Elämän historia/Eoseenin-oligoseenin joukkosukupuutto
Eoseenin-oligoseenin joukkosukupuutto oli noin 34 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut lajien joukkokato, joka hävitti monia maanisäkkäitä.
Lajien häviäminen ei ollut niin paha kuin suurimmissa joukkotuhoissa. Kylmeni ja kuivui, kun
tapahtui ympäristön muutoksia. Luultavasti myös asteroidien iskut aiheuttivat osan joukkotuhosta. Joukkotuho tapahtui ainakin kahtena aaltona.
Mitä lajeja katosi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajistoa katosi paljon, ja harvinaistuikin. Suuria maanisäkkäitä kuoli sukupuuttoon.
Näistä tunnetuin on sarvikuonoa muistuttanut Uintatherium.
Joitain varhaisia hevoslajeja kuoli ja harvinaistui. Samoin kädellisiä hävisi. Näistä alkuperäiset kädelliset , mm afapiformit hävisivät Euraasiasta ja Pohjois-Amerikasta.
Euroopasta hävisi paljon lajistoa, mm varhaiset kädelliset. Kun joukkotuho päättyi, henkiin jääneisiin sekoittui Aasian lajistoa.
Hevosteläimistä hävisi Palaeotherium ja monia muita lajeja katosi ja harvinaistui. Myös Anoplotherium katosi. Amerikan Orohippus ja Epihippus katosivat.
Malagaskarin makilajeja katosi paljon. Pohjois-Amerikan keskiosissa matelija- sammakko- ja nilviäislajisto muuttui.
Etelä-Amerikan hirmulintujalisto harveni. Tropiikin lintulajiston elinalue supistui.
Merissä hävisi eoseenin-oligoseenin siirtymässä miljoonien vuosien aikana noin 35% lajeista. koralliriutat taantuivat. Jotkut hai- ja rauskulajit vähenivät.
Kasveissa oli muutoksia: esim Karibian mangrovelajisto vaihtui Pellicerasta Rhizophoraan. Havupuut yleistyivät viileämmillä alueilla.
Joukkotuho näyttää tapahtuneen kahdessa vaiheessa: pienempi kausien rajalla, suurempi oligoseenin alussa. Jotkut löydöt viittaavat pitkän ajan, noin 6 miljoonan vuoden vaiheittaiseen joukkotuhoon.
Viileneminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samaan aikaan Maan lämpötila laski ja ilmasto kuivui: savannit ja muut kuivat kasvityypit yleistyivät.
Varsinkin talvilämpötilan lasku oli viileämmillä alueilla tuhoisaa. Villnememinen muutti lajien
elinympäristöä ja kylmää ja kuivaa sietämättömämpiä lajeja katosi.
Etelämanner jäätyi.
Ilmasto kylmeni kahdessa vaiheessa: EOT-1 ja OI-1. Noin 33.9 miljoonaa vuotta sitten kylmeni . Maailman keskilämpötila putosi 5 - 7°C. Viimeistään noin 33.5- 33 miljoonaa vuotta sitten lajisto vaihtui laajoilla alueilla.
Viilenemisen syy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viilenemisen syy oli osin merivirtojen muutos ja varsinkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lasku.
Intia ajautui lähelle päiväntassajaa muutaten merivirtoja. Drakensalmi avautui. Nämä muuttivat merivirtoja: päiväntasaajan virta viileni hieman, Antarktiksen vedet kylmenivät.
Asteroidi-iskut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asteroidit on usein esitettyjoukkotuhon syyksi.
Suunnilleen joukkotuhon aikoihin, ehkä enne tai ehkä jälkeen tapahtui kaksi suurta asteroidi-iskua: Cheasepeake Bayn ja Popigain suuret kraaterit. Joidenkin tutkijoiden mielestä nämä eivät olisi olleet suuren lajikadon aiheuttajia, toisten mielestä olivat.