Esihistorialliset eläimet/Moalinnut

Moalinnut (Dinornithiformes) olivat Uudessa Seelannissa eläneitä suuria, strutsia muistuttaneita lintuja. Ne katosivat, koska maorit metsästivät ne sukupuuttoon.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ne eivät strutsien tavoin kyenneet lentämään. Moat eivät silti olleet sukua strutseille. Suurimmat moalinnut olivat 250-kiloisia ja 3.6 metriä korkeita. Naaraat olivat selvästi uroksia isompia, toisn kuin monien muiden eläinten tapauksessa.
Suurin moalintu oli jättiläismoa, josta oli ainakin kaksi eri lajia.
Mutta pienin moalintulaji painoi vain 1/10 jättiläismoan painosta.
Uudessa Seelannissa ei ollut suuria petoja. Siksi moalinnut saattoivat siellä menestyä, vaikka niitä metsästikin suuri haastinkotka.

Miksi moalinnut katosivat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmiset hävittivät moalinnut suoraan ja välillisesti.
Maorit saapoivat noin 1200 - 1400 jaa Uuteen Seelantiin.
Maorit metsästivät moalintuja mm ansoin ja ajamalla niitä rämeille. Koirat saattoivat olla apuna pyynnissä, jossa käytettiin keihäitä, ei jousipyssyjä.

Moalintojen määrä pieneni nopeasti jo noin 1300-luvulla jaa.
Moat saattoivat kadota jo 100 - 200 vuodessa ihmisten saapumisesta.
Moalinnut katosivat varmasti viimeistään noin 1550 jaa.
Maorit lienevät järjestäneen moalintujen pyynnin tehokkaasti ja kuljettaneen ruhoja kauaskin metsästyspaikoilta.
Maorit metsätivät varsinkin lajia Euryapteryx geranoides. Moan munia he käyttivät mm veden varastointiin. Monet muutkaan lentokyvyttömät lintulajit eivät säilyneet hengissä.
Maorien mukana saapui mm koiria ja sikoja, jotka myös pyydystivät lintuja ja söivät näiden munia.