Astrologia/Venus
Venus on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien. Se näkyy Maahan kirkkaana aamu- ja iltatähtenä ja on taivaan kirkkain tähtimäinen kohde. Se on mahdollista nähdä jopa päivällä ilman apuvälineitä, jos tietää, mistä etsiä. Venus kiertää Aurinkoa lähempänä kuin Maa ja tulee planeetoista lähimmäksi Maata.
Kaukoputkella katsottaessa Venus näyttää useimmiten piirteettömältä kuunsirppimäiseltä kohteelta. Kaukoputkella näkyvät vain planeetan ilmakehän yläosien pilvet, joissa ei näy juurikaan yksityiskohtia. Venusta on kartoitettu planeettaa kiertävillä avaruusluotaimilla, joissa on tutkat. Planeetalla on runsaasti tuliperäisiä muodostumia. Venuksen pinnalla on yli 460 celsiusasteen kuumuus, johtuen planeetan paksusta hiilidioksidipitoisesta kaasukehästä, joka aiheuttaa voimakkaan kasvihuonevaikutuksen. Planeetan pinnalle laskeutuneiden avaruusluotaimien kuvissa näkyy pinnan kalliota, kiveä ja soraa. Suuri kaasunpaine vääristää näkyvyyttä planeetan pinnalla.
Venusta on usein sanottu Maan sisarplaneetaksi. Se on kiviplaneetta, jonka koko ja koostumuskin ovat lähellä Maata. Erojakin löytyy, Venus pyörii hyvin hitaasti ja sen geologiset muodostumat ovat monilta osin erityyppisiä kuin Maassa, ja planeetan magneettikenttä on heikko.
Venus on saanut nimensä roomalaisen mytologian rakkauden jumalattaren mukaan. Sen tähtitieteellinen symboli on ♀, jota muissa yhteyksissä käytetään naisen ja naisellisuuden symbolina.[1]
Astrologiassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Astrologiassa Venus liittyy harmonian, feminiinisyyden, naiseuden ja alkuperän periaatteisiin sekä neitoon ja naisen kehoon, kauneuteen, hienostuneisuuteen, kiintymyksiin, rakkauteen ja haluun tuntea myötätuntoa sekä yhdistyä muiden kanssa. Se liittyy myös mielihyvän, mukavuuden ja helppouden kaipuuseen. Venus hallitsee romanttisia suhteita, seksiä (mistä juontuvat sanat "venery" ja "venereal"), avioliittoa ja liikekumppanuuksia sekä taiteita ja muotia. Ensimmäisen vuosisadan runoilija Marcus Manilius kuvasi Venusta anteliaaksi ja hedelmälliseksi sekä "pienemmäksi hyväntekijäksi".
Lääketieteessä Venus yhdistetään lisääntymisjärjestelmään, lannerankaan, laskimoihin, lisäkilpirauhasiin, kurkkuun ja munuaisiin. Venus ajateltiin olevan kohtalaisen lämmin ja kostea sekä liittyvän flegmaattiseen ruumiinnesteeseen.
Venus hallitsee perjantaita ja on astrologiassa toisen huoneen hallitsija. Latinalaisista kielistä juontuvissa kielissä, kuten romaniassa, espanjassa, ranskassa ja italiassa, perjantaita tarkoittava sana muistuttaa usein Venuksen nimeä (vineri, viernes, vendredi ja venerdì). Dante Alighieri yhdisti Venuksen retoriikan vapaaseen taiteeseen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Venus. Wikipedia, 20.1.2025. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Planets in astrology. Wikipedia, 10.1.2025. Artikkelin verkkoversio. en