Astrologia/Kuu

Kuu on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu. Sen säde on 27 prosenttia Maan säteestä, mikä tekee siitä aurinkokunnan suhteessa emoplaneettaansa suurimman kuun. Kuun massa on 1,23 prosenttia ja tiheys 61 prosenttia Maan vastaavasta. Se kiertää Maata keskimäärin noin 384 400 kilometrin etäisyydellä.

Kuu on vuorovesilukkiutunut Maan kanssa. Tämä tarkoittaa, että Kuusta on kääntynyt Maahan päin aina sama puoli, jolloin niin sanottu Kuun etäpuoli jää aina näkymättömiin. Kuu heijastaa Auringon valoa, ja on taivaan toiseksi kirkkain kohde Auringon jälkeen. Noin kuukaudessa Kuu käy läpi säännölliset vaiheet uusikuusta puolikuun kautta täysikuuhun. Erityisesti tämä on tehnyt Kuusta tärkeän kulttuurillisen ikonin, jolla on ollut suuri vaikutus eri kansojen ajanmittaukseen, mytologiaan ja taiteeseen.

Kuun uskotaan syntyneen samoihin aikoihin kuin Maankin, lähes 4,5 miljardia vuotta sitten. Synnystä on esitetty useita erilaisia teorioita, joista suosituin on törmäyshypoteesi. Törmäyshypoteesin mukaan nuoreen Maahan törmäsi noin planeetta Marsin kokoinen kohde, protoplaneetta Theia. Törmäyksessä Maan kiertoradalle jääneestä materiaalista muodostui Kuu.

Ensimmäinen miehittämätön luotain laskeutui Kuun pinnalle vuonna 1959. Miehitetty Apollo 8 kiersi Kuun vuonna 1968. Kuu on ainoa vieras taivaankappale, jonka pinnalla ihminen on kävellyt. Vuosina 1969–1972 Kuuhun laskeutui kuusi miehitettyä avaruuslentoa, joista ensimmäinen oli Apollo 11 heinäkuussa 1969. Vuoden 1972 jälkeen Kuuhun on lähetetty vain tieteellistä työtä tekeviä miehittämättömiä luotaimia.

Astrologiassa

Astrologiassa Kuu yhdistetään intuitioon, tunteisiin, alitajuisiin tapoihin, rytmeihin, muistoihin, mielialoihin, vaistoihin sekä kykyyn reagoida ja sopeutua ympäröivään maailmaan. Joillekin se edustaa äitiä tai hoivaamisen tarvetta, kotia, turvallisuuden kaipuuta ja menneisyyttä, erityisesti varhaisia kokemuksia ja lapsuutta. Ensimmäisen vuosisadan runoilija Manilius kuvaili Kuuta (Luna) melankoliseksi.

Lääketieteessä Kuu yhdistetään ruoansulatusjärjestelmään, vatsaan, rintoihin, munasarjoihin ja kuukautisiin (joiden kierto kestää kuukauden) sekä haimaan. Vaikka Manilius liitti sen melankoliaan, Kuu yhdistetään yleisemmin flegmaattiseen luonteeseen; sen sanottiin hallitsevan eläimellistä elinvoimaa.

Nykyajan astrologiassa Kuu on neljännen huoneen hallitsija, mutta perinteisesti sen sanottiin olevan iloisimmillaan kolmannessa huoneessa.

Kuu (Luna) yhdistetään maanantaihin, jonka nimi juontuu muinaisenglannin sanasta "Moon day" eli Kuun päivä. Romaanisissa kielissä maanantain nimi pohjautuu sanaan luna, esimerkiksi luni (romania), lundi (ranska), lunes (espanja) ja lunedì (italia). Dante Alighieri liitti Kuun kieliopin vapaaseen taiteeseen.

Kiinalaisessa astrologiassa Kuu edustaa Yiniä, passiivista ja vastaanottavaista feminiinistä elämän periaatetta. Intialaisessa astrologiassa Kuu tunnetaan nimillä Chandra tai Soma, ja se symboloi mieltä, kuningattaruuden periaatetta ja äitiyttä.