Bassokirja/Basson soittaminen
Virittäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nelikielinen bassokitara
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nelikielinen bassokitara viritetään tyypillisesti samoin kuin kontrabasso eli alimmasta kielestä alkaen E1, A1, D2, G2, kvartin välein. Matalan äänialansa vuoksi bassokitaran nuotit kirjoitetaan bassoavaimelle oktaavia ylemmäs kuin soiva korkeus on eli matalin E1-kielen sävel kirjoitetaan nuottiviivastolla E2-sävelen paikalle, ensimmäiselle ala-apuviivalle. (Soiva E1 olisi neljännen ala-apuviivan alapuolella.)
Nelikielisen basson vaihtoehtoisia virityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myös muita virityksiä on olemassa. Tyypillisesti kaikki kielet viritetään yhtä paljon alaspäin. Alla olevassa taulukossa on vertailu, miten muut vireet ovat suhteessa standardivireiseen sähköbassoon.
| Vireen nimi | Vapaiden kielten vireet | Verrattuna standardivireeseen puolisävelaskelilla |
|---|---|---|
| Standardivire E-vire |
E1, A1, D2, G2 | (sama) |
| Half step up F-vire |
F1, Bb1, Eb2, Ab2 | +1 |
| "Jenkkivire" Es-vire Dis-vire Half step down |
Eb1, Ab1, Db1, Gb1 D#1, G#1, C#2, F#2 |
−1 |
| D-vire Whole step down |
D1, G1, C2, F2 | −2 |
| Cis-vire Des-vire |
C#1, F#1, B1, E2 Db1, Gb1, Cb2, Fb2 |
−3 |
| C-vire | C1, F1, Bb1, Eb2 | −4 |
Viisikielinen bassokitara
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viisikielinen bassokitara viritetään muuten samoin kuin nelikielinen, mutta alemmas tulee vielä mukaan matalampi kieli, joka viritetään standardivireessä B0.
Viisikielisen basson vaihtoehtoisia virityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myös viisikielistä bassokitaraa laitetaan muihin vireisiin. Alla olevassa taulukossa muita vireitä, vertailuna myös standardivire.
| Vireen nimi | Vapaiden kielten vireet | Verrattuna standardivireeseen puolisävelaskelilla |
|---|---|---|
| Standardivire E-vire |
B0, E1, A1, D2, G2 | (sama) |
| Half step up F-vire |
C1, F1, Bb1, Eb2, Ab2 | +1 |
| "Jenkkivire" Es-vire Dis-vire Half step down |
Bb0, Eb1, Ab1, Db1, Gb1 A#0, D#1, G#1, C#2, F#2 |
−1 |
| D-vire Whole step down |
A0, D1, G1, C2, F2 | −2 |
| Cis-vire Des-vire |
G#0, C#1, F#1, B1, E2 Ab0, Db1, Gb1, Cb2, Fb2 |
−3 |
| C-vire | G0, C1, F1, Bb1, Eb2 | −4 |
Kielisetit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kielisetti on setti, jossa on soittimeen soveltuvat kielet. Kielisettiiin liittyy monia asioita:
- skaala: Setti voi olla lyhyt-, keskipitkä- tai pitkäskaalainen.
- hionta: Kielten punonta voi olla roundwound (täysin hiomaton), semi-flatwound (vähän hiottu) tai flatwound (täysin hiottu).
- paksuus: Kielten paksuus vaihtelee. Setin paksuus numeroidaan usein G-kielen paksuuden mukaan.
Yksi yleisimmistä bassokitaran kielisetin paksuuksista on 45, jossa:
- G-kieli on paksuudeltaan 45.
- D-kieli on paksuudeltaan 65.
- A-kieli on paksuudeltaan 85.
- E-kieli on paksuudeltaan 105.
Myös muita paksuuksia, kuten 50, 55 tai 60, on olemassa. Paksuus vaihtelee usein viiden pykälän välein. Näissäkin matalammat kielet mukautuvat setin G-kielen paksuuteen. Olettamuksellisesti paksumpia kieliä suositellaan matalampiin vireisiin ja ohuempia puolestaan korkeampiin vireisiin. Voidaan ottaa esimerkiksi verrokkikappaleeksi se, että 45-paksuisessa kielisetissä 65 on standardivireisen D-kielen paksuus. Tällöin 65-paksuinen kielisetti toimisi hyvin vireissä, joissa jokaista kieltä on pudotettu puolisävelakselissa noin 5 (puhdas kvartti) tai 6 (tritonus) alemmas standardivireeseen nähden.
Yleisenä nyrkkisääntönä voidaan myös ajatella, että normaali 45-setti, joka on tarkoitettu standardivireelle, toimii myös puolikkaan (Eb standard) tai kokonaisen (D standard) matalammalla vireellä. Siitä matalampiin vireisiin kuitenkin kannattaa ruveta harkitsemaan paksumpia kieliä, koska liian ohuet kielet särisevät helposti aiheuttaen ylimääräistä hälyä.
Hionta taas vaikuttaa kielen soundin kirkkauteen. Jokainen sähköbasson kieli on valmistettu punomalla siihen päälle kerroksittain metallilankaa. Roundwoundissa kieltä ei ole hiottu yhtään, jolloin se tuottaa terävämmän soundin. Semi-flatwoundissa kieltä on hiottu hieman, jolloin soundi on hieman pehmeämpi kuin roundwoundissa. Flatwoundissa kieli on hiottu täysin tasaisen sileäksi ja siinä perussoundi onkin pehmein. Nauhallisessa bassossa voidaan käyttää mitä tahansa kielisettiä, sillä metalliset nauhat kestävät kulutusta suhteellisen kauan. Sen sijaan nauhattomiin bassoihin suosoitellaan valittavaksi semi-flatwoundit tai mieluimmin flatwoundit, jotta nauhaton puupinta ei kulu nopeasti. Roundwoundit voivat kuluttaa nauhattoman basson kaulaa ei-toivottavan nopeasti.
Soittoasento
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huom! Seuraavat ohjeet on annettu oikeakätisen sähköbasson soitto-otteita noudattaen. Vasurisoittimella tee asiat allamainittuihin ohjeisiin nähden peilikuvana.
Perusjuttuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bassokitaraa pidetään niin, että kaula on vaaka-asennossa, mutta kielet vertikaallisesti päällekkäin. Korkein G-kieli on lähimpänä lattiaa, ja matalin E-kieli puolestaan lähimpänä kattoa.
Vasen käsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vasen käsi on kaulakäsi. Sitä pidetään bassokitaran kaulalla siten, että peukalo on kaulan keskivaiheilla. Peukalo ei saa tulla kaulan yläpuolelta näkyviin, koska muuten se rajoittaa vasemman käden kontrollimahdollisuutta sähköbassosta. Vasemman käden etu-, keski-, nimetön- ja pikkusormilla painetaan kieliä kaulaa vasten niin, että se kontrolloi haluttua sävelkorkeutta. Nauhallisessa bassossa kieltä kannattaa painaa aivan nauhan takaa, jotta kieli soisi soivalta pituudeltaan mahdollisimman puhtaasti. Nauhattomassa bassossa tämä työtehtävä onkin vähän mutkikkaampi, koska millinkin liikautus muuttaa välittömästi sävelkorkeutta. Nauhattoman soitossa voi hyödyntää vibratoja yms. tehostekuvioita vasemmalla kädellä.
Oikea käsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oikea käsi on näppäilykäsi. Sitä pidetään bassokitaran vartalon alueella, suurin piirtein mikkien lähellä, josta kieliä näppäillään. Näppäilyyn käytetään ensisijaisesti oikean käden etu- ja keskisormia. Tarvittaessa voi kuitenkin näppäilyjä laajentaa myös nimettömään ja pikkurilliinkin, joskus jopa oikeaan peukaloonkin.
Soittaminen plektralla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bassokitaraa voi soittaa myös plektralla. Tähän kannattaa valita järeämpi plektra kuin kitaraan, sillä ohut kitaraplekrta ei välttämättä tuota riittävän tukevaa soundia bassosta. Kieltä voi näppäillä plektralla upstrokena tai downstrokena tai niiden molempien yhdistelmällä. Downstroke on usein pääiskun suunta.
Slap-soittaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bassokitaraa voi myös soittaa slap-tekniikalla. Slap-tekniikan pääsoittoliike on kielen lyönti peukalolla kaulan korkeinta nauhaa vasten tai sen viereen. Tällä muodostetaan pääiskujen soitot. Tätä täydennetään usein sillä, että korkeampia kieliä nykäistään etusormella voimakkaasti ylös siten, että sen annetaan vapautua ja iskeytyä sähköbasson kaulan nauhoja vasten.
Soittaminen seisoen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seisoessa soittajalla pitää tietysti olla hihna, joka pitelee sähköbassoa sopivalla korekudella, ja siten, ettei se putoa. Hihna kannattaa säätää sellaiselle korkeudelle, josta on itselle luontevinta soittaa.
Soittaminen istuen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soitettaessa istuen sähköbasso lepää vartalostaan oikean reiden päällä. Tuolilla ei kannata röhnöttää, sillä se vaikeuttaa soittamista huomattavasti. Ryhti kannattaa olla alusta alkaen vähintään tyydyttävä.