Erätaidot/Salamalta suojautuminen

Wikikirjastosta
Salaman halkaisema puu.

Suomessa salama iskee keskimäärin kerran vuodessa jokaiselle neliökilometrille. Täällä maaperä on pääosin huonosti sähköä johtavaa ja maan metsäisyyden vuoksi salamat osuvat useammin puihin kuin rakennuksiin. Jokainen salama lyö johonkin, useimmiten johonkin korkeaan kohteeseen. Ukkosen etäisyyttä on hyvä arvioida sillä perusteella, että ääni kulkee noin kilometrin kolmessa sekunnissa: esimerkiksi jos salaman iskun ja ukkosen jyrähdyksen väli on yksi sekunti, salama on iskenyt reilun 300 metrin päässä. Ihmiseen osuvista salamaniskuissa kuolleisuus on noin 35%. Täysin turvassa salamalta on vain sukellusveneessä, autossa tai kokometallisessa lentokoneessa. Silti monet salamaniskuun kuolemista olisi voitu välttää, jos olisi noudatettu suojautumisohjeita. Salaman iskuun kuoleminen on harvinaista, Suomessa kuolee yksi ihminen salamaan kerran vuodessa-parissa.

Salamalta suojautuminen ulkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salamalla on taipumus iskeä ympäristöään korkeampaan kohteeseen, joka johtaa sähkön maahan.

Ukkosella ei pidä mennä yksinäisen suuren puun alle. Puuhun osuva salama ei nimittäin jatka puuta pitkin maahan asti, vaan hyppää mielummin sähköä paremmin johtavaan ihmiseen. Vaara ulottuu kuitenkin keskimäärin kolmen metrin etäisyyteen puusta. Kun mennään kauemmaksi noin puolta puun korkeutta vastaavalle etäisyydelle, ihminen on lähes turvassa salamalta ja puun korkeutta vastaavalla etäisyydelläkin vielä kelvollisesti. Esimerkiksi korkean puun tai pylvään lähellä oleva roskiskatos, bussipysäkki tai muu puoliavoin koppi ei suojaa salamalta.

Teltta ei ole turvallinen paikka ukkosella, ei pieni eikä isokaan teltta, jollaisia käytetään usein erilaisissa yleisötapahtumissa. Isoissa teltoissa saattaa olla korkeita pylväitä, tai jokin lähialueen pylväs johtaa salaman sisälle telttaan.

Vaarallisia ovat myös suuret radiomastot, savupiiput ym. korkeat rakennelmat. Suuret metallirakennelmat voivat kuljettaa salaman vaikutuksen iskukohdasta kauas. Metallikaide tai vesiränni voi houkutella salaman luoksesi, jos olet lähellä.

Avoimille paikoille ei myöskään kannata mennä. Näitä ovat mm. parkkipaikat, urheilukentät ja metsäaukiot. Esimerkiksi sateenvarjoa ei kannata pitää auki, jos on aukealla paikalla. Maastossa teltan kamiina voi toimia ukkosenjohdattimena, koska siinä on korkea metallinen savupiippu. Myös vaikkapa golfkentillä ukkonen on vaaratekijä. Puista on silloin apua, kunhan vain on oikealla etäisyydellä - liian lähelle puita ei siis pidä mennä. Esimerkiksi golfkärry tai metalliset lastenvaunut voivat johtaa sähkövirran kulkemaan sydämen kautta, jos salama iskee. Metallinen ylös kohotettu golfmailakin voi toimia ukkosenjohdattimena, samoin ongella hiilikuituvapa.

Vesilläkään ei ole hyvä olla, paitsi jos sattuu olemaan metallisessa veneessä, jossa on tiivis metallihytti. Vesillä oltaessa pitää pyrkiä lähimpään rantaan. Jos mannerta ei ole tavoitetavissa, kannattaa mennä mahdollisimman suureen saareen. Niemenkärjet ja luodot ovat vaarallisia paikkoja. Myös auton kori tarjoaa hyvän suojan, koska siihen ei synny jännitettä. Ukkosella kalastaminen voi olla vaarallista, koska monet ongenvavat sisältävät sähköä johtavaa hiilikuitua. Tasaisessa maastossa voi suojautua kyyristymällä ojaan ukkosen ollessa pahimmillaan. Ojassa on kuitenkin vettä, mikä voi olla haitaksi, koska vesi johtaa sähköä. Matala maasto on yleensäkin parempi, koska salama valitsee lyhyimmän välimatkan. Kumisaappaat eivät suojaa suoralta salamaniskulta, mutta ne voivat suojata lähelle lyövän salaman aiheuttamalta askeljännitteeltä. Auronrenkaiden kumi ei ole mikään esto salaman iskun vaikutuksille.

Salamalta suojautuminen sisällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukkosen koventuessa on parasta mennä sisätiloihin ja sulkea ovet ja ikkunat, jottei salama pääse sisään. On vaarallista olla rakennuksen parvekkeella, kuistilla tms. Jos huoneistossa on parvekelesit, ne kannattaa sulkea. Sisällä rakennuksessa on vaarallista olla pistorasioiden lähellä. Näitä ovat puhelinpistorasia, antennipistorasia ja sähköpistorasia. Turvallinen etäisyys näihin on pari metriä.

On vaarallista olla maahan yhteydessä olevissa kohdissa, joita ovat rakennuksen savupiippu, vesiputkistot ja kellari. Tällöin on vaarallista olla esim suihkussa tai pitää metallisesta vesihanasta kiinni keittiössä. Tulisijoista kannattaa sisällä pysyä kaukana, koska noki johtaa sähköä ja salama voi iskeä korkealla olevaan piippuun.

Ikkunan lähellä voi olla vaarallista, koska joskus salama lähelle iskiessään rikkoo ikkunan.

Sähkölaitteet ovat useimmiten vaarassa vioittua. Vahinkojen suuruus kuitenkin riippuu salaman iskun voimakkuudesta ja sen iskukohteesta eli onko se iskenyt taloon suoraan vai sähkölinjoja pitkin. Myös radion ja television ulkona olevat antennit on järkevää laittaa pois päältä. Rakennuksen pääkatkaisijan kiinnilaitto ei kuitenkaan ole täydellinen suoja: salaman aikaan saama jännite on sen verran korkea, että se saattaa hypätä katkaisijan yli. Siksi sähkön poiskytkemisen lisäksi olisi suositeltavaa vetää tietokoneen, television, mikron, lankapuhelimen ja vastaavien laitteiden pistokkeet pois seinästä. Salamaniskun aiheuttama ylijännite saattaa myös rikkoa lamppuja vaikkeivät ne olisikaan päällä ukkosella. Kännykät puolestaan ovat turvassa. Kotieläimienkin suojaaminen on muistettava: salama voi iskeä helposti koiraan, joka on ulkona koppinsa edessä metallisessa kiinnikkeessä.

Jos omakotitalon läheisyydessä on suunnilleen alle puun korkeuden päässä taloa korkeampia puita, nämä houkuttelevat salamia taloon. Niinpä mahdollisuuksien mukaan talon lähellä olevat taloa korkeammat puut kannattaa kaataa pois.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukesin sivuilla julkaistu tietopaketti

Ilmatieteenlaitos suojautuminen salamalta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]