohjeen löydät oppaan loppuosasta. Myös omaan hygieniaan on kiinnitettävä huomiota. Mahdollisimman puhdas keho, vaatteet ja mieli ovat avainasioita onnistumiseen. Pese aina kädet saippualla ennen työskentelyn aloittamista. Käytä kertakäyttökäsineitä tilanteen niin vaatiessa ja pyyhi ne alkoholilla aloittaessasi työskentelyn.

Itiöistä sieneen

Kasvattamisen kesto

Tarkkaa kestoa kasvatukselle on miltei mahdotonta sanoa. Se riippuu kannasta, tekniikoista ja olosuhteista. Kokonaisaika itiöstä ensimmäiseen sieneen voi olla parista viikosta jopa pariin kuukauteen. Yleensä kasvattaminen ei ole yksittäinen projekti vaan se on jatkuvaa. Substraatteja kannattaa tehdä niin usein kuin on tilaa ja mahdollisuuksia. Näin annetaan pelivaraa mahdollisille virheille ja pidetään kantaa yllä. Itiöprinttejä kannattaa ottaa usein jotta kasvatus voidaan aloittaa aina uudelleen pitkänkin tauon jälkeen.

PF-tek

PF-tek (perustuu suosittuun "Psilocybe Fanaticus" tekniikkaan) on yleensä ensimmäinen kasvatustekniikka, jonka avulla tutustutaan sienten kasvatuksen perusteisiin. Se on helppo ja nopea tapa tutustua kasvatukseen, koska se ei vaadi suuria investointeja ja onnistuu aloittelijalta huomattavasti varmemmin kuin edistyneemmät tekniikat. Vaikka tekniikka on yksinkertainen ja lähes idioottivarma, sillä on myös huonoja puolia. Sienet kasvatetaan vermikuliitin ja riisijauhon seoksessa, joka tuottaa painoonsa ja kokoonsa nähden suhteellisen pieniä satoja. Inokulaatiossa käytetään itiöruiskuja, jolloin se sisältää useita kantoja, joten eristetyn kannan käyttäminen on mahdotonta. Myös vetyperoksidin käyttö on pois suljettu, koska se tappaa itiöt.

Kakkujen valmistus

Kakut voidaan valmistaa noin 2,5 dl kokoisiin juomalaseihin. Myös kannellisia purkkeja voidaan käyttää. Astian muotoon on kiinnitettävä huomiota. Sen pitää olla suora tai levenevä, jotta kolonisoitunut kakku saadaan sieltä ulos vaivatta. Kakut steriloidaan painekeittimessä tai kattilassa.

Ainesten keskinäinen suhde

2 osaa vermikuliittia 1 osa täysjyväriisijauhoa 1 osa vettä

Tarvikkeet

• 2,5 dl juomalaseja
• Läpinäkyvää pakkausteippiä
• Alumiinifoliota
• Puutarhalankaa
• Tummaa täysjyväriisijauhoa
• Vermikuliittia
• Vettä
• Sekoitusastia

Vaiheet

1. Laita vermikuliitti kulhoon. Lisää vettä niin kauan, että vermikuliitti ei sitä enää ime - kulhon pohjalle jää pieni määrä vettä. Lisää jauhot ja sekoita.
2. Täytä lasit varovasti, jotta substraatti ei pakkaudu. Älä tiivistä. Jätä yläreunaan noin 1 cm tyhjää tilaa. Rihmasto kasvaa nopeammin ilmavassa substraatissa.
3. Täytä loppuosa kuivalla vermikuliitilla. Tämä toimii ylimääräisenä suojana kontaminaatioita vastaan. Inokuloidessa neula painetaan tämän kerroksen läpi.
4. Peitä lasit foliolla ja teippaa foliot kiinni lasin ympäri.
5. Laita toinen kerros foliota ja kiinnitä se sitomalla puutarhalangalla. Mikäli käytät kannellista astiaa, kansi toimii toisena kerroksena.
6. Steriloi painekeittimellä 45 min (15 PSI). Tai steriloi kattilassa: laita lasit kattilaan, jossa on lasien puoliväliin asti vettä. Peitä kannella ja anna kiehua 90 min.

Inokulointi

Inokuloinnissa itiöt tai rihmasto (tässä tapauksessa itiöt) siirretään kasvualustaan. Kun lasit ovat kokonaan jäähtyneet, ne voidaan inokuloida. Älä avaa painekeitintä ennen kuin olet valmis. Niin kauan kun painekeitin on avaamatta, ovat lasit täysin steriilissä ympäristössä.

Tarvikkeet

• Steriilejä PF-tek kakkuja
• Itiöruisku
• Micropore-teippiä

Vaiheet

1. Muista steriili työskentely. Siirrä tarvikkeet hanskalaatikkoon.
2. Irrota päällimmäinen foliokerros. Kuumenna neula. Ravista ruiskua kevyesti, jotta itiöitä tulee tasainen määrä.
3. Paina neula kakkuun neljään kohtaa juuri ulkoreunan sisäpuolelle. Paina neula tarpeeksi syvälle, että se läpäisee kuivan vermikuliittikerroksen. Purista jokaiseen reikään muutama pisara liuosta. Lasiin tulisi mennä yhteensä noin 1-1.5 ml nestettä.
4. Laita pala teippiä reikien päälle. Kiinnitä päällimmäinen folio ilman puutarhalankaa. Toista vaiheet 2-4 muilla laseilla.
5. Teippaa päällimmäiset foliot kiinni lasin ympäri.

Inkubaatio

Inkubaatio eli hautominen tarkoittaa inokuloinnin ja sienivaiheen välistä aikaa, jolloin rihmasto kolonisoi substraatin. Lasit säilytetään lämpimässä ja vedottomassa paikassa. Useimmille lajikkeille optimaalinen lämpötila on 21-26 °C. Tämä vaihe on valmis vasta kun kakku on kolonisoitunut täysin. Tarkkailu on tärkeää, sillä mahdolliset kontaminaatiot esiintyvät juuri tässä vaiheessa. Kontaminoituneet kakut poistetaan tilasta ja tuhotaan. Mikäli lämpötila on ongelma (alle 19°C), rakennetaan erillinen hautomo.

Kontaminaatiot

Mikäli kakussa esiintyy muun väristä kasvustoa kuin valkoista, on kyseessä kontaminaatio. Homeet voivat olla väriltään mm. sinisiä, mustia, vihreitä tai punertavia. Bakteerikontaminaatio on vaikeampi havaita. Ne esiintyyvät yleensä kerääntyneenä kosteutena ja pahana hajuna. Kontaminoitunut kakku tulee hävittää, ja lasi avataan mielellään kaukana työ- ja kasvatustiloista, etteivät homeitiöt pääse leviämään.

Itäminen ja kolonisoituminen

Noin viikon kuluttua inokulaatiosta ensimmäiset merkit rihmaston kasvusta näkyvät. Pieniä pistemäisiä valkoisia rihmastoja alkaa näkyä yleensä injektiokohdan alapuolella. Nämä rihmastot laajenevat ja yhdistyvät toisiinsa kolonisoiden kakun. Kolonisoituminen voi kestää parista viikosta jopa pariin kuukauteen riippuen kannasta ja olosuhteista.

Sienivaihe

Kun kakku on kokonaan kolonisoitunut, se kumotaan ulos lasista ja siirretään kasvatustilaan. Keskeneräisessä kakussa on suuri kontaminaatiovaara ja on riski siirtää se kasvatustilaan.

Dunk 'n' Roll

Dunk 'n' Roll tekniikkaa käytetään pääasiassa PF-tek kakuilla. Suuremmille rihmastoille tehdään ainoastaan dunkkaus.

Miksi tehdä Dunk 'n' Roll?

Sienet sisältävät 90% vettä. Rihmasto kuluttaa paljon vettä sekä kolonisoitumis- että sienivaiheessa, joten vesi loppuu usein ennen kuin ravinteet on käytetty loppuun. Dunk 'n' Roll tekniikan tarkoitus on palauttaa rihmaston vesivarannot ennen sienivaihetta sekä satojen välissä. Se lisää kokonaissatoa huomattavasti.

Milloin on tehtävä Dunk 'n' Roll?

Ensimmäisen kerran Dunk 'n' Roll tehdään heti kolonisoitumisen jälkeen ennen rihmaston siirtämistä kasvatustilaan. Uusi rihmasto tekee sieniä myös ilman tätä, mutta kun tämä tehdään on sadon lisäys merkittävä. Dunk 'n' Roll tehdään myös jokaisen sadonkorjuun jälkeen ennen uutta satoa.

The Dunk (dunkkaus)

1. Huuhtele rihmasto vesihanan alla ja hiero varovasti irtonainen aines pois rihmastosta. Varo tuhoamasta mahdollisia pinnejä (muutaman millin korkuisia pienoissieniä) koska ne ovat osa seuraavaa satoa. Pinnit selviytyvät kyllä dunkkauksesta. Mikäli uusia pinnejä muodostuu dunkkauksen aikana nekin voi jättää rihmastoon.
2. Laita puhtaaseen astiaan kylmää vettä ja upota rihmasto kokonaan veteen. Käytä painoa tai kannellista astiaa jotta saat upotettua rihmaston syvemmälle. Tämä on tärkeää jotta saadaan aikaiseksi ylimääräistä painetta jolloin rihmasto saa imettyä enemmän nestettä.
3. Dunkkaa rihmastoa 12-24 tuntia mutta älä enempää. Katettuja jyviä dunkataan 6-12 tuntia ja toissijaisia substraatteja 4-6 tuntia.
4. Huuhtele rihmasto vesihanan alla.

The Roll

1. Pyöritä rihmasto kuivassa vermikuliitissa. Jos vermikuliitti on ollut pitkään avoimessa tilassa se kannattaa steriloida ensin uunissa 1 tunti 175°C ja antaa jäähtyä.
2. Aseta rihmasto kasvatustilaan ja odota tunti.
3. Sumuta vermikuliitti kosteaksi.

Vaikka dunkkaaminen satojen välillä on suositeltavaa Roll vaiheen voi halutessaan jättää väliin. Paikkaa ainoastaan sadonkorjuun jättämät kolot vermikuliitilla.

Sienivaihe ja kasvatustila

Kun substraatti on kokonaan kolonisoitunut ja on valmis tuottamaan sieniä se siirretään kasvatustilaan. Jotta rihmasto tuottaisi sieniä se tarvitsee korkean ilmankosteuden ja valoa. Kasvatustilaksi sopii esimerkiksi terraario tai läpinäkyvä kannellinen muovilaatikko. Kosteutta pidetään yllä laittamalla pohjalle perliittiä tai kevytsoraa ja sumuttelemalla vedellä 3-4 kertaa päivässä. Sienet vaativat kasvaessaan paljon kosteutta joten ilmankosteuden tulisi olla mahdollisimman korkea, yli 90%. Valoksi riittää ajastimella varustettu energiansäästölamppu joka on päällä 10 tuntia päivässä. Parhaat tulokset saadaan kun käytetään ns. päivänvalolamppua tai energiansäästölamppua jonka värilämpötila on noin 6500K. Sieni ei käytä valon energiaa kasvamiseen vaan valo ainoastaan stimuloi sitä kasvamaan. Sieni tuottaa kasvaessaan hiilidioksidia joka on tuuletettava kannella pois kasvatustilasta sumuttelujen yhteydessä. Huoneenlämpö on sopiva lämpötila useimmille lajikkeille. Ensimmäiset pinnit (muutaman millin korkuiset pienoissienet) ilmestyvät 1-2 viikon kuluttua kasvatustilaan siirtämisestä. Kun pinnit alkavat kasvaa ne kasvat täysikokoisiksi hyvin nopeasti, usein muutamassa päivässä.

Hyvän sadon edellytykset

Jotta saadaan aikaiseksi optimaalinen pinnaus ja hyvä sato on olosuhteisiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Tässä muutamia vinkkejä onnistumiseen:

• Täysi kolonisoituminen. Siirrä substraatti kasvatustilaan vasta kun se on kolonisoitunut kokonaan.
• Korkea ilmankosteus. Pyri pitämään kosteus vähintään 95% mielellään 99% sumuttelemalla useita kertoja päivässä.
• Raitis ilma. Sienet tarvitsevat paljon raitista ilmaa, niin paljon kun mahdollista, mutta ei kuitenkaan ilmankosteuden kustannuksella. Huiskuttele kannella kasvatustilaa sumuttelun yhteydessä.
• Valoa. Muutama tunti valoa ja pimeyttä joka päivä. Yleensä 12/12. Epäsuora auringonvalo on paras, mutta lähes yhtä hyvä on energiansäästölamppu jonka värilämpötila on noin 6500K.
• Dunk'n'Roll. Estää substraatin kuivumisen. Lisää satoa huomattavasti.
• Mikroilmasto. Laittamalla useamman rihmaston lähekkäin ne luovat kosteutta vapauttaessaan mikroilmaston joka on hyödyllinen sienten kehitykselle.

Sadonkorjuu

Kasvualusta tuottaa yleensä 2-5 satoa muutaman viikon toipumisajalla. Kun sienet kasvavat suuremmiksi alkaa lakin ja jalan väliin muodostua kiduksia suojaava solukko. Optimaalisin ajankohta sadonkorjuulle on kun tämä verhouma on repeämässä. Tämän jälkeen itiöemän solukko ei enää lisäänny vaan ainoastaan paisuu ja vaikuttavat aineet eivät lisäänny. Mikäli sieni jätetään kasvamaan lakin auettua se pudottaa itiönsä kasvatustilaan. Mikäli aiotaan ottaa itiöprintti on lakin kuitenkin annettava aueta mutta kerättävä sieni ennen kuin se pudottaa itiöt.

Sienten kerääminen

Kun suurimmat sienet alkavat aueta suositellaan kaikkien sienten keräämistä samasta kasvualustasta. Suurten sienten irrottaminen yleensä vahingoittaa myös pienempiä ja niistä tulee ns. abortteja (sienen kasvu keskeytyy). Sienen saa kerättyä ottamalla siitä kiinni ja kiertämällä varovasti jolloin se katkeaa juuresta. Yritä saada sieni mahdollisimman tarkasti pois kuitenkin niin ettei kasvualusta vahingoitu. Sadonkorjuun jälkeen suoritetaan Dunk'n'Roll.

Sienten kuivaus

Tuoreet sienet säilyvät jääkaapissa 3-5 päivää. Mikäli halutaan säilyttää niitä pidempiä aikoja ne tulee kuivattaa. Vaikuttavat ainesosat tuhoutuvat korkeissa lämpötiloissa (yli 40°C) joten kärsivällisyys palkitaan. Kuivaa sienet sanomalehden päällä lämpimässä paikassa. Voit laittaa tuulettimen puhaltamaan nopeuttaaksesi kuivumista. Voit myös kuivattaa sienet uunissa miedolla lämmöllä. Kasvikuivuri on erinomainen vaihtoehto. Sillä saa kuivattua suuriakin määriä sieniä lyhyessä ajassa.

Itiöprintin valmistus

Itiöprintti on hyvä tapa säilyttää sienikanta pitkiäkin aikoja. Se on sienen luonnollinen tapa jatkaa sukua ja sisältää useita geeniperimiä. Itiöprintit säilyvät elinvoimaisena vuosia jos ne on säilytetty oikein. Valo, lämpö ja kosteus voivat pilata printin. Itiöprintti on hyvä tapa siirtää lajike kasvattajien välillä, se kulkee helposti postitse kirjekuoressa pilaantumatta. Kannattaa tehdä kerralla useampi itiöprintti jos mahdollista.

Tarvikkeet

• Sieni, jonka lakki on auennut
• Foliota
• Tuoppi
• Veitsi
• Poltin

Vaiheet

1. Leikkaa foliosta tarvittava määrä n. 10x10 cm palasia. Pyyhi ne alkoholilla tai steriloi uunissa astiassa joka on peitetty foliolla 30 min 200°C.
2. Muista steriili työskentely. Kuumenna veitsi ja leikkaa lakki irti läheltä lakin ja jalan liitoskohtaa. Varo koskettamasta kiduksiin.
3. Aseta lakki kidukset alaspäin foliolle. Peitä lakki tuopilla pitääksesi kostean ympäristön ja välttääksesi ilmavirtaukset.
4. Odota vuorokausi. Nyt foliolla pitäisi olla selvästi erottuva kerros itiöitä.
5. Taita folio keskeltä ja taita vielä reunat kiinni.
6. Laita valmis itiöprintti minigrip-pussiin ja kirjoita tarvittavat tiedot. Säilytä kuivassa ja viileässä.

Itiöruiskun valmistus

Jotta itiöprintti voidaan käyttää on useimmissa tapauksissa valmistettava itiöruisku. Se kannattaa valmistaa ainakin päivää aikaisemmin käyttöä. Silloin itiöt ehtivät nesteytyä ja rihmasto alkaa kehittyä nopeammin. Käyttämätön itiöruisku säilyy jääkaapissa muutaman kuukauden.

Tarvikkeet

• Itiöprintti
  • Eksoottisempia printtejä mikroskooppitutkimusta varten saa esim. FSRE:stä
• Veitsi
• Shottilasi
• Steriili ruisku
• Steriloitua vettä
• Poltin

Vaiheet

1. Steriloi ruiskut, vesi ja työvälineet painekeittimessä 30 min (15 PSI). Anna jäähtyä.
2. Siirrä tarvikkeet hanskalaatikkoon.
3. Lisää sopiva määrä vettä shottilasiin.
4. Kuumenna veitsi ja anna jäähtyä. Raaputa sopiva määrä itiöitä shottilasiin, riippuen vesimäärästä ja kuinka monta ruiskua aiot tehdä (noin kahdeksas-neljäsosa printistä riittää yhteen 10ml ruiskuun).
5. Lisää vesi.
6. Täytä ja tyhjennä ruisku muutamaan kertaan shottilasista saadaksesi tasaisen jakauman itiöitä ruiskuun.
7. Laita neulansuojus paikalleen ja säilytä minigrip-pussissa jääkaapissa.

Agar-viljelmä

Mitä on agar?

Sienikantoja kasvatetaan, kloonataan, eristetään ja ylläpidetään agar-viljelmissä. Muoviseen tai lasiseen viljelysastiaan tehdään ravinnepitoinen puolikova seos jonka pinnalla sieni kasvaa kaksiulotteisesti. Se antaa mahdollisuuden helppoon tutkimiseen ja mahdollisten kontaminaatioiden havainnointiin. Kun agar-seos lämmitetään se jähmettyy jäähtyessään läpikuultavaksi hyytelöksi. Agar itsessään ei sisällä ravinteita, joten siihen lisätään erilaisia yhdistelmiä ravinteikkaita aineita kuten mallasuutetta tai hiivaravinnetta. Reseptiä on hyvä hieman muunnella aika ajoin jotta sieni pysyy elinvoimaisempana.

Agarin edut

Agar-viljelmän tärkein käyttötapa on kannan eristäminen. Kun substraatti inokuloidaan itiöillä se sisältää poikkeuksetta useita geeniperimiä ja tuottaa siten useita erivahvuisia ja rakenteellisia sieniä. Kun työskennellään eristetyn kannan kanssa valikoidaan parhaat ominaisuudet omaavat sienet joita voidaan monistaa. Agar-viljelmällä inokulointi antaa mahdollisuuden vetyperoksidin käyttöön substraatissa.

Viljelyastioiden käsittely ja säilytys

Voit käyttää joko muovisia tai lasisia viljelyastioita. Muoviset astiat on tarkoitettu lähinnä kertakäyttöisiksi mutta lasiset on helppo steriloida painekeittimessä ja käyttää uudelleen. Steriilit työskentelytavat ovat välttämättömiä. Kun siirroksia tehdään kansiosaa pidetään auki mahdollisimman lyhyt aika ja pidetään mielellään pohjan yläpuolella kontaminaatioiden välttämiseksi. Astiat teipataan kiinni micropore-teipillä ja säilytetään agar puoli ylöspäin. On kuitenkin hyvä antaa uuden siirroksen kasvaa kiinni agariin vähintään yksi päivä ennen astian kääntämistä. Käyttämättömät viljelmät voidaan säilyttää jääkaapissa. Viljelmät herätetään tekemällä uusi alaviljelmä toiselle astialle. Inkubaatio ei eroa muista tekniikoista.

Reseptit

Nämä reseptit ovat vain muutama esimerkki mahdollisuuksista. On olemassa useita eri muunnelmia ja kokeilemalla löydät parhaiten sopivan.

Malt Yeast Agar MYA (Riittää noin 20-30 100mm viljelyastialle)

• 22 g agar
• 12 g mallasuutetta
• 1 g hiivaravinnetta
• ¼ tl viljajauhoja (vaihdetaan joka kerralla jotta saadaan erilainen ravinnekoostumus, esim. riisi, vehnä, ruis jne.)
• 1 l vettä
• 8 ml 3% vetyperoksidia (lisätään tarvittaessa sterilisoinnin jälkeen, kts. astioiden valmistelu)

"Anything" agar (tällä voit laittaa rihmaston testiin)

• 22 g agar
• 20 g mitä tahansa hienonnettuna jauhoksi
• 1 l vettä

Vihannes agar

• 22g agar
• 200g perunoita
• 10g panimosokeria
• 1,5 l vettä (perunoiden keitinvesi)

Viipaloi perunat noin sentin paksuisiksi viipaleiksi kuorineen. Keitä niitä noin tunti 1,5 litrassa vettä. Siivilöi keitinvesi talteen ja lisää panimosokeri. Anna jäähtyä ja lisää agar-jauhe.

Agar-astioiden valmistelu

Astioiden valmistelu tehdään vähintään päivää aikaisemmin niiden käyttöä. On hyvä pitää useampi päivä välissä jotta mahdolliset kontaminaatiot paljastuvat. Kannattaa tehdä kerralla suuri määrä astioita joita voi ottaa käyttöön tarvittaessa. Agar steriloidaan painekeittimellä ja kaadetaan astioihin ennen jähmettymistään.

1. Mittaa kaikki kuivat aineet astiaan. Lisää vesi. Käytä astiaa joka on vähintään 1,5-2 kertaa nesteen tilavuus jotta se ei kiehu yli. Peitä foliolla ja aseta painekeittimeen. Tarvittaessa laita myös viljelyastiat ja vetyperoksidin mittaamisessa tarvittavat välineet keittimeen.
2. Steriloi 30 min (15 PSI). Älä missään nimessä steriloi yli 45 min tai sokerit alkavat karamelisoitua, joka ei ole hyvä sienelle.
3. Anna paineen tasaantua ja kattilan hieman jäähtyä. Siirrä kattila lämpimänä työskentelytilaan. Muista steriili työskentely. Siirrä tarvikkeet hanskalaatikkoon. Agar on vielä lämmintä ja nestemäistä.
4. Jos käytät vetyperoksidia (muista ettet voi käyttää sitä jos aiot inokuloida itiöillä): Kun agar-astiaan voi koskea mutta se on vielä lämmin (noin 45-60°C) lisää vetyperoksidi.
5. Kaada neste viljelyastioihin siten että astian pohja juuri peittyy. Älä kaada liian nopeasti jotta vältät ilmakuplat.
6. Teippaa astiat kiinni micropore-teipillä. Jos haluat välttää kondensaation muodostumisen pinoa ne 5-6 astian pinoihin ja laita kupillinen kuumaa vettä jokaisen pinon päälle. Anna jäähtyä. Jos et käyttänyt vetyperoksidia laita astiat pussiin niiden jäähdyttyä.
7. Säilytä käyttämättömät astiat kuivassa ja vedottomassa paikassa.

Inokulointi itiöillä

Mikäli mahdollisuutta kloonaamiseen ei ole on viljelmä aloitettava itiöistä. Astiaan siirretään pieni määrä itiöitä viljelyloopilla (työkalu jossa on metallinen silmukka varren päässä). Muista ettet voi käyttää vetyperoksidia koska se tappaa itiöt.

Tarvikkeet

• Itiöprintti
• Agar-astioita
• Viljelylooppi
• Poltin
• Micropore-teippiä

Vaiheet

1. Muista steriili työskentely. Siirrä tarvikkeet hanskalaatikkoon. Poista micropore-teipit astioista.
2. Kuumenna looppi kunnes se on punainen.
3. Nosta toisella kädellä astian kantta. Viilennä looppi astiassa, ota pieni määrä itiöitä printiltä ja siirrä ne astiaan S:n muodossa läpi astian. Sulje astia.
4. Toista kohdat 2-3 jokaisella astialla.
5. Teippaa astiat kiinni micropore-teipillä. Kirjoita tiedot astiaan.

Kloonaus

Tuoretta ja puhdasta sientä voidaan myös käyttää agar-viljelmän perustamiseen. Ei ole väliä onko se usean geeniperimän PF-kakusta tai luonnosta, tärkeää on että siitä löytyy haluttuja ominaisuuksia joita on järkevää jatkaa. Sienestä otetaan pieni pala joka alkaa kasvaa viljelyastiassa uutta rihmastoa.

Tarvikkeet

• Kloonattava sieni
• Agar-astioita
• Skalpelli
• Alkoholia
• Poltin
• Talouspaperia tai pumpulia
• Micropore-teippiä

Vaiheet

1. Muista steriili työskentely. Siirrä tarvikkeet hanskalaatikkoon. Poista micropore-teipit astioista.
2. Pyyhi sienen ulkopinta alkoholilla kostutetulla paperilla.
3. Kuumenna skalpelli. Leikkaa sienen jalka kahtia.
4. Leikkaa pieni pala (noin 5x5 mm) jalan sisäpintaa irti ja siirrä se viljelyastiaan. Kuumenna skalpelli jokaisen toimenpiteen välissä.
5. Teippaa astiat micropore-teipillä. Kirjoita tiedot astiaan.

Alaviljelmät (kannan eristäminen)

Aloitetaan joko itiöistä tai kudosnäytteestä. Rihmaston annetaan kasvaa lähes astian reunaan asti. Sitten rihmaston reunasta otetaan pieni n. 5x5 mm pala ja siirretään toiseen astiaan. Viljelmästä ei käytetä kohtaa mihin on inokuloitu itiöitä tai kloonattu pala sientä. Tämä on ns. siirto. Kudosnäytteellä eli sienenpalalla aloitettaessa eri kantoja esiintyy vähemmän, jolloin selviää vähemmällä siirtämisellä. Sitten annetaan tämänkin rihmaston kasvaa ja toistetaan sama uudelleen. Viimeistään kolmen tai neljän siirron jälkeen, ellei aikaisemminkin, pitäisi huomata sektorit. Nämä ovat siis selvästi silmällä erotettavia läikkiä erinäköistä rihmastoa, tai rihmastoa jotka selvästi kasvavat "erillään" toisistaan. Tässä vaiheessa päästään valitsemaan kantaa.

Sektoreista kannattaa valita ensinnäkin rhizomorfisin vaihtoehto (juurien tapaista kasvustoa) ja toisekseen vaihtoehto joka kasvaa nopeiten (joka on kolonisoinut suurimman pinta-alan). Mikäli käy niin että mikään sektoreista ei ole rhizomorfinen, palataan takaisin aikaisempaan viljelmään jossa sektoreita ei vielä näy ja siirretään uudestaan toisesta kohdasta. Tässäkin vaiheessa voi yrittää valikoida rhizomorfista rihmastoa. Sitä voi olla vaikeampi erottaa sillä kantoja tässä vaiheessa on yleensä niin paljon että ne kasvavat päällekkäin. Mitä useamman siirron tekee sitä vähemmän kantoja on seuraavassa astiassa. Kannat siis vähenevät siirto siirrolta, kunnes jäljellä on ns. monoviljelmä ("monoculture") eli yksittäinen kanta. Tämän tunnistaa siitä että kaikki rihmasto on yhtenäistä ulkonäöltään ja kasvaa yleensä täydellisenä ympyränä. Sektoreita ei esiinny enää tässä vaiheessa. Kun tähän päästään on onnistuttu kannan eristämisessä. Kun kanta on eristetty sitä kannattaa kokeilla erilaisiin substraatteihin, jotta löytyy haluttu lopputulos (oli se sitten määrä tai vahvuus).

Tarvikkeet

• Agar-viljelmä(yksi tai useampi)
• Käyttämättömiä agar-astioita
• Skalpelli
• Poltin
• Micropore-teippiä

Vaiheet

1. Muista steriili työskentely. Siirrä tarvikkeet hanskalaatikkoon. Poista micropore-teipit astioista.
2. Kuumenna skalpelli.
3. Leikkaa agar-viljelmään muutama noin 5x5 mm kokoinen neliö sopivista kohdista. Siirrä ne yksitellen uusiin astioihin. Tee sama muilla viljelmillä. Muista kuumentaa skalpelli välissä.
4. Teippaa astiat micropore-teipillä. Kirjoita tiedot astiaan.

Kontaminaatiot

Kun työskennellään agar-viljemien kanssa kontaminaatiot huomataan nopeammin ja ne voidaan eristää terveiden joukosta. Kontaminoituneet viljelmät hävitetään pääsääntöisesti. Joskus on kuitenkin tarpeellista yrittää pelastaa kontaminoitunut viljelmä (mikäli aina tehdään useita siirtoja samasta viljelmästä ja noudatetaan steriiliä työskentelyä tämä on harvinaista). Tässä tapauksessa kontaminoituneesta viljelmästä siirretään pala tervettä viljelmää uuteen astiaan. Tämä voi kuitenkin vaatia useamman siirron ennen kuin kontaminaatio on kokonaan poistunut.

Nesteviljelmä

Mikä on nesteviljelmä?

LC (Liquid Culture) eli nesteviljelmä on vaihtoehtoinen tapa agar-viljelmälle. Se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kloonaukseen sekä rihmaston testaamiseen ja säilytykseen. Purkissa oleva ravintopitoinen neste inokuloidaan joko itiöillä tai osalla sientä. Kasvutuloksia nähdään jo ensimmäisten vuorokausien aikana.

Nesteviljelmän edut ja haitat

Kun substraatti inokuloidaan nesteviljelmällä on kolonisoituminen huomattavasti nopeampaa kuin inokulointi itiöillä. Nesteviljelmä on myös erittäin itiötaloudellista, yhdellä itiöruiskulla voidaan inokuloida useita litroja nesteviljelmiä. Nesteviljelmällä inokulointi antaa mahdollisuuden vetyperoksidin käyttöön substraatissa. Rihmastoa voidaan säilyttää nesteviljelmässä pitkiäkin aikoja pitämällä se jääkaapissa. Revitalisointi eli rihmaston herättäminen pitkän säilytyksen jälkeen onnistuu nostamalla purkki huoneenlämpöön tunti ennen rihmaston siirtämistä ja sekoittamalla. Suurin haitta on kontaminaatioiden havainnointi. Ulkonäöstä on usein mahdoton sanoa onko rihmasto sientä vai esimerkiksi hometta. Se selviää vasta inokuloimalla substraattiin. Nesteviljelmällä ei voida tehdä kannan eristämistä.

Reseptit

On tärkeää tehdä ravintoliuksesta oikean vahvuinen. Käytettäessä suurempia astioida pitoisuutta voidaan hieman lisätä mutta yleensä noin 2-3% kokonaispainosta on ravinteita. Ravinteena voi käyttä esim. hunajaa, siirappia, dekstroosia tai mallasuutetta. Nesteviljelmän voi todennäköisesti tehdä lähes mihin tahansa sokeripitoiseen nesteeseen.

3g hunajaa 100 ml vettä

Sopivat astiat ja injektioportin valmistus

Nesteviljelyyn sopii lähes kaikki painekeittämistä kestävät läpinäkyvät kannelliset astiat. Metallikannelliset piltti- ja hillopurkit ovat erinomaisia. Kansissa on oltava kaksi reikää, toinen kaasunvaihtoon ja toinen työskentelyyn. Jälkimmäiseen on hyvä tehdä erillinen injektioportti, jotta kontaminaatioriski pienenee.

Tarvikkeet

• Purkki
• Micropore-teippiä
• Kuumuutta kestävää silikonia
• Ruuvimeisseli

Vaiheet

1. Purkin kannen ollessa paikoillaan tee siihen kaksi reikää lyömällä napakasti ruuvimeisselillä.
2. Teippaa toinen reikä micropore-teipillä. Tämä reikä on kaasunvaihtoon.
3. Peitä toinen reikä muutaman millimetrin kerroksella silikonia. Tämä toimii injektioporttina, josta neula työnnetään läpi.

Nesteviljelmien valmistelu

Tee seokset kiehautettuun veteen. Täytä purkit hieman yli puoliväliin. Voit lisätä purkkiin pienen kuulan tai mutterin helpottamaan sekoittamista. Steriloi välineet ja purkit painekeittimessä enintään 30 min tai vesihauteessa 30 min. Pidempi aika aiheuttaa sokerien karamelisoitumisen.

Inokulointi itiöillä

Inokulointi tapahtuu ruiskuttalla pieni määrä itiöitä injektioportin läpi jäähtyneeseen kasvualustaan. Muista kuumentaa neula ruiskutusten välissä.

Inokulointi kloonaamalla

Tuoretta ja puhdasta sientä voidaan käyttää nesteviljelmän perustamiseen. Ei ole väliä onko se usean geeniperimän PF-kakusta tai luonnosta, tärkeää on että siitä löytyy haluttuja ominaisuuksia joita on järkevää jatkaa. Sienestä otetaan pieni pala joka alkaa kasvaa viljelyastiassa uutta rihmastoa.

Tarvikkeet

• Kloonattava sieni
• Käyttämätön nesteviljelmä
• Steriili ruisku jossa 1-2ml vettä
• Alkoholia
• Talouspaperia tai pumpulia

Vaiheet

1. Muista steriili työskentely. Siirrä tarvikkeet hanskalaatikkoon.
2. Pyyhi sienen ulkopinta alkoholilla kostutetulla paperilla.
3. Pyyhi neula alkoholilla. Paina neula sienen jalan alaosan läpi.
4. Pyyhi purkin kansi alkoholilla ja tyhjennä ruiskun sisältö astiaan injektioportin läpi.
5. Kirjota tiedot astiaan.

Kasvun seuranta ja sekoittaminen

Ensimmäiset tulokset näkyvät alle 24h kuluttua kloonatuissa nesteviljelmissä ja 1-4 päivän kuluessa inokuloidessa itiöillä. Rihmasto kelluu puolivälissä astiaa valkoisena pilvenä. Nesteviljelmää on hyvä sekoittaa noin 4 päivän välein. Kun kasvu hidastuu ravinteet ovat loppumassa ja nesteviljelmä täytyy käyttää tai siirtää säilytykseen jääkaappiin.

Nesteviljelmällä inokulointi

Kun rihmasto alkaa kasvaa nesteviljelmässä sillä voidaan inokuloida muita substraatteja tai uusia nesteviljelmiä. Sitä käytetään itiöruiskun tavoin. Pieni määrä rihmastoa imetään steriiliin ruiskuun injektioportin läpi ja ruiskutetaan kasvualustaan. Mikäli rihmastoa on vaikea erottaa, voidaan nesteviljelmään lisätä pieni määrä 3% vetyperoksidia, joka nostaa rihmaston pinnalle.

Jyvien käyttö

Kun PF-tek on hallinnassa voidaan siirtyä edistyneempään tekniikkaan. Sieni voi käyttää ravinteenaan monenlaista kokojyväviljaa mm. ruista, vehnää ja linnunsiemen sekoitusta (Wild Bird Seed, WBS). Siemenet sisältävät erittäin paljon ravinteita. Myös popcornin jyviä käytetään yleisesti. Vaikka popcornit kolonisoituvat nopeammin, niissä on suuren jyväkokonsa takia vähemmän pinta-alaa jota kolonisoida. Suuremman jyväkoon takia purkkiin mahtuu vähemmän rihmastoa, lisäksi popcorn on ravinteiltaan melko köyhää. Jyviä käytetään ensisijaisena subtraattina (primary spawn) jolla voidaan inokuloida suurempia määriä toissijaisia substraatteja (bulk subtrate).

Purkit ja valmistelu

Monet lasiset metallikannella olevat purkit sopivat tarkoitukseen. Voit käyttää 0,5-2 litran purkkeja, ottaen koon huomioon sterilointiajassa. Kansiin on tehtävä reikä ruuvimeisselillä ja se peitetään micropore-teipillä kaasunvaihdon mahdollistamiseksi.

Jyvien valmistelu

Kaikki viljat sisältävät suuria määriä dormantteja bakteereita eli ns. bakteeri-itiöitä, joiden tappaminen ei onnistu ilman painekeitintä, eikä painekeittimelläkään ellei näitä bakteereita germinoida (idätetä) ensin. Germinoinnin ja oikean kosteuspitoisuuden saamiseksi hyviä keitetään ja liotetaan ennen sterilointia. Substraattiin voi halutessaan lisätä kalsiumsulfaattia (CaSO ?) eli kipsiä jotta jyvät eivät liimaudu toisiinsa. Se toimii myös ylimääräisinä ravinteina rihmastolle.

Ainesosat per litran astia

• Jyviä (kuivana) 250 ml
• Jyviä (keitettynä) 750 ml
• Kalsiumsulfaattia 1 g
• 3% Vetyperoksidia 6 ml (Lisätään tarvittaessa steriloinnin jälkeen)
• Sterilointiaika (15 PSI) 90 min

1. Valitse tarpeeksi suuri kattila. Jyvät turpoavat jopa kolminkertaiseksi imiessään kosteutta. Laita kattilaan kaksinkertainen määrä vettä.
2. Laita levy päälle. Anna kiehua täydellä teholla 15 minuuttia ja käännä levy pois päältä. Peitä kannella ja anna seistä vähintään 8 tuntia (mutta ei yli 16 tuntia). Tässä vaiheessa jyvien pitäisi olla niin pehmeitä että ne voi murskata sormien välissä.
3. Siivilöi jyvät. Jyvät ovat vielä märkiä ulkopuolelta. Kaikki tarpeellinen neste on imeytynyt jyviin joten anna kuivua yön yli rauhassa, jottei purkkeihin tulisi ylimääräistä vettä pohjalle.
4. Laita jyvät purkkeihin. Älä täytä purkkeja liian täyteen jotta pystyt ravistelemaan jyviä kolonisaation aikana. Lisää tarvittaessa kalsiumsulfaatti ja ravistele. Sulje purkit ja peitä kannet foliolla.
5. Steriloi purkit painekeittimellä.
6. Anna purkkien jäähtyä kunnolla ennen inokulointia.

Agar-jyvä siirros

Agar-viljelmillä voidaan inokuloida pieniä määriä jyviä. Yhdellä kokonaan kolonisoituneella agar-viljelmällä voidaan inokuloida noin 6 purkkia. Tässä siirroksessa voidaan käyttää apuna vetyperoksidia, joka ehkäisee tehokkaasti kontaminaatioita. On parempi tehdä siirros niin steriilisti, ettei sitä tarvita, koska vetyperoksidista on aina häiriötä myös rihmaston kehittymiselle.

Tarvikkeet

• Steriloituja jyväpurkkeja
• Agar-viljelmä
• Skalpelli
• Poltin
• Tarvittaessa 3% vetyperoksidia ja steriili mittausväline

Vaiheet

1. Avaa painekeitin ja siirrä kaikki tarvikkeet hanskalaatikkoon.
2. (Löysää kannet. Mittaa jokaiseen purkkiin tarvittava määrä vetyperoksidia ja kiristä kannet. Ravistele.)
3. Kallista jyvät purkkiin viistosti toiselle reunalle. Löysää kannet.
4. Seuraavaksi toimitaan kuten agar-agar siirroksissa. Kuumenna veitsi ja annan sen jäähtyä hetki.
5. Avaa agar-viljelmä ja leikkaa se yhtä moneen osaan kuin on purkkeja. Älä käytä viljelmän keskiosaa.
6. Siirrä pala purkkiin ja keikauta jyvät palan päälle. Sulje kansi.
7. Toista muilla purkeilla.
8. Kiristä kannet ja kirjoita tiedot purkkeihin.

Inokulointi nesteviljelmällä

Kuten edellä mutta kohdissa 4-6 kantta avataan ja pieni määrä nesteviljelmää ruiskutetaan purkkiin. Myös näihin purkkeihin voi tehdä injektioportit jolloin purkkia ei tarvitse avata (kts. nesteviljelmät).

Inokulointi itiöruiskulla

Jyvät voidaan myös inokuloida itiöruiskulla, mutta tällöin ei voida käyttää vetyperoksidia.

Purkkien ravistelu

Tasaisen ja nopean kasvun saavuttamiseksi purkkeja ravistellaan. Tällöin rihmasto hajoaa pieniksi palasiksi ympäri purkkia ja parin päivän sisällä se kasvaa entistä voimakkaammin. Purkkeja ravistellaan yhden kerran kolonisoitumisen aikana, noin 30% kohdalla. Ravistelussa rihmasto näyttää katoavan lähes kokonaan, mutta lopputulos on huomattavasti tasaisempi ja nopeampi kolonisaatio.

Kolonisoituneet jyväsubstraatit

Kun substraatti on kokonaan kolonisoitunut se tulisi käyttää mahdollisimman pian. Pienillä jyvämäärillä voidaan inokuloida isompia määriä (isompia purkkeja tai pusseja). Jyvät voidaan kattaa (kts. casing) ja siirtää kasvatustilaan. Paras vaihtoehto lienee kuitenkin toissijainen substraatti eli ns. bulk substraatti.

Kontaminaatiot jyvissä

Kontaminaatiot esiintyvät jyvissä samaan tapaan kuin PF-tek kakuissa. Tarkastele purkkeja usein, jotta huomaat kontaminaation ajoissa ja voit poistaa purkin hautomosta. Kiinnitä erityisesti huomiota muutama päivä ravistelun jälkeen jolloin monesti piilossa olleet kontaminaatiot paljastuvat.

Casing

Mikäli kolonisoituneet hyvät halutaan siirtää suoraan kasvatustilaan on ne ensin katettava eli tehdä ns. casing. Sen tarkoitus on tehdä ravinteeton katekerros rihmaston päälle, johon sienet kasvavat ja joka sitoo ja ylläpitää kosteutta. Jyvät kaadetaan minigrip pussiin ja painellaan varovasti irtonaisiksi. Sen jälkeen ne kaadetaan alkoholilla puhdistettuun laakeaan astiaan (esim. foliovuoka). Jyvien päälle tehdään katekerros kostutetusta vermikuliitista, noin 1-2 cm kerros riittää.

Toissijainen substraatti

Toissijainen substraatti inokuloidaan PF-tek kakuilla tai jyvillä. Kokonaan kolonisoitunut rihmasto murskataan ja sekoitetaan uuteen substraattiin. Jos ensisijaisena substraattina käytetään PF-tek kakkuja tai popcornia on ensisijaisen ja toissijaisen substraatin suhde 1:2. Käytettäessä jyviä voidaan käyttää suhteita 1:3 ja 1:4. Suurempienkin suhteiden käyttäminen on mahdollista mutta ei suositella. Toissijaista substraattia ei steriloida painekeittimellä vaan se pastöroidaan kiehuvalla vedellä. Koska se inokuloidaan jo valmiiksi kolonisoituneella substraatilla kontaminaatiot eivät ehdi vallata kasvualustaa. Toissijaista substraattia ei tarvitse yleensä kattaa jos kasvuolosuhteet ovat kunnossa. Täytä kuitenkin mahdolliset kolot ja peitä näkyvät jyvät sadonkorjuun yhteydessä.

Astiat ja niiden valmistelu

Muutaman litran kannelliset muovirasiat soveltuvat tähän tarkoitukseen. Valitse laakea mutta älä liian matalaa. Sopiva syvyys on noin 7-10 cm pienemmille määrille (1-2,5l) ja yli 15 cm suuremmille määrille. Vuoraa rasiat mustalla jätesäkkimuovilla ja pyyhi se alkoholilla. Tämä siksi, että rihmasto kasvaa kiinni muoviin, ja sen kutistuessa muovi pysyy siinä kiinni estäen sivu- ja pohjapinnaamisen. Rasioiden kansiin tehdään reiät jotka peitetään micropore teipillä. Kansien on hyvä olla läpinäkyviä ettei niitä tarvitse avata ennen 100% kolonisaatiota.

Substraatin valmistus

"Itiön kookoskuitusubstraatti" (noin 2,5 litraa)

• 100g kuivaa kookoskuitua
• 5 dl vermikuliittia
• 3 dl kahvinpuruja

1. Mittaa ainekset kulhoon.
2. Kaada päälle 0,75-1 litraa kiehuvaa vettä. Sekoita.
3. Peitä kulho kannella tai foliolla ja odota puoli tuntia.
4. Toista vaiheet 2 ja 3. Veden määrä ei ole tarkkaa, koska ylimääräinen vesi puristetaan ennen käyttöä pois. Oikean kosteusmäärän saa ottamalla substraattia kourallinen kerrallaan käteen ja puristamalla kunnes siitä valuu nestettä vain pisaroittain.
5. Kun ylimääräinen vesi on puristeltu pois, annetaan substraatin vielä jäähtyä muutama tunti. Sitten vain sekoitetaan kolonisoituneet jyvät tai murskatut kakut substraattiin laitetaan purkkeihin. Purkkien annetaan kolonisoitua täysin ennen siirtämistä kasvatustilaan.

Kontaminaatiot

Vaikka työskentelyssä pyritään tekemään kaikki mahdollisimman steriilisti, ei kontaminaatioilta voida yleensä välttyä. On tärkeää tutkia kasvualustoja usein, jotta mahdolliset kontaminaatiot havaitaan. Kontaminoituneet kasvualustat siirretään mahdollisimman nopeasti pois kasvatustilasta leviämisvaaran takia. Mikäli substraatissa esiintyy muun väristä kasvustoa kuin valkoista on kyseessä kontaminaatio. Homeet voivat olla väriltään mm. sinisiä, mustia, vihreitä tai punertavia. Bakteerikontaminaatiot ovat vaikeampia havaita. Ne esiintyvät yleensä kerääntyneenä kosteutena ja pahana hajuna.

Monotub

Monotub eli Singletub on yks casingin alatyyppi. Tällä kyseisellä menetelmällä voi helposti saavuttaa isoja satoja, kohtuullisen pienellä vaivalla. Ideanan ja erona tavalliseen casingiin on se että terraarion koko pohjan pinta-ala toimii itiöemiä tuottavana alueena. Tämä rakennetaan sovittamalla tavallinen jätesäkki terraarion pohjalle siten että se muotoutuu terraarion pohjan mukaisesti. Kolonisoituneet ainesosat (esim. BRF-kakut/PF- kakut, rukiin- tai maissinjyvät yms.)murennetaan terraarion pohjalle ja se katetaan. Katteena voi toimia: - Hevosenlanta - Kukkamulta - Vermikuliitti - Kookoskuitu Suositellaan että sekoitetaan ainakin kahta näistä ainesosista. Myös muita katteita on lukuisia. Painekeittoa suositellaan n.30-60 min. Pastörointi on suositeltavaa hevosenlannalla. Viikosta aina kahteen viikkoon kolonisaatiota ja sen jälkeen altistus valolle. (Fruiting) FAE:n (Fresh air exchange = raittiin ilman vaihdon)kannalta suositeltavaa on että terraarioon porataan reikiä. Nämä voi joko täyttää micropore-teipillä, pumpulilla tms. Pinnit alkavat muodostua keskimääräisesti 10 päivää valolle altistamisen jälkeen. Flushit ovat tällä tekniikalla verrattaen isoja, ja dunkkaamalla 5 flushia voidaan saavuttaa kohtalaisen helposti.

Rakennusohjeet

Hanskalaatikko

Hanskalaatikko on halpa sijoitus ja steriilin työskentelyn perusasia. Se ei vaadi kiinnitettäviä käsineitä vaan kertakäyttökäsineiden käyttäminen riittää. Se on yksinkertaisuudessaan läpinäkyvä kannellinen muovilaatikko (noin 30-60 litraa) johon on tehty kaksi pyöreätä reikää. Se perustuu ilman liikkumattomuuteen jolloin kontaminaatioriski pienenee. Ennen laatikon käyttöä sen sisäpinnat pyyhitään alkoholilla ja sinne sumutetaan vettä jolloin ilmassa olevat hiukkaset laskeutuvat pohjalle.

Poor Mans Pod (PMP)

Tämä on ohje toimivan ja halvan kasvatustilan (Fruiting Chamber) tekemiseen. Se pitää yllä ilmankosteutta joka on tärkeää sienten kehittymiselle. Vaikka tila ylläpitää itseänsä on sitä hyvä sumuttaa vedellä ja tuuletella kannella huiskuttamalla 3-4 kertaa päivässä optimaalisen tuloksen saamiseksi.

Tarvikkeet

• Läpinäkyvä kannellinen muovilaatikko (noin 30-50 litraa)
• Kevytsoraa
• Ilmausletkua ja T-haara tai ilmausrengas (bubbler ring)
• Ilmapumppu ja ilmaletkua
• Pora ja ilmastointiteippiä

Vaiheet

1. Teippaa ilmausrengas laatikon pohjalle.
2. Tee laatikon kylkeen noin puoliväliin reikä josta ilmaletku kulkee. Tee kanteen kaksi 10 mm reikää.
3. Kaada pohjalle 10 cm kerros kevytsoraa.
4. Lisää vettä niin että ¾ kevytsorasta peittyy.

Alkoholilamppu

Alkoholilamppua käytetään työvälineiden sterilisointiin kuumentamalla. Siinä poltetaan tarkoitukseen sopivaa polttonestettä (esim. Sinol). Älä polta liian pitkään kerralla rikkoontumisvaaran takia.

Tarvikkeet

• Metallikannellinen lasipurkki (noin 1,5-2 dl)
• Puuvillakangasta

Vaiheet

1. Tee purkin kanteen halkaisijaltaan 1 cm reikä.
2. Leikkaa kankaasta 5 kpl noin 2 x 20 cm suikaletta ja kiedo ne yhteen. Tämä on polttimen lanka.
3. Laita kankaat reiästä ja varmista että se on tarpeeksi tiivis ettei liekki pääse sytyttämään astiassa olevaa alkoholia. Lisää tai poista kangasta tarvittaessa.
4. Täytä purkki alkoholilla.

Hautomo

Hautomo on tarpeeton mikäli huoneenlämpö on vähintään 19-20 astetta. Alle 21 asteessa kolonisaatio tosin hidastuu mutta ei niin paljon, että sitä varten kannattaa rakentaa erillistä hautomoa. Mikäli lämpötilan ylläpito inkubaatiovaiheessa on ongelma, rakennetaan erillinen rihmaston kasvatuskaappi. Sen voi rakentaa yksinkertaisimmillaan styrox -kylmälaukusta ja terraarion lämmitinmatosta. Lämmitinmatto kannattaa eristää palalla styroxia, jotta se ei kuumenna astioita liikaa. Myös maton teho on oltava sopiva ja se liitetään termostaattiin tai ajastimeen halutun lämpötilan aikaansaamiseksi. Laatikkoon voi myös laittaa vesiastian jossa on akvaariolämmitin.

Lähteet

Nichols, L.G. & Ogamé, Kerry. Psilocybin Mushroom Handbook: Easy Indoor & Outdoor Cultivation. Quick American. 2006.

www.shroomery.org

Taikasieniforum