Siirry sisältöön

Esihistorialliset eläimet/Hirmulinnut

Wikikirjastosta
Hirmulintuja verrattuna ihmiseen.

Hirmulinnut (Phorusrhacidae) olivat Etelä-Amerikassa noin 62 miljoonaa v sitten - 1.8 miljoonaa vuotta sitten eläneitä suuria, lentokyvyttömiä petolintuja. Ne ovat sukua nykyajan seriemoille, käärmekurjille.

Kelanken guillermoi - hirmulinnut metsästävät

Ilmaantuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liitukauden lopun katastrofi hävitti lintujen pahimmat viholliset, jättimäiset matelijat.

Kun nisäkkäät olivat yhä pieniä, jo paleoseenilla alkoi kehittyä suuria maalintuja. Näitä oli eri puolilla maailmaa. Maalintuja kehittyi eri lentävistä linturyhmistä ainakin kuuteen otteeseen.

Toisin kuin monet muut muinaiset suuret maalinnut, hirmulinnut olivat täysin kiistatta petoja.

Hirmulinnut saattoivat ilmaantua jo 62 miljoonaa vuotta sitten, mutta

todella yleisä alkoivat olla josksu 43 miljoona avuotta sitten eoseenilla.

Hirmulinnut lienevät salaistaneen yleensä saaliita, joita pystyivät kokonaisena nielemään. Elinympäristö lie oleen monilla lajeila malko avointa ruohomaata, niin kuin nykysillä käärmekurjilla. Hirmulinnut satatoivat myös käyttää suurta nokkaansa saalista vastaan sapelin tavoin.

Kelenken guillermoi oli suuri hirmulintu, joka eli 15 miljoonaa vuotta sitten. Sen kallo oli 71 cm pitkä.

Titanis oli ainoa hirmulinnuista, joka eli Pohjois-Amerikassa. Titanis painoi 150 kg ja oli 1.4 - 1.9 metriä korkea, kallo 36-56 cm pitkä. Se kuoli sukupuuttoon enen pleistoseenin alkua.

Hirmulintujen sukuinen Bathornithidae-lahko katosi Pohjois-Amerikasta jo 20 miljoonaa vuotta sitten.

Etelä-Amerikan hirmulinnut katosivat sen jälken, kun Panaman kannas syntyi. Pohjois-Amerikasta vaelsi suuria sapelihampaiisia kissapetoja ja koiraeläimiä, joille hirmulinnut eivät mahtaneet mitään. Suku sammui noin 1.8 miljoonaa v sitten. Väitteet vielä noin 10 000 v sitten eläneistä hirmulunnuista on kumottu.