Siirry sisältöön

Elämän historia/Kuiva Välimeri

Wikikirjastosta
Suurin osa Välimerestä oli kuivaa maata, ennen kuin Gibraltarin salmet avautuivat.
Välimeri lähes kuivui mioseenin lopuilla.

Kuiva Välimeri (Messinian suolakriisi) oli kausi jolloin Välimeren pohja oli laajalti kuivaa maata. Se oli noin 5.96 - 5.33 miljoonaa vuotta sitten.

ÄÄkillinna tulva tai tulvien sarja täytti Välimeren altaan.

Se oli jättimäinen katastrofi.

Välimeren kuivuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Afrikan laatat törmäsivät Eurooppaan, Gibraltarin salmi meni kiinni.

Gibraltarin salmet avautuivat , ja Välimeren allas täyttyi taas vedellä.

Vesi haihtui pois.

Syntynyt syvänkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivuminen johtui alueen vähäsateisuudesta. Laskujoet eivät tuoneet vettä eristettyyn Välimeren altaaseen.

Tässäkin saattoi olla kausittaisuutta: kosteammilla kausilla valui enemmän vettä ja järvet olivat suurempia.

Välimereen jäi järviä ja suolajärviä, joita kuivui suolatasangoiksi. Monia jokia laski altaaseen, mm Rhone, Niili.

Koska syntynyt allas oli jopa 3 - 5 km merenpinnan alapuolella, siellä oli kuumaa ja suuri ilmanpaine. Löydetty anhydriitti viittaa talvilämpötilaan oli 35 °C. Laskennallisesti olisi esiintynyt 40 - 80 °C lämpötiloja, jos

lämpötila nousi syvyyden kasvaessa 10 °C/ 1 km.

Simulaatioiden mukaan kesälämpötila olisi noussut nykyisestä 15 °C ja talvilämpötila 4 °C. O Altaan vesien suolaisuus salli vain harvojen eliöiden elää siellä.

Ilmanpaine 3 - 5 m syvyydessä oli 1.45 - 1.71 ilmakehää. Suuri ilmanpaine pahensi kuumuutta.

Kosteudesta ja ilmastosta ei täsmällistä tietoa. Ilmaston ja kasvillisuuden ajatellaan olleen melko kuivaa: savanneja, aroa, aavikkokasvillisuutta. Ruohoa, kuivakkokasvillisuutta. Ei metsiä.

Jos eläimistöä oli, se oli kuivan ilmaston kasveja syöviä eläimiä. Näitä saalistivat saalistajat.

Eläimistöjä saattoi olla esim varhaisa norsueläimiä gomfoteereja, antilooppeja, gaselleja,

Hipparion-hevosia, jotka muistuttivat nykyajan seeproja, sarvikuonoja, sikaeläimiä, pekareja, okapeja ja kirahveja muistuttavia eläimiä. Petoja sapelihammaskissat , hyeenamaisua Adcrocuta, karhumaisia Indarctos, koiraeläimiä Eucyon, vesihalueilla krokotiilejä, suuria käärmeitä.

Jättiläistulva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geologiset muutokset avasivat Gibraltarin salmen. Syntyi yli kilometrin korkuinne vesiputous, joka syöksi suuret määrät vettä alaspäin. Kuivunut allas täyttyi. Sedimenttejä siirtyi paikasta toiseen. Suuri määrä eläimiä hukkui.

Toisten näkemysten mukaan olis ollut monia pienempiä, peräkkäisä tulvia.

Osa eläimistä pelastui: ne jotka olivat ylävämmällä maalla, esimerkiksi Kreetalla, vaikka jäivät eristyksiin mantereesta. Kreetalla kehittyi näistä eismerkiksi mammutin kääpiömuoto Mammuthus creticus, kreetankääpiövirtahepo Hippopotamus creutzburgi ja Candiacervus-suvun peuroja, jotka olivat irlanninhirven sukuisia.