Esihistorialliset eläimet/Hevosen evoluutio

Hevosen evoluution kaavakuva. Hevosen edeltäjien koko suureni huomattavasti mioseenilla, jolloin ruohostot laajenivat

Hevosen evoluutio oli pitkä kehitys metsissä lehtiä syövästä pienestä nisäkkäästä suureen, aroilla elävään ruohonsyöjään.

Muun muassa ilmaston muutokset ja tarve vältellä petoja ajoivat hevosen kehitystä eteenpäin. Hevosesta kehittyi petojen välttämistä varten suuri, nopea juoksija. Ilmasto viileni, ruohostot laajenivat.

Tämä vei hevosen sopeutumisen ruohonsyöjäksi.

Kantamuoto - Hyracotherium ja Eohippus

Hevosen varhaisin esi-isä oli luultavasti Hyracotherium ("tamaanin kaltainen peto"),. Se oli pieni, suunnilleen ketun kokoinen eläin. Se oli kostean metsämaan eläin. Laji söi kasvien lehtiä, ei ruohoja. Se eli Pohjois-Amerikassa.

Se ei muistuttanut paljoakaan nykyistä hevosta. Hyracotheriumin alassa oli viisi varvasta.

Hyracotherium eli noin 60-45 miljoonaa vuotta sitten paleoseenilla-varhaisella eoseenilla. Tuolloin ilmasto oli lämmin ja nykyistä kosteampikin monin paikoin.

Luultavasti Hyracotheriumista tai tämän lähisukulaisesta kehittyi tätä paljon muistuttanut Eohippus .Myös Eohippus söi kasvien lehtiä.

Tämän jälkeen ilmestyi monia erilaisia hevosen edeltäjiä, joista kukin vuorollaan kuoli sukupuuttoon.

Sopeutuminen ruohostoihin

Eoseenin lopussa ja oligoseenilla ilmasto viileni. Arot ja savannit levittäytyivät. Hevosen esi-isien koko kasvoi ajan mukana. Hevosista myös kehittyi nopeita juoksijoita.

Oligoseenilla ilmaantui Mesohippus. Se oli yhä pieni, säkäkorkeus 60 cm. Sillä oli kolme varvasta, joita keskimmäinen suurin. Mesohippuksellakaan ei ollut kavioita. Tämäkin esihevonen oli yhä lehdensyöjä. Melko äkkiä fossiilistoon ilmaantui myös Miohippus.

Monia lehtiä syöviä "hevosmaisia" lajeja ilmaantui. Näistä yksi oli Anchitherium, joka ei kuitenkaan ollut hevoseen vievän kehityksen linjassa.

Noin 25-15 miljoonaa vuotta sitten hevosen esi-isät alkoivat sopeutua ruohostoihin. Ilmaantui lajeja, jotka söivät sekä lahtiä että ruohoa.

Parahippus oli ensimmäinen laji, jolla näkyy muutoksia hampaissa. kiillemäärän kasvua jne, kohti ruohonsyöntiä. Parahippus eli varhaisella mioseenilla noin 23 –16 miljoonaa vuotta sitten.

Se oli noin metrin korkuinen. Pian ilmestyi Merychippus II, joka niin ikään säi sekä lehtiä että ruohoa.

Merychippus I oli keskimioseenikaudella 17 - 11 miljoonaa vuotta sitten elänyt elänyt esihevonen, joka ensi kertaa hevosen sukupuussa söi vain ruohoa. Säkäkorkeus 90 cm. Se painoi 70 - 100 kg. Pään muoto muistutti nykyistä hevosta. Merychippus oli edeltäjiään älykkäämpi. Se eli laumoissa.

Merychippuksen keskivarvas oli suuri verrattuna viereisiin.

Merychippuksen ilmaantuminen synnytti ainakin 19 esihevoslajia, jotka söivät ruohoa.

Monet näistä kuolivat sukupuuttion, eivät olleet nykyhevoseen vievän kehityksen varrella.

7 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi Pliohippus, joka oli ensi kertaa yksivarpainen. Sen säkäkorkeus oli 1.25 metriä.

Amerikassa kehittyi Dinohippus, entistä "hevosmaisempi" hevosen esi-isä. Se ilmaantui 10 miljoonaa vuotta sitten.

Nykyisten hevosteläinten esi-isä , seeprojen, aasien ja hevosten, eli noin 4.5 - 4 miljoonaa vuotta sitten, ehkä jo aiemmin.

Se levittäytyi Aasiaan Beringin maasillan kautta.

Seeprat ja aasit erosivat hevosen kehityslinjasta noin 2 miljoonaa v sitten.

Jääkaudet ja nykyhevosen synty

Noin 2.5 miljoonaa vuotta sitten alkoivat jääkaudet, jotka aikaa myöten pitenivät ja kylmenivät.

Arot kuivuivat entisestään, tundrat kylmenivät. Tämä suosi suurikokoisia eläimiä.

Tämän sanotaan synnyttäneen nykyisen hevosen. Hevosen koko kasvoi entisestään. Se söi paljon matalaenergista, kuitupitoista ruokaa.

Nykyinen hevonen kehittyi Pohjois-Amerikassa. Equus ferus, villihevonen ilmestyi 630 000–320 000 vuotta sitten.

Hevosen sukupuuta

Eoseenilla ja oligoseenilla
- Hyracotherium
- Orohippus
- Epihippus
- Mesohippus 3 varvasta, lehtiensyöjä
- Miohippus
Mioseenilla ja plioseenilla (varsinaiset hevoset)
- Kalobatippus
- Parahippus
- Merychippus nopea juoksija, suuri keskivarvas
- Hipparion
- Pliohippus noin 7 miljoonaa vuotta sitten, kaviot
- Dinohippus
- Plesippus
Nykyinen hevonen 2–1 miljoonaa vuotta sitten
- Equus